"Hallituksen esittämä syytesuoja veronkiertäjille saa täystyrmäyksen
Perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät arvostelevat ankarasti hallituksen suunnitelmaa "tehokkaasta katumisesta"
Vuonna 1920 perustettu Banque de Luxembourg on maan keskeinen finanssiyhtiö, joka tarjoaa laajasti erilaisia varainhoitopalveluja ja -ratkaisuja. Luxemburg tunnetaan Euroopassa kevyestä verotuksestaan, minkä vuoksi monet varakkaat ovat keskittäneet sijoituksiaan sinne.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tiistaina kuulemat neljä oikeustieteilijää tyrmäävät hallituksen esityksen "tehokkaasta katumisesta".
Hallitus kannustaisi yksityishenkilöitä oma-aloitteisesti ilmoittamaan verottajan ulottumattomiin sijoittamiensa varojen tuoton vapauttamalla heidät rikosoikeudellisesta rangaistuksesta. Toisin sanoen kyse olisi syytesuojasta.
Oikeustieteilijöiden mielestä laki olisi vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta, koska käytännössä se tarjoaisi ulkomaille sijoittaneille mahdollisuuden välttää rikosoikeudellinen rangaistus.
[Fakta
Yhdenvertaisuus lain edessä
Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuusperiaate ja siihen liittyvä syrjinnän kielto ovat keskeisenä periaatteena myös Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. ]
"Hallituksen esitys suosisi tosiasiassa niitä, joilla on verottajalta piilotettuja tuloja ja varoja ulkomailla. Nämä ihmiset asetettaisiin etuoikeutettuun asemaan varallisuutensa ja yhteiskunnallisen asemansa perusteella", sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén pitää myös hallituksen esitystä yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallisena.
Professori Ojanen arvostelee ankarasti sitäkin, että hallitus esittää lain olevan voimassa vain ensi vuoden.
"Ainoastaan ensi vuonna verotuksesta puuttuneita tietoja ilmoittavat välttyisivät rikosoikeudellisilta seuraamuksilta ja rikosprosessin tuomalta julkisuudelta, kun taas ennen lain voimassaoloa tai sen jälkeen samalla tavalla tuloja ilmoittavilla verovelvollisilla olisi riski joutua rikossyytteeseen veropetoksesta."
Esitetyn lain määräaikaisuutta hallitus perustelee sillä, että lähivuosina veronviranomaisten tietojenvaihto paranee.
"Jos kerran verotustietojen vaihtaminen viranomaisten välillä parantuu merkittävästi lähivuosina, herää kysymys, miksi juuri ennen tietojenvaihdon alkamista säädetään vuodeksi laki, jolla katujat välttäisivät rangaistuksen", sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopistosta.
Myös hän pitää hallituksen esitystä perustuslain vastaisena.
"Hallituksen esitys on selvästi ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Vaikka lakiesitys on kirjoitettu hyvin yleisellä tasolla, tosiasiassa se kohdistuu hyvin suppeaan ihmisjoukkoon."
Melander korostaa myös, että hallituksen esityksessä on kohtuuton epäsuhta: oma-aloitteisesti veronkierrostaan ilmoittava vapautettaisiin kokonaan raskaasta rikosvastuusta.
Jos verovelvollinen on jättänyt vastoin lakia ilmoittamatta huomattavan sijoitustuoton, kyseessä olisi törkeä veropetos. Törkeästä veropetoksesta tuomitaan aina vankeusrangaistus, joka on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Samaa mieltä Melanderin kanssa on rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti.
"Vakavissa rikoksissa lähtökohtana on, että rangaistukset kohdistuisivat tasavertaisesti kaikkiin väestöryhmiin siitä riippumatta, mistä rikostyypistä on kysymys. Hallituksen esitys on erittäin ongelmallinen yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, koska sen tarkoittama syytesuoja kohdistuu tiettyyn tekijäryhmään ja siihenkin vain määräajan."
Lahti korostaa, että törkeästä veropetoksesta syytesuojan saavan rangaistus olisi hallinnollinen maksuseuraamus, kun taas normaalisti siitä rikoksesta rangaistavaa uhkaa vankeus. Hallinnollinen maksuseuraamus tarkoittaa tässä yhteydessä veronkorotusta.
"Jos pahoinpitelijä katuu ja kuljettaa uhrinsa sairaalaan ja estää siten tämän kuoleman, häntä ei voida tuomita tapon yrityksestä vaan lievemmästä rikoksesta eli pahoinpitelystä. Häntä ei siis jätetä kokonaan tuomitsematta rikoksesta."
HS Petri Sajari 22.10.2015
http://www.hs.fi/talous/a1445400568791#
JK.
Mitä siis onkaan ajateltavissa pääministeri Juha Sipilästä itsestään ja hänen jo vuosikymmenkausia jatkuneesta "veromoraalistaan"?!?
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/nain-suomea-leikkauksiin-piiskaava-juha-sipila-piilotti-miljoonansa-vakuutusjarjestelyilla/?shared=290501-bda27d60-999
]
Koska näin on SSS-komennossa ja erityisessä suojeluksessa
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät arvostelevat ankarasti hallituksen suunnitelmaa "tehokkaasta katumisesta"
Vuonna 1920 perustettu Banque de Luxembourg on maan keskeinen finanssiyhtiö, joka tarjoaa laajasti erilaisia varainhoitopalveluja ja -ratkaisuja. Luxemburg tunnetaan Euroopassa kevyestä verotuksestaan, minkä vuoksi monet varakkaat ovat keskittäneet sijoituksiaan sinne.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tiistaina kuulemat neljä oikeustieteilijää tyrmäävät hallituksen esityksen "tehokkaasta katumisesta".
Hallitus kannustaisi yksityishenkilöitä oma-aloitteisesti ilmoittamaan verottajan ulottumattomiin sijoittamiensa varojen tuoton vapauttamalla heidät rikosoikeudellisesta rangaistuksesta. Toisin sanoen kyse olisi syytesuojasta.
Oikeustieteilijöiden mielestä laki olisi vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta, koska käytännössä se tarjoaisi ulkomaille sijoittaneille mahdollisuuden välttää rikosoikeudellinen rangaistus.
[Fakta
Yhdenvertaisuus lain edessä
Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuusperiaate ja siihen liittyvä syrjinnän kielto ovat keskeisenä periaatteena myös Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. ]
"Hallituksen esitys suosisi tosiasiassa niitä, joilla on verottajalta piilotettuja tuloja ja varoja ulkomailla. Nämä ihmiset asetettaisiin etuoikeutettuun asemaan varallisuutensa ja yhteiskunnallisen asemansa perusteella", sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén pitää myös hallituksen esitystä yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallisena.
Professori Ojanen arvostelee ankarasti sitäkin, että hallitus esittää lain olevan voimassa vain ensi vuoden.
"Ainoastaan ensi vuonna verotuksesta puuttuneita tietoja ilmoittavat välttyisivät rikosoikeudellisilta seuraamuksilta ja rikosprosessin tuomalta julkisuudelta, kun taas ennen lain voimassaoloa tai sen jälkeen samalla tavalla tuloja ilmoittavilla verovelvollisilla olisi riski joutua rikossyytteeseen veropetoksesta."
Esitetyn lain määräaikaisuutta hallitus perustelee sillä, että lähivuosina veronviranomaisten tietojenvaihto paranee.
"Jos kerran verotustietojen vaihtaminen viranomaisten välillä parantuu merkittävästi lähivuosina, herää kysymys, miksi juuri ennen tietojenvaihdon alkamista säädetään vuodeksi laki, jolla katujat välttäisivät rangaistuksen", sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopistosta.
Myös hän pitää hallituksen esitystä perustuslain vastaisena.
"Hallituksen esitys on selvästi ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Vaikka lakiesitys on kirjoitettu hyvin yleisellä tasolla, tosiasiassa se kohdistuu hyvin suppeaan ihmisjoukkoon."
Melander korostaa myös, että hallituksen esityksessä on kohtuuton epäsuhta: oma-aloitteisesti veronkierrostaan ilmoittava vapautettaisiin kokonaan raskaasta rikosvastuusta.
Jos verovelvollinen on jättänyt vastoin lakia ilmoittamatta huomattavan sijoitustuoton, kyseessä olisi törkeä veropetos. Törkeästä veropetoksesta tuomitaan aina vankeusrangaistus, joka on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Samaa mieltä Melanderin kanssa on rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti.
"Vakavissa rikoksissa lähtökohtana on, että rangaistukset kohdistuisivat tasavertaisesti kaikkiin väestöryhmiin siitä riippumatta, mistä rikostyypistä on kysymys. Hallituksen esitys on erittäin ongelmallinen yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, koska sen tarkoittama syytesuoja kohdistuu tiettyyn tekijäryhmään ja siihenkin vain määräajan."
Lahti korostaa, että törkeästä veropetoksesta syytesuojan saavan rangaistus olisi hallinnollinen maksuseuraamus, kun taas normaalisti siitä rikoksesta rangaistavaa uhkaa vankeus. Hallinnollinen maksuseuraamus tarkoittaa tässä yhteydessä veronkorotusta.
"Jos pahoinpitelijä katuu ja kuljettaa uhrinsa sairaalaan ja estää siten tämän kuoleman, häntä ei voida tuomita tapon yrityksestä vaan lievemmästä rikoksesta eli pahoinpitelystä. Häntä ei siis jätetä kokonaan tuomitsematta rikoksesta."
HS Petri Sajari 22.10.2015
http://www.hs.fi/talous/a1445400568791#
JK.
Mitä siis onkaan ajateltavissa pääministeri Juha Sipilästä itsestään ja hänen jo vuosikymmenkausia jatkuneesta "veromoraalistaan"?!?
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/nain-suomea-leikkauksiin-piiskaava-juha-sipila-piilotti-miljoonansa-vakuutusjarjestelyilla/?shared=290501-bda27d60-999
]
Koska näin on SSS-komennossa ja erityisessä suojeluksessa
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.