Itsenäinen Suomi täyttää tänään 80 vuotta
Karjalan ja Suomen yhteistyö kehittyy
Vuosi 1997 päättyy merkittävään tapahtumaan: naapuri-Suomi juhlii itsenäisyytensä 80-vuotispäivää.
Merkkitapahtuman yhteydessä on syytä miettiä sitä, kuinka Karjalan ja Suomen lähialueyhteistyö menestyy ja mitä on tehtävä sen tehokkuuden lisäämiseksi.
Suomi tulee aina olemaan Venäjän tärkein yhteistyökumppani Pohjois-Euroopassa. Suomen kautta Venäjälle avautuvat laajat mahdollisuudet kaupan lisäämiseen EU:n kanssa. Muistutettakoon, että Venäjän ja Suomen 1200 kilometrin raja on samanaikaisesti Venäjän ja EU:n raja, josta lähes 700 kilometriä on Karjalan ja Suomen rajaa.
Viime vuosina monet Karjalan asukkaat kävivät Suomessa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa ja tulivat vakuuttuneiksi niiden talouden ja väestön elämän korkeasta tasosta. Tilastojen mukaan Suomi, jolla ei ole suuria luonnonvaroja (paitsi metsää), kuuluu maailman kymmenen kehittyneimmän maan joukkoon. Se on saavutettu pääasiassa kahden tekijän ansiosta: valtio on tukenut kaikin tavoin keskisuurta ja pienyrittäjyyttä ja maan kansallinen talous on ollut avoin. Sitä todistavat ulkomaankaupan mittasuhteet, jotka viiden miljoonan asukkaan Suomella ovat vain kaksi kertaa pienemmät kuin Venäjällä. Tässä on mainittava myös ulkomaiset investoinnit, joiden määrä oli kymmenen viime vuoden aikana huomattavasti suurempi kuin Venäjällä. Kaikki tämä tehdään sitä varten ettei Suomen talous menettäisi kilpailukykyään maailmassa, että työttömyys laskisi 17 prosentista maailman kehittyneimpien maiden tasolle (5-6%) ja että tiede, kulttuuri, terveydenhuolto ja opetusala kehittyisivät vakaasti.
Lännen ja Idän välinen silta
Seuraamme suurella kunnioituksella yhteistyökumppaneidemme toimintaa Suomen kehittämiseksi Pohjois-Euroopan ajanmukaiseksi liikekeskukseksi ja "Lännen ja Idän välisen sillan" aatteen kehittymistä. Tuntien Suomen poliitikkojen ja suurten yrittäjien määrätietoisuuden, tarmokkuuden ja suuren kokemuksen emme epäile heidän onnistumistaan. Koska strategisessa mielessä Karjalan ratkaisemat tehtävät ajanmukaisen Euroopan läpikulkualueen infrastruktuurin luomiseksi ja Venäjän sisämaan ja Pohjois-Euroopan välisen sillan perustamiseksi sopivat monessa suhteessa yhteen Suomen tehtävien kanssa, olisi loogista saada mahdollisimman paljon hyötyä Karjalan ja Suomen ponnistusten yhdistämisestä tällä suunnalla.
On luonnollista, että lähialueella sijaitsevan Karjalan tasavallan hallitus pyrkii käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi kansainvälisiä ja ulkotaloudellisia suhteita. Täten tähtäimessä ovat sekä lähiajan tehtävät – tuotannon laskun ja työttömyyden voittaminen Karjalan tuotantolaitosten tuotteiden viennin kasvun ansiosta, että pitemmän ajan tehtävät – tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen Karjalan ja Venäjän sisämaan alueiden vaiheittaiseen liittämiseen Karjalan kautta Euroopan työnjako- ja yhteistyöjärjestelmään ja suurten kauttakulkuprojektien toteuttaminen. Tämän yhteydessä on huomautettava, että neljännes Karjalan väestöstä on osallistunut suoraan tai välillisesti erilaisiin kansainvälisen yhteistyön muotoihin viime vuosina ja heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti. Ulkomaiden tilausten ansiosta 44% teollisuustuotteiden määrästä menee vientiin.
Suomi on Karjalan tärkein kauppakumppani
Voidaan todeta, että Karjalan väestön keskuudessa on muodostunut suotuisa ulkomaiden kanssa toteuttavan talous-, ympäristö- ja kulttuuriyhteistyön ilmapiiri. Karjalan kansainvälisen yhteistyön mittasuhteet maantieteen kannalta ovat Venäjän luoteisalueiden laajemmat. Mutta tunnetuista syistä vahvemmat ystävyyssuhteet ovat kehittyneet Suomen kanssa. Suomi on edelleenkin Karjalan suurin kauppa- ja talousyhteistyökumppani.
Kun vuonna 1993 kauppavaihto Suomen kanssa oli 115,3 miljoonaa dollaria, niin vuonna 1996 se oli 225,8 miljoonaa dollaria. Vuoden 1997 alkupuolella se oli 102,2 miljoonaa dollaria. Karjalan veinti Suomeen kasvoi samana aikana 2,5-kertaisesti (vastaavasti vuonna 1993 se oli 62,7 miljoonaa dollaria ja vuonna 1996 – 158,4 miljoonaa dollaria). Vuoden 1997 odottamamme tulokset ovat viime vuoden tasolla.
Mutta nopea ja hyvin monimutkikas Euroopan integraatioprosessi (vuodesta 1995 Suomi on EU:n jäsen) panee meidät ja myös suomalaiset yhteistyökumppanimme analysoimaan kriittisesti lähialueidemme suhteita ja tekemään niihin tarvittavia korjauksia.
Lähialueyhteistyöohjelma vuoteen 2000 asti
Marraskuun 18.–19. päivinä 1997 Suomen Joensuussa pidettiin Karjalais-suomalaisen lähialueyhteistyöryhmän istunto, jossa käsiteltiin Karjalan ja Suomen lähialueyhteistyön nykytilannetta ja näköaloja uusissa oloissa. Istuntoon osallistui Karjalan ministereitä, tasavallan järjestöjen ja virastojen edustajia sekä Venäjän Suomen suurlähetystön tarkkailijoita. Suomen osapuolta (jota johtaa Suomen ulkoministeriön departementin varajohtaja Kauko Jamsen) edustivat muutamien ministeriöiden asiantuntijat ja kuntaliittojen valtuutetut.
Valmistautuessa istuntoon Karjalan ja Suomen ministerit tekivät suuren työn Karjalan ja Suomen vuoteen 2000 ulottuvan lähialueyhteistyön ohjelmaluonnoksen parissa. Asiakirja hyväksyttiin tapaamisen aikana yksityiskohtaisten, ennen kaikkea opetus- ja kulttuurialaa koskevien keskustelujen tuloksena.
Mitä tärkeätä Karjalalle on juuri tässä yhdessä monista Karjalan alueella toimivista kansainvälisistä ohjelmista?
Ennen kaikkea se antaa mahdollisuuden keskittää Karjalan ja Suomen hallitusten ponnistukset molemmille maille ensisijaisten yhteistyösuuntien kehittämiseen. Onnistuimme lähentämään maksimaalisesti kantamme Pohjois-Euroopassa, Suomessa ja Venäjällä yleisesti hyväksyttyjen kauttakulkuprojektien tukemisesta yhteisvoimin. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi Arkangelin käytävä, joka kulkee Karjalan kautta Kostamuksen seudulla ja jatkuu Vienanmerelle; Petroskoi – Joensuu -rautatieliikenne sekä Petroskoi–Kontupohja–Segeža–Nadvoitsa–Kostamus–Oulu -kaasujohtoprojekti, joka voi jatkua Itä-Ruotsiin jne.
Kostamukseen kaavaillaan vapaatalousaluetta
Kiinnitimme yhteistyökumppaneidemme huomiota siihen, että Karjalan ulkoministeriö on valmistanut Kostamuksen kaupungin vapaan talousvyöhykkeen konseption. Tuo vyöhyke voisi saada kansainvälisen statuksen, jossa sekä venäläiset että suomalaiset yritykset saisivat järjestää vientiin tarkoitettujen tuotteiden tuotannon. Etusijaisina pidetään, kuten ennenkin, ympäristönsuojelu-, maatalous-, metsätalous-, terveydenhuolto- ja sosiaaliprojekteja. Uusia yhteistyösuuntauksia ovat valtion-, alue- ja paikallisen hallinnon uudistusten auttaminen käyttäen paitsi Suomen myös sen avulla muiden Euroopan kehittyneiden maiden kokemusta.
Jatketaan yhteistyötä kamppailussa hätätilanteita ja rikoksia vastaan. Ja mikä on tärkeintä Karjalalle – uuden sysäyksen saa yhteistyö Karjalan ainutlaatuisen kulttuurijäämistön säilyttämiseksi. Siinä on Karjalan ja Suomen lähialueyhteistyön erikoisuus ja sivistyneistö saa kohta kokea sen.
Vuoden 1997 loppua lähestyen Suomi ja Karjala ovat alkaneet tulkita uudella tavalla maittemme roolia integraatioprosessien kehittämisessä Pohjois-Euroopassa.
Valeri Šljamin, Karjalan ulkoministeri
Juhla veteraanien sairaalassa
Karjalan Hyväntekeväisyysrahasto ja Petroskoin kaupunginhallituksen Sosiaalikomitea järjestivät torstaina juhlatilaisuuden Petroskoin veteraanien sairaalassa. Kansainvälisenä Invalidien päivänä potilaille tarjottiin ylimääräistä välipalaa, mikä nykynormien mukaan ei kuulu enää ruokalistaan.
Juhlapöydän ääreen kokoontuneilla vanhuksilla oli paljon kerrottavaa ja välitettävää kaupungin ja tasavallan johdolle sekä lainsäätäjille, mm. invalidi- ja veteraanilakien takaamien etuisuuksien rajoitetuista toteuttamismahdollisuuksista Karjalan tasavallassa. Sota- ja työveteraanit muistelivat vaikeita, mutta onnellisen tulevaisuuden toivolla värittämiä nuoruusvuosiaan.
Galina Semjonovan laulut ja taitavissa käsissä soiva balalaikka saivat kuitenkin yleistunnelman kallistumaan juhlan puolelle. Unohtaen vähäksi aikaa sairauksistaan ja arjen huolistaan ikäihmiset itsekin innostuivat laulamaan.
Hyväntekeväisyystilaisuuden järjestäjät muistivat myös sairaalan vuodepotilaita. Jokainen heistä sai huomionosoituksen ja kuuli lämpimiä toivomuksia.
Nykyelämän todellisuudeksi muuttuneista hyväntekeväisyysjuhlista on tullut perinne. Rahaston edellinen toimenpide vietettiin Petroskoin Morozko-jäätelöbaarissa. Sen tukijana oli Slavmo-meijeri.
Irina Filippovitš
Suomen itsenäisyysjuhla kuuluu myös Karjalan asukkaille
Raja erottaa ja yhdistää yhtä aikaa
Lauantaina 6. marraskuuta Suomessa juhlitaan itsenäisyyspäivää. Tänä päivänä 80 vuotta sitten Suomen Tasavallan parlamentissa hyväksyttiin maan itsenäisyysehdotus.
Itsenäisyysjuhlallisuudet on hyvä aika ruveta miettimään kysymystä: mitä itsenäisyys on nimenomaan minulle. Lauantaina koko Suomen yhteiskunta keskeyttää 15 minuutiksi kaikki työnsä pohtiakseen rauhassa tätä kysymystä.
Petroskoissa keskiviikkona paikallisen itsehallinnon ja kansallisuuspolitiikan komitean varapuheenjohtaja Tatjana Klejerova tapasi paikallisia lehtimiehiä ja TV-toimittajia. Tapaamisessa olivat mukana myös kulttuuriministeriön, Karjalan tasavallan Suomen ystävät -seuran, filharmonian ja Karjalan sinfoniaorkesterin johtajat. Nämä laitokset järjestävät Suomen itsenäisyysjuhlallisuudet Petroskoissa.
Tatjana Klejerova korosti, että Suomen itsenäisyysjuhla kuuluu myös Venäjän ja etenkin Karjalan asukkaille, joita ovat yhdistäneet Suomeen ikivanhat naapuruus- ja sukulaissuhteet.
Raja erottaa ja yhdistää yhtä aikaa.
Viime vuosina Suomen ja Karjalan välisiin suhteisiin on lisääntynyt kiinnostusta ainakin Venäjällä. Yhteistyön painopiste on siirtymässä, kuten pitääkin, poliitikoilta ja yrittäjiltä tavallisille ihmisille. Samalla kontakteja solmivat keskenään yhä pienemmät yksiköt, kuten kylät ja maalaiskunnat.
Kulttuurialalla ei rajoja
Suomi ja Venäjä katsovat erittäin tärkeäksi kehittää yhteistyötä kulttuurialalla.
– Eri kulttuurien välillä ei pitäisi olla rajoja. Olen varma, että taloussuhteiden kehitys kulkee kulttuurikontaktien jäljessä kiinteästi, kulttuuriministeri Tatjana Kalašnik sanoi.
Vain kuluvan vuoden aikana Suomessa on käynyt yli 2 500 kulttuurialan työntekijää Karjalasta ja vastaiseen suuntaan 1 500 suomalaista.
Suomen itsenäisyyden 80-vuotispäivää juhlitaan Petroskoissa kulttuurin merkeissä.
Sunnuntaina 7. marraskuuta Petroskoin filharmonian saliin avataan näyttely otsikolla Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla. Esillä luvataan olevan karttoja vuodesta 1477 alkaen nykypäiviin saakka. Näyttelyn avaa ja esittelee Suomen pääkonsuli Osmo Lipponen.
Samana päivänä taidekeskuksen tiloissa pidetään konsertti.
Suomen itsenäisyysjuhlallisuudet suljetaan Karjalan sinfoniaorkesterin konsertilla. Oleg Soldatovin johtama orkesteri esittää Sibeliuksen Toisen sinfonian.
Orkesterilla on laajat kiertuesuunnitelmat. Tammikuun loppupuolella se lähtee Mikkeliin, jossa suomalaiset melomanit saavat nauttia Straussin musiikista.
Ensi vuoden heinä–elokuussa orkesteri nähdään todennäköisesti Helsingissä. Silloin kaavaillaan ensimmäisen oopperan tekemistä meikäläisten ja suomalaisten muusikkojen yhteisvoimin. Johtajaksi halutaan nuorta suomalaista kapellimestaria. Yhteensä hanke sisältää on 6–7 oopperan tekemisen.
Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.
Irina LAGUNOVA
Tunnin kestänyt itsenäisyysjuhla monitoimitalossa
Karjalan tasavallan Suomen ystävät -seura ja sen kaupunkijärjestö nähtävästi kilpailevat keskenään Suomen 80-itsenäisyysjuhlan järjestämisessä. Kaupunginjärjestön monitoimitalossa 3. marraskuuta pitämä juhlatilaisuus muistutti pikemmin kamari-iltaa perhepiirissä. Tuntuu siltä, että tämän tärkeän tilaisuuden pitäjät eivät ottaneet järjestämisasiaa vakavasti. Vain neljäsosa tilavasta konserttisalista oli kansoitettu ja tämä ällistytti illan esiintyjiä.
Juhlatilaisuuden ohjelma koostui vain pienestä konsertista ja filologian tohtorin Eino Karhun esityksestä. Juhlaohjelma päättyi vajaassa tunnissa.
Vähälukuinen yleisö oli kuitenkin tyytyväinen konsertin esitystapaan.
Eino Karhun esitystä edelsi Lemmikki-yhtyeen lauluohjelma, johon kuului kappaleita suomen ja venäjän kielellä. Tilaisuuden pitäjien mielestä lasten välitön esitys loi salissa juhlatunnelman.
Juhlallisella tyylillä Inkeri-kuoro lauloi Sibeliuksen Finlandia-hymnin ja muutaman kansan- ja joululaulun. Myös Petroskoin konservatorion opiskelijoiden kaksinsoitto tuli yleisön mieliksi. Viulunsoitto yhtyi pianon-, jouhikon-, kanteleen- ja pillinsoittoon.
Tutkija Eino Karhu kertoi lyhyesti Suomen kansan kulttuurikehityksestä. Filologian tohtorin mukaan nykyään Suomi kuuluu 10–15 kehittyneimmän valtion joukkoon.
– Nykyaikainen Suomi on avoin maailmalle, esittää omaa kulttuuriaan ja käyttää hyväkseen muiden maiden aikaansaannoksia, Eino Karhu korosti.
Marina Tolstyh
Karjalan ja Suomen yhteistyö kehittyy
Vuosi 1997 päättyy merkittävään tapahtumaan: naapuri-Suomi juhlii itsenäisyytensä 80-vuotispäivää.
Merkkitapahtuman yhteydessä on syytä miettiä sitä, kuinka Karjalan ja Suomen lähialueyhteistyö menestyy ja mitä on tehtävä sen tehokkuuden lisäämiseksi.
Suomi tulee aina olemaan Venäjän tärkein yhteistyökumppani Pohjois-Euroopassa. Suomen kautta Venäjälle avautuvat laajat mahdollisuudet kaupan lisäämiseen EU:n kanssa. Muistutettakoon, että Venäjän ja Suomen 1200 kilometrin raja on samanaikaisesti Venäjän ja EU:n raja, josta lähes 700 kilometriä on Karjalan ja Suomen rajaa.
Viime vuosina monet Karjalan asukkaat kävivät Suomessa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa ja tulivat vakuuttuneiksi niiden talouden ja väestön elämän korkeasta tasosta. Tilastojen mukaan Suomi, jolla ei ole suuria luonnonvaroja (paitsi metsää), kuuluu maailman kymmenen kehittyneimmän maan joukkoon. Se on saavutettu pääasiassa kahden tekijän ansiosta: valtio on tukenut kaikin tavoin keskisuurta ja pienyrittäjyyttä ja maan kansallinen talous on ollut avoin. Sitä todistavat ulkomaankaupan mittasuhteet, jotka viiden miljoonan asukkaan Suomella ovat vain kaksi kertaa pienemmät kuin Venäjällä. Tässä on mainittava myös ulkomaiset investoinnit, joiden määrä oli kymmenen viime vuoden aikana huomattavasti suurempi kuin Venäjällä. Kaikki tämä tehdään sitä varten ettei Suomen talous menettäisi kilpailukykyään maailmassa, että työttömyys laskisi 17 prosentista maailman kehittyneimpien maiden tasolle (5-6%) ja että tiede, kulttuuri, terveydenhuolto ja opetusala kehittyisivät vakaasti.
Lännen ja Idän välinen silta
Seuraamme suurella kunnioituksella yhteistyökumppaneidemme toimintaa Suomen kehittämiseksi Pohjois-Euroopan ajanmukaiseksi liikekeskukseksi ja "Lännen ja Idän välisen sillan" aatteen kehittymistä. Tuntien Suomen poliitikkojen ja suurten yrittäjien määrätietoisuuden, tarmokkuuden ja suuren kokemuksen emme epäile heidän onnistumistaan. Koska strategisessa mielessä Karjalan ratkaisemat tehtävät ajanmukaisen Euroopan läpikulkualueen infrastruktuurin luomiseksi ja Venäjän sisämaan ja Pohjois-Euroopan välisen sillan perustamiseksi sopivat monessa suhteessa yhteen Suomen tehtävien kanssa, olisi loogista saada mahdollisimman paljon hyötyä Karjalan ja Suomen ponnistusten yhdistämisestä tällä suunnalla.
On luonnollista, että lähialueella sijaitsevan Karjalan tasavallan hallitus pyrkii käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi kansainvälisiä ja ulkotaloudellisia suhteita. Täten tähtäimessä ovat sekä lähiajan tehtävät – tuotannon laskun ja työttömyyden voittaminen Karjalan tuotantolaitosten tuotteiden viennin kasvun ansiosta, että pitemmän ajan tehtävät – tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen Karjalan ja Venäjän sisämaan alueiden vaiheittaiseen liittämiseen Karjalan kautta Euroopan työnjako- ja yhteistyöjärjestelmään ja suurten kauttakulkuprojektien toteuttaminen. Tämän yhteydessä on huomautettava, että neljännes Karjalan väestöstä on osallistunut suoraan tai välillisesti erilaisiin kansainvälisen yhteistyön muotoihin viime vuosina ja heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti. Ulkomaiden tilausten ansiosta 44% teollisuustuotteiden määrästä menee vientiin.
Suomi on Karjalan tärkein kauppakumppani
Voidaan todeta, että Karjalan väestön keskuudessa on muodostunut suotuisa ulkomaiden kanssa toteuttavan talous-, ympäristö- ja kulttuuriyhteistyön ilmapiiri. Karjalan kansainvälisen yhteistyön mittasuhteet maantieteen kannalta ovat Venäjän luoteisalueiden laajemmat. Mutta tunnetuista syistä vahvemmat ystävyyssuhteet ovat kehittyneet Suomen kanssa. Suomi on edelleenkin Karjalan suurin kauppa- ja talousyhteistyökumppani.
Kun vuonna 1993 kauppavaihto Suomen kanssa oli 115,3 miljoonaa dollaria, niin vuonna 1996 se oli 225,8 miljoonaa dollaria. Vuoden 1997 alkupuolella se oli 102,2 miljoonaa dollaria. Karjalan veinti Suomeen kasvoi samana aikana 2,5-kertaisesti (vastaavasti vuonna 1993 se oli 62,7 miljoonaa dollaria ja vuonna 1996 – 158,4 miljoonaa dollaria). Vuoden 1997 odottamamme tulokset ovat viime vuoden tasolla.
Mutta nopea ja hyvin monimutkikas Euroopan integraatioprosessi (vuodesta 1995 Suomi on EU:n jäsen) panee meidät ja myös suomalaiset yhteistyökumppanimme analysoimaan kriittisesti lähialueidemme suhteita ja tekemään niihin tarvittavia korjauksia.
Lähialueyhteistyöohjelma vuoteen 2000 asti
Marraskuun 18.–19. päivinä 1997 Suomen Joensuussa pidettiin Karjalais-suomalaisen lähialueyhteistyöryhmän istunto, jossa käsiteltiin Karjalan ja Suomen lähialueyhteistyön nykytilannetta ja näköaloja uusissa oloissa. Istuntoon osallistui Karjalan ministereitä, tasavallan järjestöjen ja virastojen edustajia sekä Venäjän Suomen suurlähetystön tarkkailijoita. Suomen osapuolta (jota johtaa Suomen ulkoministeriön departementin varajohtaja Kauko Jamsen) edustivat muutamien ministeriöiden asiantuntijat ja kuntaliittojen valtuutetut.
Valmistautuessa istuntoon Karjalan ja Suomen ministerit tekivät suuren työn Karjalan ja Suomen vuoteen 2000 ulottuvan lähialueyhteistyön ohjelmaluonnoksen parissa. Asiakirja hyväksyttiin tapaamisen aikana yksityiskohtaisten, ennen kaikkea opetus- ja kulttuurialaa koskevien keskustelujen tuloksena.
Mitä tärkeätä Karjalalle on juuri tässä yhdessä monista Karjalan alueella toimivista kansainvälisistä ohjelmista?
Ennen kaikkea se antaa mahdollisuuden keskittää Karjalan ja Suomen hallitusten ponnistukset molemmille maille ensisijaisten yhteistyösuuntien kehittämiseen. Onnistuimme lähentämään maksimaalisesti kantamme Pohjois-Euroopassa, Suomessa ja Venäjällä yleisesti hyväksyttyjen kauttakulkuprojektien tukemisesta yhteisvoimin. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi Arkangelin käytävä, joka kulkee Karjalan kautta Kostamuksen seudulla ja jatkuu Vienanmerelle; Petroskoi – Joensuu -rautatieliikenne sekä Petroskoi–Kontupohja–Segeža–Nadvoitsa–Kostamus–Oulu -kaasujohtoprojekti, joka voi jatkua Itä-Ruotsiin jne.
Kostamukseen kaavaillaan vapaatalousaluetta
Kiinnitimme yhteistyökumppaneidemme huomiota siihen, että Karjalan ulkoministeriö on valmistanut Kostamuksen kaupungin vapaan talousvyöhykkeen konseption. Tuo vyöhyke voisi saada kansainvälisen statuksen, jossa sekä venäläiset että suomalaiset yritykset saisivat järjestää vientiin tarkoitettujen tuotteiden tuotannon. Etusijaisina pidetään, kuten ennenkin, ympäristönsuojelu-, maatalous-, metsätalous-, terveydenhuolto- ja sosiaaliprojekteja. Uusia yhteistyösuuntauksia ovat valtion-, alue- ja paikallisen hallinnon uudistusten auttaminen käyttäen paitsi Suomen myös sen avulla muiden Euroopan kehittyneiden maiden kokemusta.
Jatketaan yhteistyötä kamppailussa hätätilanteita ja rikoksia vastaan. Ja mikä on tärkeintä Karjalalle – uuden sysäyksen saa yhteistyö Karjalan ainutlaatuisen kulttuurijäämistön säilyttämiseksi. Siinä on Karjalan ja Suomen lähialueyhteistyön erikoisuus ja sivistyneistö saa kohta kokea sen.
Vuoden 1997 loppua lähestyen Suomi ja Karjala ovat alkaneet tulkita uudella tavalla maittemme roolia integraatioprosessien kehittämisessä Pohjois-Euroopassa.
Valeri Šljamin, Karjalan ulkoministeri
Juhla veteraanien sairaalassa
Karjalan Hyväntekeväisyysrahasto ja Petroskoin kaupunginhallituksen Sosiaalikomitea järjestivät torstaina juhlatilaisuuden Petroskoin veteraanien sairaalassa. Kansainvälisenä Invalidien päivänä potilaille tarjottiin ylimääräistä välipalaa, mikä nykynormien mukaan ei kuulu enää ruokalistaan.
Juhlapöydän ääreen kokoontuneilla vanhuksilla oli paljon kerrottavaa ja välitettävää kaupungin ja tasavallan johdolle sekä lainsäätäjille, mm. invalidi- ja veteraanilakien takaamien etuisuuksien rajoitetuista toteuttamismahdollisuuksista Karjalan tasavallassa. Sota- ja työveteraanit muistelivat vaikeita, mutta onnellisen tulevaisuuden toivolla värittämiä nuoruusvuosiaan.
Galina Semjonovan laulut ja taitavissa käsissä soiva balalaikka saivat kuitenkin yleistunnelman kallistumaan juhlan puolelle. Unohtaen vähäksi aikaa sairauksistaan ja arjen huolistaan ikäihmiset itsekin innostuivat laulamaan.
Hyväntekeväisyystilaisuuden järjestäjät muistivat myös sairaalan vuodepotilaita. Jokainen heistä sai huomionosoituksen ja kuuli lämpimiä toivomuksia.
Nykyelämän todellisuudeksi muuttuneista hyväntekeväisyysjuhlista on tullut perinne. Rahaston edellinen toimenpide vietettiin Petroskoin Morozko-jäätelöbaarissa. Sen tukijana oli Slavmo-meijeri.
Irina Filippovitš
Suomen itsenäisyysjuhla kuuluu myös Karjalan asukkaille
Raja erottaa ja yhdistää yhtä aikaa
Lauantaina 6. marraskuuta Suomessa juhlitaan itsenäisyyspäivää. Tänä päivänä 80 vuotta sitten Suomen Tasavallan parlamentissa hyväksyttiin maan itsenäisyysehdotus.
Itsenäisyysjuhlallisuudet on hyvä aika ruveta miettimään kysymystä: mitä itsenäisyys on nimenomaan minulle. Lauantaina koko Suomen yhteiskunta keskeyttää 15 minuutiksi kaikki työnsä pohtiakseen rauhassa tätä kysymystä.
Petroskoissa keskiviikkona paikallisen itsehallinnon ja kansallisuuspolitiikan komitean varapuheenjohtaja Tatjana Klejerova tapasi paikallisia lehtimiehiä ja TV-toimittajia. Tapaamisessa olivat mukana myös kulttuuriministeriön, Karjalan tasavallan Suomen ystävät -seuran, filharmonian ja Karjalan sinfoniaorkesterin johtajat. Nämä laitokset järjestävät Suomen itsenäisyysjuhlallisuudet Petroskoissa.
Tatjana Klejerova korosti, että Suomen itsenäisyysjuhla kuuluu myös Venäjän ja etenkin Karjalan asukkaille, joita ovat yhdistäneet Suomeen ikivanhat naapuruus- ja sukulaissuhteet.
Raja erottaa ja yhdistää yhtä aikaa.
Viime vuosina Suomen ja Karjalan välisiin suhteisiin on lisääntynyt kiinnostusta ainakin Venäjällä. Yhteistyön painopiste on siirtymässä, kuten pitääkin, poliitikoilta ja yrittäjiltä tavallisille ihmisille. Samalla kontakteja solmivat keskenään yhä pienemmät yksiköt, kuten kylät ja maalaiskunnat.
Kulttuurialalla ei rajoja
Suomi ja Venäjä katsovat erittäin tärkeäksi kehittää yhteistyötä kulttuurialalla.
– Eri kulttuurien välillä ei pitäisi olla rajoja. Olen varma, että taloussuhteiden kehitys kulkee kulttuurikontaktien jäljessä kiinteästi, kulttuuriministeri Tatjana Kalašnik sanoi.
Vain kuluvan vuoden aikana Suomessa on käynyt yli 2 500 kulttuurialan työntekijää Karjalasta ja vastaiseen suuntaan 1 500 suomalaista.
Suomen itsenäisyyden 80-vuotispäivää juhlitaan Petroskoissa kulttuurin merkeissä.
Sunnuntaina 7. marraskuuta Petroskoin filharmonian saliin avataan näyttely otsikolla Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla. Esillä luvataan olevan karttoja vuodesta 1477 alkaen nykypäiviin saakka. Näyttelyn avaa ja esittelee Suomen pääkonsuli Osmo Lipponen.
Samana päivänä taidekeskuksen tiloissa pidetään konsertti.
Suomen itsenäisyysjuhlallisuudet suljetaan Karjalan sinfoniaorkesterin konsertilla. Oleg Soldatovin johtama orkesteri esittää Sibeliuksen Toisen sinfonian.
Orkesterilla on laajat kiertuesuunnitelmat. Tammikuun loppupuolella se lähtee Mikkeliin, jossa suomalaiset melomanit saavat nauttia Straussin musiikista.
Ensi vuoden heinä–elokuussa orkesteri nähdään todennäköisesti Helsingissä. Silloin kaavaillaan ensimmäisen oopperan tekemistä meikäläisten ja suomalaisten muusikkojen yhteisvoimin. Johtajaksi halutaan nuorta suomalaista kapellimestaria. Yhteensä hanke sisältää on 6–7 oopperan tekemisen.
Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.
Irina LAGUNOVA
Tunnin kestänyt itsenäisyysjuhla monitoimitalossa
Karjalan tasavallan Suomen ystävät -seura ja sen kaupunkijärjestö nähtävästi kilpailevat keskenään Suomen 80-itsenäisyysjuhlan järjestämisessä. Kaupunginjärjestön monitoimitalossa 3. marraskuuta pitämä juhlatilaisuus muistutti pikemmin kamari-iltaa perhepiirissä. Tuntuu siltä, että tämän tärkeän tilaisuuden pitäjät eivät ottaneet järjestämisasiaa vakavasti. Vain neljäsosa tilavasta konserttisalista oli kansoitettu ja tämä ällistytti illan esiintyjiä.
Juhlatilaisuuden ohjelma koostui vain pienestä konsertista ja filologian tohtorin Eino Karhun esityksestä. Juhlaohjelma päättyi vajaassa tunnissa.
Vähälukuinen yleisö oli kuitenkin tyytyväinen konsertin esitystapaan.
Eino Karhun esitystä edelsi Lemmikki-yhtyeen lauluohjelma, johon kuului kappaleita suomen ja venäjän kielellä. Tilaisuuden pitäjien mielestä lasten välitön esitys loi salissa juhlatunnelman.
Juhlallisella tyylillä Inkeri-kuoro lauloi Sibeliuksen Finlandia-hymnin ja muutaman kansan- ja joululaulun. Myös Petroskoin konservatorion opiskelijoiden kaksinsoitto tuli yleisön mieliksi. Viulunsoitto yhtyi pianon-, jouhikon-, kanteleen- ja pillinsoittoon.
Tutkija Eino Karhu kertoi lyhyesti Suomen kansan kulttuurikehityksestä. Filologian tohtorin mukaan nykyään Suomi kuuluu 10–15 kehittyneimmän valtion joukkoon.
– Nykyaikainen Suomi on avoin maailmalle, esittää omaa kulttuuriaan ja käyttää hyväkseen muiden maiden aikaansaannoksia, Eino Karhu korosti.
Marina Tolstyh
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.karelia.ru/Karelia/NewsPapers/Sanomat/san95/95yht_f.html