"EU:n talouspolitiikan ainoa vaihtoehto erityisesti euro-maissa näyttää olevan ns. sisäinen devalvaatio. Sen ydin on sosiaaliturvan leikkaamisessa, palkkojen alentamisessa, julkisten palvelujen kilpailuttamisessa ja yksityistämisessä. Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh kiteyttää hyvin sisäisen devalvaation toteamalla, että kansalaisille annettuja lupauksia on peruttava eli julkista sektoria on leikattava.
Sisäisen devalvaation vaatimus tulee Saksan johtamasta Euroopan talous- ja rahaliitosta (EMU). Kun euron arvoa suhteessa muiden EMU-maiden talouteen ei voida muuttaa, on muiden yritettävä tehdä taloutensa yhteensopivaksi Saksan talouskehityksen kanssa sisäisellä devalvaatiolla. Sisäinen devalvaatio on leikkauspolitiikkaa ja siksi se on talouskasvun ja työllisyyden kannalta turmiollista. Se tuhoaa ihmisten ostovoiman ja kulutuskysynnän.
Eikö nykyhallituksen ns. yhteiskuntasopimus ole juuri sisäisen devalvaation politiikkaa? Se on toki yritetty naamioida jonkinlaiseksi pelastusrenkaaksi, rakenteelliseksi uudistuskeksi, mutta kyllä sen ydin on sosiaaliturvan, eläkkeiden ja palkkojen alentamisessa.
Mutta mitä jos katse suunnattaisiin sosiaaliturvan ja palkkojen leikkauksen sijaan olennaisimpaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, joka alkoi jo vuoden 1990-luvun lamasta: työn ja pääoman välisen funktionaalisen tulonjaon syvälliseen muutokseen. Pääomatulojen osuus kasantulosta on kasvanut voimakkaasti palkkatuloihin nähden.
Samaan aikaan pääomiin kohdistunut verotus on Suomessa liukunut huomattavasti alhaisemmalle tasolle kuin EU-maissa keskimäärin. Jos niiden osuus meillä Suomessa olisi sama kuin EU-maissa, olisi pääomaveroja perittävä noin 5, 5 miljardia euroa enemmän. Summa on muuten suunnilleen sama, jonka valtio ottaa velkaa ensi vuonna. Sen sijaan kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista on meillä keskimääräistä suurempi. Eli olisikohan sisäisen devalvaation (ja yhteiskuntasopimuksen) sijaan tai ainakin rinnalla syytä nostaa erityisesti suuromistajien osinkotulojen verotusta jo ihan oikeudenmukaisuuden vuoksi.
Edelleen voi kysyä, missä ovat EMU-puskurit. Näitähän alettiin kerätä euroon liittymisen jälkeen työttömyysvakuutusrahastoon (suhdannepuskurit) ja yksityisen työeläkejärjestelmän tasausrahastoon. Onko näitä olemassa, vai joko ne on syöty?"
-Professori Jari Heinonen-
Lisää järkikirjoituksia Heinoselta löytyy mm. Aamulehden blogeista
( http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yhteiskuntasopimus-osa-sis-ist-devalvaatiota)
Sisäisen devalvaation vaatimus tulee Saksan johtamasta Euroopan talous- ja rahaliitosta (EMU). Kun euron arvoa suhteessa muiden EMU-maiden talouteen ei voida muuttaa, on muiden yritettävä tehdä taloutensa yhteensopivaksi Saksan talouskehityksen kanssa sisäisellä devalvaatiolla. Sisäinen devalvaatio on leikkauspolitiikkaa ja siksi se on talouskasvun ja työllisyyden kannalta turmiollista. Se tuhoaa ihmisten ostovoiman ja kulutuskysynnän.
Eikö nykyhallituksen ns. yhteiskuntasopimus ole juuri sisäisen devalvaation politiikkaa? Se on toki yritetty naamioida jonkinlaiseksi pelastusrenkaaksi, rakenteelliseksi uudistuskeksi, mutta kyllä sen ydin on sosiaaliturvan, eläkkeiden ja palkkojen alentamisessa.
Mutta mitä jos katse suunnattaisiin sosiaaliturvan ja palkkojen leikkauksen sijaan olennaisimpaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, joka alkoi jo vuoden 1990-luvun lamasta: työn ja pääoman välisen funktionaalisen tulonjaon syvälliseen muutokseen. Pääomatulojen osuus kasantulosta on kasvanut voimakkaasti palkkatuloihin nähden.
Samaan aikaan pääomiin kohdistunut verotus on Suomessa liukunut huomattavasti alhaisemmalle tasolle kuin EU-maissa keskimäärin. Jos niiden osuus meillä Suomessa olisi sama kuin EU-maissa, olisi pääomaveroja perittävä noin 5, 5 miljardia euroa enemmän. Summa on muuten suunnilleen sama, jonka valtio ottaa velkaa ensi vuonna. Sen sijaan kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista on meillä keskimääräistä suurempi. Eli olisikohan sisäisen devalvaation (ja yhteiskuntasopimuksen) sijaan tai ainakin rinnalla syytä nostaa erityisesti suuromistajien osinkotulojen verotusta jo ihan oikeudenmukaisuuden vuoksi.
Edelleen voi kysyä, missä ovat EMU-puskurit. Näitähän alettiin kerätä euroon liittymisen jälkeen työttömyysvakuutusrahastoon (suhdannepuskurit) ja yksityisen työeläkejärjestelmän tasausrahastoon. Onko näitä olemassa, vai joko ne on syöty?"
-Professori Jari Heinonen-
Lisää järkikirjoituksia Heinoselta löytyy mm. Aamulehden blogeista
( http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yhteiskuntasopimus-osa-sis-ist-devalvaatiota)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.