Valtuustoseminaarin jälkeen se pitäisi olla kaikille valtuutetuille selviö
Alijäämäinen vuosi tulossa jo 5 kertaa peräkkäin.
Miljoonavelka kasvaa jälleen.
Alijäämäinen vuosi tulossa jo 5 kertaa peräkkäin.
Miljoonavelka kasvaa jälleen.
Aika liittyä Seinäjokeen.
Seinäjokikutsuu
58636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Niinpä, siinä sahattaisiin taas kepun valtarakennelmasta yksi jalka pois niin että ei se liittyminen taida mitenkään käydä päinsä.
Uppoavaa kuntalaivaa ei yksikään puolue voi pitää pinnalla. Yhdistyminen on lähempänä kuin aavistattekaan.
Talousjohtaja tekee jo lähtöä pois.
Ööö... Kuis Kurakauppalan talous on menny? Taitaa henkiä kohti olla katasroohvi
Ei nuuten oo
Vähemmän velkaa kuin Ilmajoella, ja edelleen myymättä mm, energialaitos jojka arvoksi on laskettu n 120miljuunaa euroa.
Että kyllä Seinäjoella on varallisuutta velkojen vastikkeeksi, toisin kuin Ilmajoella jossa tarvitaan syömävelkaa joka vuosi. Se tie loppuu aina konkurssiin. Aina.
Eilen kunnantalolla kunnanjhtaja puheessaan kertoi,että kunnan tilanne on niin hyvä,että jos jokin kunta voi pysyä itsenäisenä,niin se on Ilmajoki.Täten turha puhua Seinäjokeen liittymisestä.
Vitsi vitsi ;)
Eikös se pelle ole ihan vitsi, sama mies oli vonkaamassa maksullista naista Seinäjoen yössä.
Häh, eikö se ollu sun kaveris vaimon kunniallinen siskoo ? Sii olikin maksullinen nainen ? Olipa silläkin ammatinvalinta ?
Jaha - poistui tuo juttu somesta - tais olla tyypillistä persupuhetta ilman mitään tosipohjaa. ...
Onhan se sielä nimin ja kuvin.
taidat olla vain niin kylä että olet joutunut estolistalle.
Ai, sen naisen nimikö - pyydä laittamaan mainos tänne !!
Joo, ei ollu mun vaimo, ettei vaan olisi ollu sun?
Kaikki kunnat ovat enemmänkin suojatyöpaikkoja, ja keskustan norsunluutornien pilareita. Suomessa riittäisi yhtä monta kuntaa kuin sote-alueitakin. Sanoisin että 12 kuntaa Manner-Suomessa plus Ahvenanmaa kolmastoista.
Miettikää nykyistä byrokratian määrää. 20km välein oma erillinen kuntaorganisaatio, kunnanjohtajasta sivistystoimijohtajaan. Näitä erinäisiä johtajia ei tarvita helvettivieköön 20km välein. Vanhan Vaasanläänin alueelle riittäisi 1 kuntajohtaja, 1 sivistysjohtaja, 1 kaavoitusjohtaja, jne jne.
Kunnan rivityöntekijöitä sen sijaan tarvitaa nykyinen määrä. Siis niitä jotka tekevät suorittavaa työtä, opettajat yms työntekijät. Sehän on tietysti päivänselvä. Mutta en ymmärrä mitähelvettiä näillä johtajilla tehdään näin tiheään. Riitelevät vain keskenään, ja alueen kokonaiskehitys kärsii, kun ajatellaan aina pelkkää omaa kuntaa.
Kuntarajat pois tykkänään, niin omakunta ajattelu loppuu. Johtaja-armeija helvettiin, ja yksi aluejohtaja tilalle hoitamaan koko aluetta. Suojatyöpaikat pois ja norsunluutornit purettavaksi.
Mettäkylässä ei voi fanittaa mitään.
Tilastokeskus: Seinäjoen kasvu jatkuu
Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomi kaupungistuu kiihtyvällä tahdilla.
Tulevien 15 vuoden aikana maakuntakeskusten väkimäärä lisääntyy yhteensä lähes puolella miljoonalla. Kiivainta kasvu on Espoossa, Oulussa ja Helsingissä.
Seinäjoen asukasluku kasvaa kaupungeista suhteellisesti viidenneksi nopeimmin. Kasvuprosentti on 13,9. Vaasan vastaava prosenttiluku on 10,5 ja Kokkolan 5,9.
Muuttoliiketutkija Timo Aro pitää kaupungistumista kansainvälisenä megatrendinä. Suomessa se saa hänen mukaansa samanlaiset mitat kuin legendaarinen Suuri Muutto 1960- ja 70-luvuilla.
Seinäjoki on kuitenkin edelleen yksi Suomen pienimmistä maakuntakeskuksista. Ja lienee ainoa maakuntakeskus koko Suomessa, missä traktorit ajaa pillurallia lauantai-iltaisin. Keskustan rakennuskorkeus on myös pienimmästä päästä, samaa luokkaa kuin Kurikassa. Yleisnäkymä Seinäjoella on ruma ja rapistunut, keskustassa ei ole oikein mitään, laidoilla sitten halpahalleja toisensa perään.
eikös siellä laidalla oo ilimajoki
Ei teidän Molopäitä täällä kaivata. Pääsisivätpä töihin johonkin paikalliseen sikalaan, niin vois ostaa taas kotikunnan lihatuotteita.
Numerot osoittavat, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Se on tosiasia riippumatta sitä, pitääkö asiasta tai ei. Eniten kasvavat etelän suuret kaupungit, mutta osansa kasvusta saavat myös maakuntakeskukset.
Tilastokeskuksen yhden jaottelun mukaan Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan ainut kaupunkimainen kunta. Perusteena on se, että vähintään 90 prosenttia väestöstä asuu taajamissa, joista suurimman asukasmäärä on vähintään 15 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua. Muut kunnat ovat maaseutumaisia.
Etelä-Pohjanmaa on ollut lähes koko 2000-luvun nettomuutolla mitattuna häviäjä. Pois muuttavat ovat valtaosin 15–24-vuotiaita. Ainoat kunnat, joiden asukasmäärä kasvaa, ovat Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua. Muiden kuntien asukasmäärä vähenee. Se tosiasia ei uutisia valikoimalla muuksi muutu. Eikö ole hyvä, että lähtijöistä edes osa pysähtyy maakunnan omalle kaupunkiseudulle?
Puheena ollut uutinen perustui Tilastokeskuksen viikko sitten julkaisemiin tietoihin. Timo Aro esitti niiden pohjalta omat laskelmansa Twitterissä. Uutisen ydin oli väestönkasvun aiempaa rajumpi keskittyminen kaupunkeihin. Tartuimme asiaan ja pyysimme tutkijalta perusteluja. Emme siis varsinaisesti tilanneet häneltä muuta kuin haastattelun.
Tiedonvälitys pyrkii parhaimmillaan vain välittämään tietoa. Täydellinen objektiivisuus on harhaa, sillä toimittajat eivät elä pullossa. Eivät kyllä lukijatkaan.
Seinäjoki on maakunnan keskus.
Sine tiet vievät, uskokaa pois, ei Ilmajoki pysty itsenäisenä elämään, keskenännekin olette niin eripuraisia, ollet aina.
Kun sote päätetään Seinäjoella, sinne päätöspöytiin mukaan.
Mitä hommia jää Ilmajoen valtavlle turhalle esikunnalle silloin .
Virkamiehiä tarvitaan valmistelemaan asiat laadukkaasti.
Pättäjien ja luottamushenkilöiden on sitten helppo toimia kun asiat on hyvin valmisteltu.
Tuo Ilmajoen eripuraasuus näkyy juuri siinä, että kunnas on 3 eri taajamaa, eli Kossu, Keskusta ja Ahonkylä. Ei tällainen ole järkevää, että asukkaat on hajaantunut kolmehen eri osahan, ei palveluja pysty järkevästi järjestämään, kun kaikki haluaas omansa. Kylät on erikseen, niitä nyt on aina ollu. Mutta kun kokonaasia taajamia on suunniteltu eri paikkoohin, niin se vääristää kuntarakennetta, ja hankaloottaa palveluja. Sekä lisää turhaa ajelua.
Tämän takia Ilmajoella on kaks liianpientä S-markettia. Kun olis väki keskittyny yhteen paikkaan, niin olis yks isoo S-marketti, johona enemmän valinnanvaraa. Ja Ahonkyläkään ei tarttisi omaa lähikauppaa, jos tuokin taajama olisi keskustan vieressä, palveluiden äärellä.
Millä perusteella ahonkylä ei tartte omaa kauppaa mutta korva tarttee? Mitä luulet mulla on ahonkylästä sama 8km matka ilmajoelle ja seinäjoelle, jos ahonmarketti lähtis niin mitäpä veikkaat tultaisko me ilmajoen hikiseen s-markettiin kun seinäjoella on loputon valinnan mahdollisuus ja sieltä saa varmasti kaiken halvemmalla. Ahonkylä on ilmajoen ainut kasvava alue.
Ahonkylänkin palvelut ovat kaupungissa.a
Mä käyn Seinäjoella töis ja asun vaan Ilmajoella.
Sellasta se on , Leipä hankitaan muualta.
Samalla tietysti osta ruuat ja bensat ja vaattehet kaupungista, kun ne on halvempia ja kun Ilmajoella ei ole erikoisliikkeitä.
Miksei ole?
Liian pieni city...
Eipä tahdo ainakaan miesten vaatteita löytää Seinäjoelta. Ostan suosiolla vaatteeni Tampereelta, kun siellä pari kertaa vuodessa tulee käytyä muutenkin. On paljon enemmän valinnanvaraa kuin Seinäjoella. Lisäksi sama liike on Seinäjoella puolet pienempi mitä Tampereella. Esim Epstorin Moment on puolet pienempi ja suppeampi, mitä Koskikeskuksen Moment. Se näkyy suoraan myös valinnanvaran määrässä. Lisäksi miehille ei muita liikkeitä Seinäjoella olekaan, naisille toki on, mutta ei kovin hääppöisesti niitäkään.
Tietysti junteille löytyy fleecetakkeja ja päällyshousuja prismasta ja tokmannilta, jos markettiryysyissä haluaa kulkea. Itse vaan en halua näyttää kerjäläiseltä.
Joillain ei kuule ole varaa kuin noihin sinun marketryysyihin.Silloin suurin osa suomalaisista näyttää kerjäläisiltä.
Rumat ne vaatteilla koreilee
Ilmajoelta ei saa ostettua edes pussihousuja.
Eikä hevosenkenkiä.
kiiltonahkakenkiä.
48,9% Ilmajoen työpaikoista julkisella sektorilla. Ylivoimainen ykkönen E-P:llä. Ei jatkoon.
Eiköhän koko e-p:stä tule aikanaan sote-alueen kokoinen kunta. Hallinto voidaan aivan hyvin hallinnoida Seinäjoelta koko e-p:n osalta. Jää rahaa enemmän suorittavaan portaaseen. Sipilä laittoi hommat ainakin hyvälle alulle. Mun mielestä on ihan hyvä että turhat suojatyöpaikat saadaan pois, ja voidaan keskittyä siihen palvelujen tuottamiseen. Ei kansalainen tarvitse kallispalkkaisia kuntahallintoja 20km välein, ei minkään valtion talous sellaista kestä.
Kyllä tämän sotepäätöksen myötä, pikkuhiljaa kuntarajat alkavat menettää merkityksensä, ja se on oikein hyvä. Kuntarajoista ei ole muuta kuin haittaa, tavalliselle kansalaiselle ja veronmaksajalle. Kun rahoitus kerätään koko sote-alueelta, niin järjestämisvastuu velvoittaa järjestämään palvelut koko alueella. Kun turha hallinto ja byrokratia saadaan pois, ja keskitettyä Seinäjoelle, jää enemmän rahaa suorittavaan portaaseen, ja päällekkäisyydet yms himmelit poistuu.
Ei eteläpohjanmaa tarvitse hallintobyrokratioita 20km välein. Lääkäreitä, hoitajia ja opettajia se tarvitsee. Jos ja kun saadaan sote-alueen kokoinen kunta, niin palvelut on mahdollista säilyttää lähellä asukasta. Mutta jos jatketaan itsellisten kuntien linjalla, niin valoja saa sammutella yksi toisensa jälkeen. Ei vain yksinkertaisesti ole varaa pitää suojatyöpaikkoja 20km välein. Onneksi nämä himmelit tullaan purkamaan.
Täytyy ajatella kansalaisten etua, eikä kuntien virkamiesten etua.
SIIVELLÄ..............................................
Olishan se hienoa jos kuntarajat saatais pois, nyt menee ihmisten tuloista ihan liian iso osa kunnan virkamiesten palkkoihin, eikä ne edes tajua kenelle ovat töissä.
Onko Ilmajoen kunnassa salaseuraisuutta?
Lauantai 28.11.2015
– Paljonko Ilmajoen kunnassa on valtuuston ja kunnanhallituksen asettamia toimikuntia?
– Mitä ne ovat?
– Miksi valtuusto on pitänyt tänä vuonna vain neljä kokousta? Eikö ole päätettävää?
– Mikä taho päättää kunnan asioista, koska valtuutetuilla ei ole päätäntävaltaa?
– Mitkä ovat ne ns. salaseurat, jotka käytännössä tekevät päätöksiä?
– Miksi kunnassa salataan asioita myös valtuutetuilta?
– Eikö valtuusto olekaan enää tärkein ja korkein päättävä elin?
– Saataisko hyvää keskustelua budjettikokouksessa joulukuussa?
– Saanko vastauksia?
Matti Talvitie
epätietoinen valtuutettu Ilmajoki
Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on vahvistanut asemaansa 20 vuodessa eniten Suomen kaupungeista.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on päivittänyt kaupunkiverkkotutkimuksen, jolla on seurattu ja kehitetty kansallista kaupunkiverkkoa ja suomalaisia kaupunkiseutuja 20 vuoden ajan.
Tutkimus osoittaa, että Suomen kaupunkiverkossa eniten asemaansa on vahvistanut Seinäjoki, jonka asukasluku on runsaat 60 000.
Kansallinen kaupunkiverkko on edelleen kattava vuonna 2015. Suomessa on 30 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua, joista lähes puolet on monipuolisia korkeakoulupaikkakuntia tai niiden lähiseutuja.
Kaupunkiseutujen joukosta on pudonnut viisi kaupunkiseutua, mutta vahvoja monipuolisia korkeakoulukaupunkiseutuja on nyt enemmän. Kehitys vyöhykkeellistyy, kun vahvojen kaupunkien kehitys heijastuu yhä laajemmalle alueelle.
Ilmolalla ja Seinäjoella on yhteinen historia ja TULEVAISUUS.
Ei mennä kehityksessä vastavirtaan.
Näitä asioota ei vaan ymmärretä ennekö on jo myöhäistä.
Seinäjoki kasvaa, Ilmajoki on muuttotappiokunta.
ILMAJOELLA VIRKAMIEHET LYKKÄÄ KANSALLAISTA KAVERILTA KAVERILLE, NÄIN TUNTUU ET KAIKKKI ON YLITYÖLLISTETYJÄ.
Talousahdingossa taapertavan Suomen ylivoimaisesti suurin ongelma on yrittäjä Markku Heinosen mielestä julkisen sektorin koko.
"Julkisen sektorin työllisyys on yli nelinkertaistunut 1950-luvun alusta. Ylisuuri julkinen sektori on suurin ongelma, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen."
Heinonen viittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n raportissa "Hyvinvointivaltio numeroina" esitettyihin lukuihin.
Heinosen johtama perheyritys Tammisto-yhtiöt valmistaa puutuotteita Länsi-Suomessa useilla paikkakunnilla. Yritys on viimeksi kuluneina vuosina ostanut UPM:n ja Metsä Groupin lopettamat puutuotetehtaat Parkanon Aureskoskelta ja Kaskisista. Heikossa suhdanteessa tehtaiden käynnistäminen on ollut haasteellis
Seinäjoki sai kärkisijan tutkija Timo Aron tuoreessa muuttovetovoimatutkimuksessa. Vain kolme kuntaa koko maassa sai positiivisen arvon kaikilla 11 muuttujalla: Seinäjoki, Espoo ja Kauniainen.
Aro on määritellyt 11 vetovoimamittaria, jossa on muuton "laatua" mittaavia tekijöitä. Tekijöitä ovat esimerkiksi työllisten, korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten muutto ja muuton tuoma tulokertymä.
– Iloitsemme menestyksestä, joka on saavutettu yhteistyössä, sanoo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.
Seinäjoki sai kärkisijan tutkija Timo Aron tuoreessa muuttovetovoimatutkimuksessa. Vain kolme kuntaa koko maassa sai positiivisen arvon kaikilla 11 muuttujalla: Seinäjoki, Espoo ja Kauniainen.
Aro on määritellyt 11 vetovoimamittaria, jossa on muuton "laatua" mittaavia tekijöitä. Tekijöitä ovat esimerkiksi työllisten, korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten muutto ja muuton tuoma tulokertymä.
– Iloitsemme menestyksestä, joka on saavutettu yhteistyössä, sanoo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.
mennään mukaan kehutykseen............
Seinäjoki sai kärkisijan tutkija Timo Aron tuoreessa muuttovetovoimatutkimuksessa. Vain kolme kuntaa koko maassa sai positiivisen arvon kaikilla 11 muuttujalla: Seinäjoki, Espoo ja Kauniainen.
Aro on määritellyt 11 vetovoimamittaria, jossa on muuton "laatua" mittaavia tekijöitä. Tekijöitä ovat esimerkiksi työllisten, korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten muutto ja muuton tuoma tulokertymä.
– Iloitsemme menestyksestä, joka on saavutettu yhteistyössä, sanoo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.
Kuka kannattaa liitosta kasvukeskukseen.
Turha Seinäjokea on PELÄTÄ:
Sosiaalilautakunnan puh. joht. on Sihto Ilmajoelta
Teknisen lautakunnan puh.joht. Rintamäki Ylistarosta
Ympäristölautakunnan Iskala Lapualta
Sivistyslautakunnan Mäenpää Ylistarosta
Kulttuurilautakunnan Kivisaari Lapualta
Liikuntalautakunnan Karjalainen Nurmosta
Valtuuston puh, joht. Ojaniemi Peräseinäjoelta
Valtuuston toinen puh.joht Mäki-Hakola Nurmosta
Tekninen johtaja on Kujanpää Lapualta/Nurmosta
Hallintopäällikkö on Ahonen Kauhavalta .
Kaupungin geodeetti on Herttua -Suokko Lapualta
Kehittämisjohtaja Välimäki Ilmajoelta
Sairaalan johtaja Pihlajamäki Kauhavalta
Johtava lääkäri Puolijoki Lapualta
Kuntaliitokset vaihtoehtona Sotelle.
Nyt on käynyt selvästi toteen, että kuntaliitokset ovat järkeviä ratkaisuja: Nurmossa, Ylistarossa ja Peräseinäjoella puhaltaa nyt voimakas myötätuuli.
Ilman liitosta Nurmoon ei tulisi Lidliä, Finnpoweria ja Sokn logistiikkakeskusta. Ylistaroon ei rakennettaisi jo nyt uutta koulukeskusta, eikä Peejoelle laajennettaisi Kalajärven lomakeskusta.
Sote-suunitelmat eivät ole monimutkaisuutensa ja lisääntyvän byrokatian vuoksi kenenkään hallinnassa.
Oikean kokoiset kuntaliitokset olisi nyt paljon viisaampi ratkaisu. 30.000 henkeä kuntakokona pystyisi tarjoamaan kaikki peruspalvelut jokaiselle. Tässä mallissa kunnalliset toimivat terveysasemat olisivat sairaanhoidon perustana. Erikoissairaanhoito haettaisiin maakuntakeskuksista ja viidestä yliopistosairaalasta.
Ei tarvittaisi uutta kallista väliportaan hallintoa eikä Sotea.
Tämä malli olisi selkeä ja säästäisi kaikkien kustannuksia, mutta siis : Tämä viisaus perustuu uusiin kuntaliitoksiin koko maassa.
Mistä löytyi tämä kärkimiehen?
Kerro nimesi. Olet sopiva ja pätevä hallituksen puheenjohtajaksi
Jaakko R.
Nurmoosta.
Ilmajoelle tarvitan myös uusi kh,n puheenjohtaja.
Tämä nykyinen kertoo päässeensä nyt 4,5 vuoden jälkeen jo vauhtiin????
Ei jatkoon!
No jos 30 000 asukasta halutaan, niin miksei liity mieluummin Kurikan kans. Siinähän olis sitten jo yli 33 500 asukasta. Ei sellaisen kunnan olemassaoloa alkaisi enää kukaan kyseenalaistamaan. Ja siinä olis se JIK-terveysyhtymäkin jo valmiina pohjalla. Samalla terveyskeskuspohjalla voitais mennä kuin ennenkin. Ei se Ilmajoella nyt paljoa haittaisi jos joku kaupungintalon toiminta siirtyisi Kurikkaan. Muutenkaan keskustas paljoa mitään ole, joten suosiolla ns kaupungin toimielimet voisi keskittyä Kurikkaan. Riittäisi kun terveyskeskus, hammashoito, uimahalli ja koulut jäisi Ilmajoelle tähän malliin mitä nytkin on. Ja loppuisi samalla se Seinäjokeen liittymis höpinä, olkootkin että paljon siellä suunnalla töissä käydään, mutta so what.
Työssäkäyntialue ratkaisee asioinnin ja liitoksen suunnan.
Lisäksi tarvitaan 500 uutta lääkäriä koulutukseen HETI.
SOTEEN loytyy näin viisas rakaisu, ja kuten tohtorit Jarmo Korhonen ja Paula Risikko olivat iltapäivällä eilen samaa mieltä kuten J jo aamulla.
Liittykää Ilmajokiset Seinäjokeen ja vähän äkkiä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ilmajoki on mitätön mätäkasa yksikseen
ja sitä paitsi samaa kuntaa olivat aikanaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Liitoskannattajat voittivat vaalit.
Pian alkavat neuvottelut ja liitosrahat tulevat.
Nurmon kovin liitosvastustaja Hakola-Mäki ja itäväylän vastustaja pitää Seinäjoella Törnävän kartanossa neuvoskahitukset.
Ja halusi taas kovast kaupungintalolle.
Ilmajoella alkaa uusi aika!
Ymmärrys alkaa voittaa, kunnan kasvu on kiinni maakuntakeskuksen kasvusta.
Sote poistaa rajat.