50 tuhatta miestä oli tulossa pohjois-Suomeen. Se vaan mietityttää että miten joukot olisi tuotu sinne kun Ruotsi ei suostunut joukkojen läpikulkuun. Ei mikään ihme sillä se olisi tietänyt Saksan vastatoimenpiteitä, se olisi tietänyt sotaa.
Talvisota ja länsimaiden apu
Kysyn_vaan
30133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ei tänne aikuisten oikeesti ollut mitään eikä ketään tulossa avuksemme. Puheet apuretkikunnasta olivat vain länsivaltojen yritystä jatkaa Talvisotaa.
Todellakin, miten ne olisivat tänne tulleet kun Itämeri oli vahvassa jäässä eikä Ruotsi päästänyt maansa läpi. Myös länsivaltojen jähmeyden ja osaamattomuuden tietäen porukan tulo olisi kestänyt monta kuukautta, ehkä syksyyn -40 asti. Sitä ennen ruski olisi jo miehittänyt Suomen.
Britannia ilmoitti että sillä oli 100000 miestä ja Ranska 50000 miestä valmiina. Mutta Mannerheim pelaili jo taustalla saksalaisyhteyksiensä kanssa. Paukautti briteille että joukot tulevat liian myöhään ja Ruotsi kieltää koska haluaa turvata malminsa (saksalaisille, tietty) - meille ehkä muutama lentokone riittää thankyou...
lykkäät taas.
Ilmoitetut määrät ja aikataulut olivat sellaisia, etteivät ne olisi ehtineet eikä merkinneet mitään. Se nähtiin, kun joukkojen pääosa yritti taistella saksalaisia vastaan.
Mannerheimilla ei ollut mitään saksalaishteyksiä ennen kesää -40 ja nirsosti silloinkin.
Länsivallat olivat tietenkin sodassa Neuvostoliiton puolella. Neuvostoliittoa ei pistetty samanlaiseen taloussaartoon kuin Japania. Harry Dexter Whitella oli kokonainen osasto Suomen mustamaalaamiseksi. Stalinin yritys esittää Suomen armeija 'kansainvälisen kapitalismin tukemaksi joukoksi' ja Trotskin höpinät 'Mannerheimin armeijan kuulumisesta imperialisteihin' ovat surkuhupaisia jälkikäteen. Miksi esimerkiksi öljynjalostukseen liittyviä laitteiden myyntiä ei lopetettu toisen valtion kimppuun hyökänneelle Neuvostoliitolle.
Puna-armeijalla oli Suomea vastaan miljoona miestä käytettävissä maaliskuussa 1940. Ehkä Pohjois-Suomi olisi jäänyt valtaamatta tai sitten ei.
Mitä tulee Bakun öljykenttien pommituksiin niin kertokaa millä kalustolla se olisi hoidettu? Vuosi oli 1940, ei vuosi 1944 jolloin sodassa oli USA ja aivan eri kalusto. Tuohon aikaan ei ollut hyviä pitkän matkan pommittajia englantilaisilla, vielä vähemmän ranskalaisilla.
Minkä ihmeen takia länsi olisi tahtonut Neuvostoliiton kanssa sotia, sillä kyllä oli ihan tarpeeksi vastusta Saksasta. Norjaan ne olisi menneet, Suomen auttaminen aivan toissijaista.
mm. Blenheim-pommittajat Bakuun. Turkin ilmatila olisi tietysti pitänyt ylittää.
Koko Suomen auttaminen oli huonosti harkittua. Homma oli tähdätty Saksaa vastaan. Ilmeisesti ei tosissaan oltu Suomeen tulossa. Toisaalta NL:a pidettiin Saksan liittolaisena.
Kerro paljonko niitä Blenheimejä oli, mikä oli pommikuorma, mikä pommitustarkkuus? Kerro vielä miksi länsivallat olisivat ryhtyneet sotaan Neuvostoliittoa vastaan, eikö Saksassa ollut tarpeeksi vastusta? Siis jonkun Suomen takia olisivat hakeneet itselleen vihollisen jolla oli tankkeja, tykkejä ja lentokoneita enemmän kuin koko muulla maailmalla yhteensä. Aika ihmeellistä strategiaa mutta sinä varmaan kerrot mikä logiikka tuossa olisi.
Jos tappelet jonkun äijänkörilään kanssa mutta ottelussa tulee tauko niin menetkö sillä aikaa hakkaamaan jotain toista ukkoa, etsit lisää vihamiehiä vai keskitytkö siihen ensimmäiseen mieheen?
"Kerro vielä miksi länsivallat olisivat ryhtyneet sotaan Neuvostoliittoa vastaan, eikö Saksassa ollut tarpeeksi vastusta?"
Voisiko olla mahdollisesti siksi, että Neuvostoliitto avoimesti huolsi Saksan sotakonetta?
"Siis jonkun Suomen takia olisivat hakeneet itselleen vihollisen jolla oli tankkeja, tykkejä ja lentokoneita enemmän kuin koko muulla maailmalla yhteensä."
Olisiko heidän oma sodankäyntinsä ollut parempi syy ;)
"Jos tappelet jonkun äijänkörilään kanssa mutta ottelussa tulee tauko niin menetkö sillä aikaa hakkaamaan jotain toista ukkoa, etsit lisää vihamiehiä vai keskitytkö siihen ensimmäiseen mieheen?"
Entä jos se toinen ukko puukottaa sinua selkään samaan aikaan? Yritätkö olla huomaamatta asiaa?
Miten NL muka toimi aktiivisesti Ranskaa ja Englantia vastaan? Niillä oli ihan tarpeeksi vastusta Saksasta, eivät tosiaankaan tahtoneet Neuvostoliittoakin vastustajakseen. Ranskan armeijan suorituskyky nähtiin touko-kesäkuussa 1940. Tuo pellejoukko olisi kukistanut Saksan ja siinä samalla Neuvostoliiton, Et kai tosissaan tuollaiseen usko?
"Miten NL muka toimi aktiivisesti Ranskaa ja Englantia vastaan?"
Mistä aloittaa? Taloudellinen ja tekninen tuki Saksan sotakoneistolle, Kominternin kautta toimiva sabotaasi Ranskan sotateollisuudessa...
"Ranskan armeijan suorituskyky nähtiin touko-kesäkuussa 1940"
Näkiväthän liittoutuneet myös neuvostolaisten suorituskyvyn talvisodassa ;)
Blenheimeillä olisi tuhottu Bakun öljykentät ja kaikki merkittävät teollisuuslaitokset. Sen jälkeen satoja tuhansia britti ja ranskalaisjoukkoja olisi tullut Suomeen ja yhdessä suomalaisten kanssa olisi vallattu Leningrad. Kun vahvistuksia olisi tullut olisi hyökkäystä jatkettu Moskovaan. Samaan aikaan lännessä olisi hyökätty ja vallattu Berliini. Sota olisi loppunut vuoden 1941 loppuun mennessä, Saksa ja NL olisi kukistettu.
Neuvostoliiton kalusto etenkin lentokonebensiinin jalostukseen tuli Amerikasta. Millä se Stalin olisi ilman lentokonebensiinin jalostukseen tarkoitettuja laitteita tai kuulalaakereita ylläpitänyt armeijaansa. Olisivatko musikat juosseet suomalaisiin konekiväreihin. Mihinkään taloudellisiin toimenpiteisiin ei Neuvostoliittoa vastaan ryhdytty, vaikka sen aikeet Suomessa olivat samat kuin Japanilla Kiinassa.
Kuules avaaja, ei tänne ollut tosiasiassa tulossa ketään eikä mistään. Lupailtiin vain pelkkää proosaa, että Suomi jatkaisi toivotonta sotaansa.
Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.
Tuota samaa viivytystaktiikkaa harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan. Tämä tykistökranaatteja koskeva esimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne kranaatit tulivat ja naapuri teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se Ruotsin kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...
Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Täälläkin on aiheesta jotain:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1879
samoja valeitaan kerran toisensa perään.
Vapaaehtoisia kertyi mies kerrallaan. Ei ne tule valmiina yksikköinä.
Tuo sytytinasia oli puhdas sekaannus. Ei Ruotsissa voitu tietää sodan loppumispäivää.
Ruotsi toimitti meille enemmän apua kuin mikään muu maa.
Se ei voinut tulla virallisesti Suomen rinnalle., koska Saksa uhkasi sodalla.
Ja samaan aikaan kuulalaakereita meitä tappaneille venäläisille.
Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940 tai 1941-1944? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen kaiken kaikkiaan?
Kahta samansuuruista lukemaa ei eri kirjoista löydy, mutta tässä on eräs näkemys asiasta:
Suomen asiasta tuli omani -kirjassa on esitetty suuntaa antavia lukumääriä Talvisodan rintamalla olleista ruotsalaisista vapaaehtoisista.
Orvar Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 30 kuinka "Lopulta Ruotsalaiseen vapaaehtoisjoukkoon kuului 8260 ruotsalaista, 727 norjalaista ja 60 suomalaista tulkkia." - "Noin 200 ruotsalaista vapaaehtoista palveli Vaasan tykistössä, runsaat satakunta Turun ilmatorjuntajoukoissa ja melkein yhtä monta Pellingin rannikkopuolustuksessa."
Sisältyikö ruotsalainen lentolaivue F 19 henkilökuntineen tuohon lukuun, ei sattunut löytymään tuosta Nilssonin kirjasta. Lisäksi oli vapaaehtoisia mekaanikoja ja asentajia siviilipuolella.
Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 55, kuinka Mannerheim vieraili Märkäjärvellä Talvisodan päätyttyä. 26.3.1940 olivat kaikki ruotsalaiset SFK:n vapaaehtoiset joukot I ja II taisteluosastoista ryhmittyneet Paikanselän kukkulan länsiosaan suureen avoneliöön. "Taisteluosasto SFK:n päällikkö, eversti Arthur Nordenswan ilmoitti ylipäällikölle. Mannerheim tervehti meitä: "Hyvää päivää, ruotsalaiset vapaaehtoiset." Noin 4000 kurkusta kajahti mahtava vastaus: "Hyvää päivää, herra sotamarsalkka."
Samassa kirjassa kerrotaan sivulla 270 luvussa Muistomatkoja, kuinka kahden Ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon yhteisvahvuus öisillä siirtomarsseilla Märkäjärvelle 1940 oli 3000 miestä. Taisteluosastojen kokonaislukumääräksi on siis sanottu 3000, mikä vastaa hyvin monissa kirjoissa kerrottua mielikuvaa kahdesta vahvennetusta pataljoonasta.
I Taisteluosasto kulki 22.2.1940 alkaen 3 yömarssin kuluessa Kemijärven Isostakylästä Märkäjärven rintamalle.
II Taisteluryhmälle tuli sotareissun kovimmat tappiot paleltumisina, kun 1500:sta miehestä paleltui 70 miestä kokonaan pois muonavahvuudesta. (s. 35-38)
Pakkasmarssiksi ristityllä siirtomarssilla 24.-25.2.1940 pakkasen kerrotaan olleen aluksi -18 ja sitten kiristyneen, ollen jopa -49 astetta ja matka olikin alkuperäisen 28 km:n sijasta liki 40 km. Tuo virhearvio matkan pituudesta vei monelta mieheltä sormia, varpaita, raajan tai jopa nenänkin. Vaikka turkit päällä hiihdettiin, niin Nilsson kertoo siltikin palelleensa.
Ruotsalaisten turkeista tulikin mieleeni tällainen juttu Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:
"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle...
Ruotsi esti ulkomaisen apuretkikunnan tulon Suomeen. Meret oli jäässä tai Saksan valvonnassa ja ainoa reitti Suomeen oli Norjasta Ruotsin kautta. Petsamon satama oli NL:n hallussa Talvisodan aikana.
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan vasta myöhemmin. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita kieltäydyttyään ensin tankkaamasta koneita! Nokkela suomalaismiehistö tilasi itse tankkiauton ja lähti kohti Suomea. Sanoivat bensiinilaskun maksettavan Suomen valtion toimesta. Tämä lentokone-episodi taisi tosin sattua jo Moskovan pakkorauhan solmimisen jälkeen, eli Ruotsi yritti takavarikoida loput koneemme.
http://www.ennenjanyt.net/2-04/tala.htm
"Neuvostoliittoon kohdistui talvisodan aikana ranskalaislehdistössä vähintään yhtä kovaa arvostelua kuin Saksaan, mikä on hämmästyttävää; olihan Saksa sentään sodassa Ranskaa vastaan. Ranskassa kahden diktatuurin kuitenkin käsitettiin olevan keskenään tiiviissä liitossa, ja sen vuoksi uskottiin Neuvostoliiton vaikeuksien olevan tappio Saksallekin:"
Ranskassa käsitettiin Saksan ja Neuvosto-Venäjän liitto konkreettisesti. Ranska oli sodassa toisen sopimuskumppanin Saksan kanssa ja Suomi toisen - eli Neuvostoliiton kanssa.
Joo, Ranskan pellearmeijasta olisikin ollut suuri apu jos olisivat tulleet. Tuo antautuja-apinoiden armeija näytti kykynsä touko-kesäkuussa 1940. Niin brittienkin maavoimat olivat tuohon aikaan aivan huippua, miehiäkin oli vaikka muille jakaa.
Mutta olihan Neuvostoliiton armeijakin näyttänyt kykynsä epäonnistumalla hyökkäyksessään Suomeen, joten liittoutuneilla tuskin oli syytä vakuuttua heidän sotavoimastaan ;)
Ero on siinä että Neuvostoliitolla oli satoja divisioonia, se kesti miljoonien miesten tappiot, Ranska ei kestäisi eikä kestänyt. Perin hupaisaa että tuo antautuja-apinoiden ja yhteistoimintamiesten ja naisten maa on sodan "voittajavaltio", todella irvokasta.
"Ero on siinä että Neuvostoliitolla oli satoja divisioonia, se kesti miljoonien miesten tappiot, Ranska ei kestäisi eikä kestänyt."
Ne "sadat divisioonat" eivät olleet juuri vakuuttaneet talvisodan aikana.
"Perin hupaisaa että tuo antautuja-apinoiden ja yhteistoimintamiesten ja naisten maa on sodan "voittajavaltio", todella irvokasta."
Antautuihan neuvostoliittolaisiakin miljoonittain, mutta silti he olivat voittajavaltioiden joukossa ;)
Ihan tosissaanko rinnastat Ranskan pellearmeijan puna-armeijan saavutuksiin toisessa maailmansodassa? Venäläiset pääsivät Berliiniin, Saksa menetti itä-rintamalla miljoonia miehiä. Montako miestä Saksa menetti ranskalaisia vastaan taistellessaan?
"Ihan tosissaanko rinnastat Ranskan pellearmeijan puna-armeijan saavutuksiin toisessa maailmansodassa?"
Niissä saavutuksissa on tiettyä samankaltaisuutta. Molemmat kokivat mittavia takaiskuja sodan ensimmäisinä vuosina - pelleillä tai ilman ;)
"Venäläiset pääsivät Berliiniin, Saksa menetti itä-rintamalla miljoonia miehiä. Montako miestä Saksa menetti ranskalaisia vastaan taistellessaan?"
Yksi hyvä esimerkki: ranskalainen armeija pääsi liittoutuneiden suuressa ratkaisuoffensiivissa Itävaltaan asti saaden yhteyden Italiasta tuleviin liittoutuneiden joukkoihin ja tuhosi saksalaisten AR G:n eteläsiiven ottaen siinä yhteydessä suunnilleen kahden armeijan verran vankeja. Samalla ranskalaiset toteuttivat juuri sellaisia syviä panssarijoukkojen läpimurtoja, jotka olivat aikanaan murtaneet heidän armeijansa. Tämä saattaa tulla yllätyksenä sinulle, mutta Neuvostoliiton armeija ei ollut ainoa, joka kehittyi virheidensä seurauksena ;)
Ranskan teknologinen osaaminen auttoi neuvostotunkiota kehittämään esimerkiksi lentokoneteollisuuttaan. Hispano-Suizalta tuli moottoreita lammikkoonsa kuoleelle. Tunkio maksoi Ranskalle viljalla ja öljyllä. Pelkearmeija oli 'ihmisaaloilla' toimiva Puna-Armeijan raiskaajien ja ryövörien joukko.
Vähän niin kuin 1962 kun oli katovuosi toimitettiin tänne sitten surkeinta hukkakaura viljaa kun noottikriisin ajateltiin johtavan Suomen Ryssän vallan alle ja rahoja ei välttämättä olisi saanut?
Sitähän se. Saas nährä miten nyt. Kovasti ainakin uhoavat Amerikassa pitävänsä herra Tillersonin aisoissa.
Suomi petti joka suuntaan 13.3.1940 suostumalla rauhaan. Kaikkein pahiten suomi petti Liittoutuneita kun se ei kutsunutkaan niitä apuun. Otti vaan annetut aseet ja solmi rauhan kauhein ehdoin. Liittoutuneet oli ärjynä kun eivät saaneet tekosyytä tulla Pohjolaan ja eivät saaneet avata uutta rintamaa Saksaa vastaan. Ruotsin malmihan se eniten houkutti.
Aina niin suuri Suomen ystävä, Englanti, vaati kaikkien Suomen maksamien ja jo toimitettujenkin aseiden palauttamista takaisin 13.3.1940 johdosta. Ranska tosin esti moisen älyttömyyden.
Ranskahan antoi aseapua Suomelle runsaasti mm. lahjoittamalla satoja tykkejä ammuksineen.
Luin juuri aiheesta mielenkiintoisen kirjan aiheesta:
Clark Douglas Liittoutuneet lähtevät Talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-1940, Otava, 1967, 260 s.
Samasta aiheesta on mainio Nevakiven kirja:
Nevakivi Jukka Apu jota ei pyydetty - liittoutuneet ja Suomen Talvisota 1939 - 1940, Tammi, 1972, 306 s.
Tästä on olemassa uudempi painos: Apu jota ei annettu. Siinä on joitain tarkistuksia ja USAn ketkuilut mukana tuon edellisen kirjan lisäksi.
Lopultahan kävi näin että oltiin alle puolentoista vuoden kuluttu sodassa keskenään:
Nevakivi Jukka Ystävistä vihollisiksi, Suomi Englannin politiikassa 1940-1941, Tammi, 1976, 250 s.,
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/7.huhtikuu/talv1400.htm
Nevakivi on tehnyt uudistetun laitoksen vuonna 1972 ilmestyneestä, jo klassikoksi muodostuneesta teoksestaan Apu, jota ei pyydetty. Uudistetun laitoksen henkeä kuvaa hyvin, että sen nimi on Apu, jota ei annettu.
Nevakivi tyrmää Ylikankaan teesit talvisodan päättymisestä
Talvisodan historiasta tehdään jatkuvasti uusia tulkintoja. Samaten tutkijoiden kiistat tulkintojen yksityiskohdista jatkuvat. Tuorein tapaus koettiin torstaina, kun poliittisen historian professori Jukka Nevakivi julkaisi uusimman teoksena.
Julkistamistilaisuudessa hän tyrmäsi varsin selkeästi professori Heikki Ylikankaan esittämät teesit talvisodan päättymisestä.
Ylikangas on esittänyt, että Suomen johto teki rauhan Saksan patistamana. Herman Göring oli ilmoittanut suomalaiselle viestintuojalle Saksan aloittavan pian sodan Neuvostoliittoa vastaan. Suomea kehotettiin tekemään rauha millä ehdoin tahansa, sillä myöhemmin Suomi saisi kaiken takaisin korkojen kera.
Nevakivi korosti, että helmi-maaliskuun taitteessa 1940 Suomessa ei voitu uskoa, että Saksa voittaa suursodan. Hänen mielestään olisi ollut uskomatonta, jos vastuulliset johtajat olisivat ajatelleet näin. Tässä yhteydessä hän puhui jo syyntakeettomuudesta.
Nevakivi muistutti myös, että länsivaltojen esittämä apu oli bluffia. Lisäksi länsivallat eivät pystyneet takaamaan Puolaa saatikka Suomea. Näin ollen Karjalaa ei olisi läntisellä avulla saatu takaisin, kuten Ylikangas on esittänyt.
Nevakivi on tehnyt uudistetun laitoksen vuonna 1972 ilmestyneestä, jo klassikoksi muodostuneesta teoksestaan Apu, jota ei pyydetty. Uudistetun laitoksen henkeä kuvaa hyvin, että sen nimi on Apu, jota ei annettu.
Taustalla Ruotsin malmivarat
Nevakivi sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Suomelle esitetty tarjous läntiseen liittokuntaan yhtymisestä oli siis poliittista bluffia. Länsi oli käytännössä kiinnostunut vain siitä, etteivät Ruotsin malmivarat pääse Saksaan.
Länsiliittoutuneilla oli suunnitelmia, joilla joukkoja lähetettäisiin Suomeen. Nämä interventiohankkeet auttoivat Nevakiven mukaan Suomea vain poliittisesti. Neuvostojohtaja Josif Stalin nimittäin pelkäsi lännen väliintuloa.
Nevakiven mukaan Stalinille selvisi, että Neuvostoliiton oli hoidettava suhteet Suomen kanssa niin kauan kuin Saksa oli kiinni länsirintamalla. Maaliskuussa tehty välirauha oli siten tervetullut Stalinille.
Nevakivi yhtyy myös niihin arvioihin, joiden mukaan materiaalipula ja tappiot olivat Suomessa nousseet maaliskuussa jo niin suuriksi, ettei Suomi olisi kestänyt kuukauttakaan.
Nevakivi on myös varma, että vaikka lännestä olisi tullutkin joukkoja Suomeen, ei esimerkiksi Britannian ja Neuvostoliiton välille olisi syntynyt sotaa.
Yhdysvallat petti
Aiemmassa teoksessaan Nevakivi jätti Yhdysvaltojen osuuden talvisotaan hyvin vähälle huomiolle, koska talvisodan aikana Yhdysvallat oli vielä puolueeton. Nevakiven löytämät uudet arkistotiedot asettavat Yhdysvallat kuitenkin uuteen asemaan.
Hän itse asiassa luonnehtii Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön arkistojen tietoja pöyristyttäviksi. Ne paljastavat, että Yhdysvaltain hallituksen politiikka oli aivan ristiriidassa yleisen mielipiteen kanssa.
Arkistotietojen mukaan Yhdysvallat viivytteli, esti ja jopa kielsi asetoimituksia Suomeen. Suomeen jäi viivyttelyjen vuoksi tulematta mm. 40 Brewster-hävittäjää. Myös Suomelle luvattu 150 miljoonan dollarin jälleenrakennuslaina peruttiin.
Samaan aikaan Yhdysvallat osti Neuvostoliitosta kultaa ja rahoitti sillä sotamateriaalin ja lentobensiinin vientiä Neuvostoliittoon. Näistä kuvioista on aiemminkin ollut tietoa, mutta nyt Nevakivi on saanut ne "hevosen suusta" eli alkuperäisistä
Laurla Bror Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurlan kirja, Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982,
Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986
YLIKANGAS Heikki: Tulkintani talvisodasta. Juva 2001.
HAATAJA Lauri: Kun kansa kokosi itsensä. Suomalaisten talvisota. Keuruu 1989.
NEVAKIVI Jukka: Apu jota ei annettu. Länsivallat ja Suomen talvisota. Juva 2000.
PELTOVUORI Risto: Saksa ja Suomen talvisota. Keuruu 1975.
Pakaslahti Aaro: Talvisodan poliittinen näytelmä. UM:n poliittisen osaston päällikön päiviä ja öitä. Porvoo 1970.
Tanner Väinö: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana. Helsinki 1950.
Wuorimaa Aarne: Lähettiläänä Hitlerin Saksassa. Keuruu 1967.
Hyviä lähteitä aiheesta.
Tässä loppuosa edellisen kommentin juttuun:
Samaan aikaan Yhdysvallat osti Neuvostoliitosta kultaa ja rahoitti sillä sotamateriaalin ja lentobensiinin vientiä Neuvostoliittoon. Näistä kuvioista on aiemminkin ollut tietoa, mutta nyt Nevakivi on saanut ne "hevosen suusta" eli alkuperäisistä lähteistä.
Selityksenä Yhdysvaltojen käyttäytymiselle olivat syvät ristiriidat sisäpolitiikassa. Franklin Roosevelt valmistautui kolmannelle kaudelleen. Hänen oli tyynnyteltävä myös niitä piirejä, jotka vastustivat sekaantumista Euroopan asioihin.
Kaikkinensa Nevakivi piti melkoisena puutteena sitä, että Suomessa on vanhastaan totuttu pitämään talvisotaa kansallisena tapahtuma.
Päinvastoin hänen mielestään talvisodalla oli monia ja taas monia kansainvälisiä yhteyksiä. Nevakivi ehdottikin, että pitäisi tehdä laaja tutkimus talvisodan kansainvälisistä yhteyksistä.
STT-MH
7.4.2000