Herran syntymä - Osat 1, 2 & 3

HERRAN SYNTYMÄ – OSA 1
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 24.8.2004 klo 9.32

Jo raskauden aikana huomattiin, ettei normaalia vauvaa synny ja syyksi epäiltiin Downin syndroomaa. Downin syndroomassa on kolme kromosomia kahden sijasta (nivelten velttous, älyllinen kehitysvammaisuus yms.)

Keskiviikkona 10.6.1970 aamupäivällä yhdeksän aikaan Herra syntyi maailmaan.

Pian syntymäni jälkeen putosin kätilön käsistä kovalle lattialle. Normaalilla vauvalla olisi ollut kallo halki jo tuossa vaiheessa. Nuori kätilö päivitteli, että ei hän edes halua puhua Herran syntymästä kavereillensa mitään, sillä tuleva viikonloppu menisi pilalle. Ei tarvinnut uskoa mitään, sillä asia näkyi päälle päin. Sitten synnytyslaitoksen väki hyppelehtien ja tanssien yrittäen iloita Herran syntymästä toi minut luovutettavaksi vanhemmilleni. Omat vanhempani eivät aluksi tahtoneet ottaa vastaan tarjottua Herraa, joten tuollainen touhu alkoi heti synnyttyäni eikä sitä kukaan keksinyt.

Aamuyöstä ennen syntymääni kotikyläni taivaalla ja kotitilani yläpuolella nähtiin ristinmuotoinen valoilmiö, joten huhu Herran syntymästä lähti heti liikkeelle. Aamupäivällä 10.6.1970 kotikyläni Korttajärveen hukkui kolme pientä lasta, joista vanhin oli 12-vuotias. Moni ei voinut välttyä epäilykseltä, että olisiko näillä kahdella peräkkäisellä tapahtumalla jotain tekemistä toistensa kanssa. Jo hukkumisonnettomuus olisi nostanut kotikyläni uutisotsikoihin, ilman Herran syntymääkin. Torstaina 11.6.1970 Keskisuomalaisessa oli isohko juttu hukkumisonnettomuudesta, mutta ristinmuotoisesta valoilmiöstä ei vielä puhuttu mitään. Keskisuomalaisen toimittaja ja nykyinen päätoimittaja Erkki Laatikainen tuli kotiini tekemään juttua rististä ja Herran syntymästä, mutta sitä ei koskaan julkaistu Keskisuomalaisessa. Asian käsittely olisi nykyisin huomattavasti helpompaa, mikäli sitä ei olisi vaiettu kuoliaaksi omana aikanansa. Mainittakoon, että vuoden 1970 Keskisuomalaisista löytyi paljon juttuja ufohavainnosta kuvien kera, joten risti olisi mennyt samassa joukossa.

Vuonna 1970 Herran syntymä oli jo niin kaukana, että koko asiaa ei ollut edes olemassa, joten tämä oli syy vaikenemiseen Keskisuomalaisessa sekä muissa tiedotusvälineissä. Vuonna 1870 kyseinen tapahtuma olisi ollut vielä etusivun juttu. Vuonna 1970 luterilaisissa, helluntalaisissa ja vastaavissa kaikki menivät jo omasta mielestänsä helvettiin, joten täällä ei ollut enää ketään kuka edes menisi vakavissaan tuohon toiseen paikkaan. Synnyin siis sata vuotta liian myöhään. Lopuksi, mainittakoon selattuani vanhoja vuoden 1970 Keskisuomalaisia huomasin, että pornolehtiä mainostettiin lehdessä kansikuvien kanssa, mitkä olivat monessa suhteessa härskimpiä kuin nyt jo kielletyt seksipuhelinmainokset.

M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]

HERRAN SYNTYMÄ - OSA 2
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 27.8.2004 klo 19.45

Kesäkuu vuonna 1970 oli normaalia kesäisempi; helteinen, tyyni ja lähes sateeton. Sitten vanhempani toivat minut ulos synnytyslaitokselta auringon paisteeseen ja minut pistettiin auton - Commer Cob - takapenkille ja matka Jyväskylän keskustan läpi alkoi. Auton etupenkillä keskusteltiin tyyliin "että mikäli tämä maailma olisi vähän toisenlainen paikka niin sitten" tai "näkisimpä millaista täällä on niin ei olisi kannattanut tulla". Selattuani vanhoja vuoden 1970 Keskisuomalaisia löytyi seuraavia otsikoita:

-Alkoholin kulutus kasvanut edellisvuodesta 47% keskioluen myynnin vapautumisen myötä. Kulutuksen kasvu ylittänyt kaikki arviot.

-Tapot ja pahoinpitelyt lisääntyneet rajusti alkoholin kulutuksen kasvun myötä.

-Huumausainerikokset lisääntyneet rajusti.

-Tinnerin käyttäjillä korjaamattomia vahinkoja jo puolessa vuodessa.

-Rappioalkoholistien määrä kasvussa ja joiden keski-ikä entistä nuorempi.

-Humalaiset pistävät Jyväskylän linja-autoaseman pilalle.

-Peltoja metsitettiin 5400 hehtaaria vuonna 1970, joten maaltapako jatkuu.

-Ennätyksellinen maastamuutto vuonna 1970. 40 000 henkeä muuttanut kuluvana vuonna Ruotsiin.

Ei kieltämättä hääviltä vaikuta, että millaista täällä oli. Jyväskylän keskustassa päätettiin pysähtyä, jotta käydään kangaskaupassa ostamassa kori, johon minut pistettäisiin. Korin ostamisen jälkeen pysähdyttiin Tourujoen sillalle, jolloin aloin puhumaan selvällä suomenkielellä paratiisista sekä muista asioista. Tämän puheen kuultuaan vanhempani päättivät viedä minut kotiinsa. Kotitilallani oltiin jo vastassa ja ristinmuotoisen valoilmiön perusteella osattiin jo sanoa "että Herra tais' tulla."

M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]

HERRAN SYNTYMÄ - OSA 3
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 30.8.2004 klo 17.31

Kävin läpi Juhani Suomen presidentti Urho Kekkosen päiväkirjoja vuodelta 1970, eikä niistä löytynyt sanallakaan mainintaa siitä, että minut olisi julistettu henkipatoksi [Suomi, Juhani (1996): Urho Kekkonen 1968 - 1972. Otava, Keuruu]. Kannanotto ja vierailu kotonani olivat presidentille epävirallinen toimi, koska koko asiaa ei ollut enää olemassa. Myöhemmin asiasta puhuttiin kotonani niin, että Kekkonen hiihti kotitilani peltojen poikki.

Urho Kekkonen kyllä tiesi, ettei hänellä ollut valtaoikeuksia julistaa ketään henkipatoksi, joten hänen adjutanttinsa kirjoitti kyseisen sanan tussilla pahvilapulle kahvipöydässä vanhempieni ollessa pöydän toisella puolella. Tuskin kovin moni edes tiesi tuohon aikaan, että presidentillä ei ole valtaoikeuksia julistaa ketään henkipatoksi. Yleinen mielipide kääntyi nopeasti Kekkosen puolelle, sillä Keski-Suomi on vanhastaan julkijumalatonta korpiseutua, joten Herraa ei täällä tarvittu. Itse asiassa, Urho Kekkosta pikemminkin alettiin ihailla kovana kaverina, kun teki moisen teon. Kaikki tällä seudulla tiesivät tuohon aikaan, että olin väärässä paikassa tai henkipatto.

Presidentti Kekkonen esitti adjutanttinsa kanssa seuraavia perusteluja päätöksellensä julistaa minut henkipatoksi, mitkä kelpasivat myös tiedotusvälineille vaieta tapauksesta.

1.) Asia oli jo niin kaukana, että sitä ei ollut enää olemassa.

2.) Luterilaisissa, helluntalaisissa ja vastaavissa kaikki menivät jo omasta mielestänsä helvettiin, joten täällä ei ollut enää ketään, kuka menisi vakavissaan tuohon toiseen paikkaan.

3.) Mikäli tämä maailma olisi hieman toisenlainen paikka.

4.) Syttyisi ydinsota, mikäli asia otettaisiin viralliseen käsittelyyn.

Viimeistään neljäs perustelu oli niin kova, että vanhempani suostuivat esitettyyn ehdotukseen. Urho Kekkonen antoi vielä ohjeen, että mitä pikemmin asiasta päästäisiin eroon sitä parempi. Tämän jälkeen Kekkonen alkoi puhumaan isoisäni kanssa ydinsodasta ja kuinka ylpeä isoisäni olikaan. Ydinsodalla pelottelu oli poliittista teatteria, sillä ei se noin helposti olisi syttynyt.

Urho Kekkonen ajatteli, että koko asia on jo ohi vuoden 1970 juhannukseen mennessä. Tapaus alkoi kuitenkin pitkittymään ja muuttumaan monimutkaisemmaksi, kun selvisin Gummerruksenkadun räjäytystyömaalta juhannuksena hengissä. Otin valtioneuvostoon keväällä vuonna 2004 kirjallisesti yhteyttä henkipattokysymyksen johdosta ja sain epävirallisen viestin, että kukaan ei pysty edes puhumaan koko asiasta mitään. Jyväskylän oikeusaputoimistossa taas sanottiin, että siellähän ne kaikkein viisaimmat ovat.

M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]
2292
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Onpa elämäsi tyhjääkin tyhjempää. Usko se, mitä Raamatussa sanotaan, se on kuule todella rikassisältöistä tekstiä. Tuo sinun laittamasi teksti on lähinnä säälittävää sekametelisoppaa.

Äänestä

Jos yhdeksää kuukautta aikaisemmin "Herran" vanhemmat olisivat malttaneet käyttää kondomia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mannerkorpi kirjoitti:

HERRAN SYNTYMÄ – OSA 1
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 24.8.2004 klo 9.32

Jo raskauden aikana huomattiin, ettei normaalia vauvaa synny ja syyksi epäiltiin Downin syndroomaa. Downin syndroomassa on kolme kromosomia kahden sijasta (nivelten velttous, älyllinen kehitysvammaisuus yms.)

Keskiviikkona 10.6.1970 aamupäivällä yhdeksän aikaan Herra syntyi maailmaan.

Pian syntymäni jälkeen putosin kätilön käsistä kovalle lattialle. Normaalilla vauvalla olisi ollut kallo halki jo tuossa vaiheessa. Nuori kätilö päivitteli, että ei hän edes halua puhua Herran syntymästä kavereillensa mitään, sillä tuleva viikonloppu menisi pilalle. Ei tarvinnut uskoa mitään, sillä asia näkyi päälle päin. Sitten synnytyslaitoksen väki hyppelehtien ja tanssien yrittäen iloita Herran syntymästä toi minut luovutettavaksi vanhemmilleni. Omat vanhempani eivät aluksi tahtoneet ottaa vastaan tarjottua Herraa, joten tuollainen touhu alkoi heti synnyttyäni eikä sitä kukaan keksinyt.

Aamuyöstä ennen syntymääni kotikyläni taivaalla ja kotitilani yläpuolella nähtiin ristinmuotoinen valoilmiö, joten huhu Herran syntymästä lähti heti liikkeelle. Aamupäivällä 10.6.1970 kotikyläni Korttajärveen hukkui kolme pientä lasta, joista vanhin oli 12-vuotias. Moni ei voinut välttyä epäilykseltä, että olisiko näillä kahdella peräkkäisellä tapahtumalla jotain tekemistä toistensa kanssa. Jo hukkumisonnettomuus olisi nostanut kotikyläni uutisotsikoihin, ilman Herran syntymääkin. Torstaina 11.6.1970 Keskisuomalaisessa oli isohko juttu hukkumisonnettomuudesta, mutta ristinmuotoisesta valoilmiöstä ei vielä puhuttu mitään. Keskisuomalaisen toimittaja ja nykyinen päätoimittaja Erkki Laatikainen tuli kotiini tekemään juttua rististä ja Herran syntymästä, mutta sitä ei koskaan julkaistu Keskisuomalaisessa. Asian käsittely olisi nykyisin huomattavasti helpompaa, mikäli sitä ei olisi vaiettu kuoliaaksi omana aikanansa. Mainittakoon, että vuoden 1970 Keskisuomalaisista löytyi paljon juttuja ufohavainnosta kuvien kera, joten risti olisi mennyt samassa joukossa.

Vuonna 1970 Herran syntymä oli jo niin kaukana, että koko asiaa ei ollut edes olemassa, joten tämä oli syy vaikenemiseen Keskisuomalaisessa sekä muissa tiedotusvälineissä. Vuonna 1870 kyseinen tapahtuma olisi ollut vielä etusivun juttu. Vuonna 1970 luterilaisissa, helluntalaisissa ja vastaavissa kaikki menivät jo omasta mielestänsä helvettiin, joten täällä ei ollut enää ketään kuka edes menisi vakavissaan tuohon toiseen paikkaan. Synnyin siis sata vuotta liian myöhään. Lopuksi, mainittakoon selattuani vanhoja vuoden 1970 Keskisuomalaisia huomasin, että pornolehtiä mainostettiin lehdessä kansikuvien kanssa, mitkä olivat monessa suhteessa härskimpiä kuin nyt jo kielletyt seksipuhelinmainokset.

M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]

HERRAN SYNTYMÄ - OSA 2
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 27.8.2004 klo 19.45

Kesäkuu vuonna 1970 oli normaalia kesäisempi; helteinen, tyyni ja lähes sateeton. Sitten vanhempani toivat minut ulos synnytyslaitokselta auringon paisteeseen ja minut pistettiin auton - Commer Cob - takapenkille ja matka Jyväskylän keskustan läpi alkoi. Auton etupenkillä keskusteltiin tyyliin "että mikäli tämä maailma olisi vähän toisenlainen paikka niin sitten" tai "näkisimpä millaista täällä on niin ei olisi kannattanut tulla". Selattuani vanhoja vuoden 1970 Keskisuomalaisia löytyi seuraavia otsikoita:

-Alkoholin kulutus kasvanut edellisvuodesta 47% keskioluen myynnin vapautumisen myötä. Kulutuksen kasvu ylittänyt kaikki arviot.

-Tapot ja pahoinpitelyt lisääntyneet rajusti alkoholin kulutuksen kasvun myötä.

-Huumausainerikokset lisääntyneet rajusti.

-Tinnerin käyttäjillä korjaamattomia vahinkoja jo puolessa vuodessa.

-Rappioalkoholistien määrä kasvussa ja joiden keski-ikä entistä nuorempi.

-Humalaiset pistävät Jyväskylän linja-autoaseman pilalle.

-Peltoja metsitettiin 5400 hehtaaria vuonna 1970, joten maaltapako jatkuu.

-Ennätyksellinen maastamuutto vuonna 1970. 40 000 henkeä muuttanut kuluvana vuonna Ruotsiin.

Ei kieltämättä hääviltä vaikuta, että millaista täällä oli. Jyväskylän keskustassa päätettiin pysähtyä, jotta käydään kangaskaupassa ostamassa kori, johon minut pistettäisiin. Korin ostamisen jälkeen pysähdyttiin Tourujoen sillalle, jolloin aloin puhumaan selvällä suomenkielellä paratiisista sekä muista asioista. Tämän puheen kuultuaan vanhempani päättivät viedä minut kotiinsa. Kotitilallani oltiin jo vastassa ja ristinmuotoisen valoilmiön perusteella osattiin jo sanoa "että Herra tais' tulla."

M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]

HERRAN SYNTYMÄ - OSA 3
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 30.8.2004 klo 17.31

Kävin läpi Juhani Suomen presidentti Urho Kekkosen päiväkirjoja vuodelta 1970, eikä niistä löytynyt sanallakaan mainintaa siitä, että minut olisi julistettu henkipatoksi [Suomi, Juhani (1996): Urho Kekkonen 1968 - 1972. Otava, Keuruu]. Kannanotto ja vierailu kotonani olivat presidentille epävirallinen toimi, koska koko asiaa ei ollut enää olemassa. Myöhemmin asiasta puhuttiin kotonani niin, että Kekkonen hiihti kotitilani peltojen poikki.

Urho Kekkonen kyllä tiesi, ettei hänellä ollut valtaoikeuksia julistaa ketään henkipatoksi, joten hänen adjutanttinsa kirjoitti kyseisen sanan tussilla pahvilapulle kahvipöydässä vanhempieni ollessa pöydän toisella puolella. Tuskin kovin moni edes tiesi tuohon aikaan, että presidentillä ei ole valtaoikeuksia julistaa ketään henkipatoksi. Yleinen mielipide kääntyi nopeasti Kekkosen puolelle, sillä Keski-Suomi on vanhastaan julkijumalatonta korpiseutua, joten Herraa ei täällä tarvittu. Itse asiassa, Urho Kekkosta pikemminkin alettiin ihailla kovana kaverina, kun teki moisen teon. Kaikki tällä seudulla tiesivät tuohon aikaan, että olin väärässä paikassa tai henkipatto.

Presidentti Kekkonen esitti adjutanttinsa kanssa seuraavia perusteluja päätöksellensä julistaa minut henkipatoksi, mitkä kelpasivat myös tiedotusvälineille vaieta tapauksesta.

1.) Asia oli jo niin kaukana, että sitä ei ollut enää olemassa.

2.) Luterilaisissa, helluntalaisissa ja vastaavissa kaikki menivät jo omasta mielestänsä helvettiin, joten täällä ei ollut enää ketään, kuka menisi vakavissaan tuohon toiseen paikkaan.

3.) Mikäli tämä maailma olisi hieman toisenlainen paikka.

4.) Syttyisi ydinsota, mikäli asia otettaisiin viralliseen käsittelyyn.

Viimeistään neljäs perustelu oli niin kova, että vanhempani suostuivat esitettyyn ehdotukseen. Urho Kekkonen antoi vielä ohjeen, että mitä pikemmin asiasta päästäisiin eroon sitä parempi. Tämän jälkeen Kekkonen alkoi puhumaan isoisäni kanssa ydinsodasta ja kuinka ylpeä isoisäni olikaan. Ydinsodalla pelottelu oli poliittista teatteria, sillä ei se noin helposti olisi syttynyt.

Urho Kekkonen ajatteli, että koko asia on jo ohi vuoden 1970 juhannukseen mennessä. Tapaus alkoi kuitenkin pitkittymään ja muuttumaan monimutkaisemmaksi, kun selvisin Gummerruksenkadun räjäytystyömaalta juhannuksena hengissä. Otin valtioneuvostoon keväällä vuonna 2004 kirjallisesti yhteyttä henkipattokysymyksen johdosta ja sain epävirallisen viestin, että kukaan ei pysty edes puhumaan koko asiasta mitään. Jyväskylän oikeusaputoimistossa taas sanottiin, että siellähän ne kaikkein viisaimmat ovat.

M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu