Olipa kerran kolme peltohiirtä joilla oli täysi työ talvivarastojen kokoamiseen. Yksi peltohiiri etsi kiihkeästi ruokaa ja kantoi kaikenlaisia viljanjyviä ja siemeniä pesäänsä. Toinen peltohiiri teki parhaansa eristäkseen pesänsä kylmältä ja raahasi koloon paljon heiniä ja pehmeitä siemeniä. Entäpä kolmas peltohiiri ? Se vaelteli pelloilla katseli taivasta ja maata. Kaksi kovasti uurastavaa moitti kolmatta peltohiirtä " Sinä olet laska, kun et valmistaudu talveen. Saapa nähdä miten selviydyt kun sitten talvi tulee. Kolmas peltohiiri ei puolustellut toimettomuuttaan mitenkään.
Ja kun talvi tuli, kolme peltohiirtä piiloutuivat ahtaaseen, pikkuruiseen koloonsa. Ruokaa oli riittävästi, kuin myös tilkitsemistarpeita pesän eristämiseksi. Mutta hiirillä ei ollut mitään tekemistä eivätkä tienneet miten kuluttaa aikansa. Silloin kolmas peltohiiri alkoi kertoa toisille tarinoita. miten se oli tavanut naisen joella ja pellolla mitä nainen oli touhunnut, Miehestä jonka näki lammella eräänä syysaamuna ja mitä hän teki Se kertoi kavereilleen keskusteluista joita oli käynyt, ja laulusta jonka oli kuullut ...
Vasta silloin peltohiiren kaksi toveria ymmärsivät, että toimettomalta vaikuttanut peltohiiri olikin koonnut auringonsäteitä, joiden avulla selvittäisiin talven yli.
Ja kun talvi tuli, kolme peltohiirtä piiloutuivat ahtaaseen, pikkuruiseen koloonsa. Ruokaa oli riittävästi, kuin myös tilkitsemistarpeita pesän eristämiseksi. Mutta hiirillä ei ollut mitään tekemistä eivätkä tienneet miten kuluttaa aikansa. Silloin kolmas peltohiiri alkoi kertoa toisille tarinoita. miten se oli tavanut naisen joella ja pellolla mitä nainen oli touhunnut, Miehestä jonka näki lammella eräänä syysaamuna ja mitä hän teki Se kertoi kavereilleen keskusteluista joita oli käynyt, ja laulusta jonka oli kuullut ...
Vasta silloin peltohiiren kaksi toveria ymmärsivät, että toimettomalta vaikuttanut peltohiiri olikin koonnut auringonsäteitä, joiden avulla selvittäisiin talven yli.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vähän samaan tapaan käy Taivuoresta kertovassa kupletissa . " Meri ulottuu äärimmäisyyksiinsä, taivas on ranta: kun kiipeän sen huipulle minusta tulee yksi sen huipuista " Tämä on yksi tavoista, joilla kiinalaiset suhtauvat vuoriin ja jokiin. Tavoitteena ei ole valloittaa ja alistaa niitä vaan vuoret ja joet nähdään elävöittävinä voimina. Niin kuin meri avautuu loputtomana- taivaanranta ainoana rantana- koko maailma avautuu edessämme. Ja kun nousee korkeammalle vuorenhuipulle, ei kyse ole niinkään sen valloittamisesta kuin kohoamisesta uusiin korkeuksiin.