Sotaretket rassaavat Kiinaa: Putin uhkaa hukata ison liittolaisen
Sunnuntai 25.10.2015 klo 11.05
Sotatoimet Syyriassa ja Ukrainassa hiertävät Kiinaa, Venäjän vahvaa liittolaista, kertoo Foreign Policy - lehti.
Presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat syyskussa Pekingissä.
LUE MYÖS
Assad myhäili Kremlissä - Valkoinen talo lyttää Putinin tempauksen
Venäjän ja Kiinan varsin yhtenäinen rintama on rakoilemassa, uutisoi ulkopolitiikkaan perehtynyt Foreign Policy -lehti.
YK:n turvallisuusneuvostossa Kiina on perinteisesti vetänyt Venäjän kanssa yhtä köyttä.
Veto-oikeuttaan käyttäen kaksikko on useita kertoja torpannut yhtenä rintamana esimerkiksi Syyrian presidentti Bashar al-Assadin syrjäyttämiseen tähdänneet päätöslauselmat.
Pääasiassa nimettömiin diplomaattilähteisiin tietonsa perustavan Foreign Policyn mukaan maiden välejä hiertävät nyt etenkin Vladimir Putinin sotaretket Syyriassa ja Ukrainassa.
Syyriassa Assadin hallintoa tukeva Venäjä on pommittanut terroristijärjestö Isisiä ja siinä sivussa myös muita kapinallisryhmiä. Itä-Ukrainassa se lännen mukaan tukee separatisteja. Venäjä tosin on kiistänyt syytökset toistuvasti.
Foreign Policyn haastatteleman diplomaattilähteen mukaan kiistakapuloiden määrä kasvaa.
- Kiinan intresseissä ei ole se, että Venäjä voi miehittää Krimin tai tarjota näinkin vahvaa sotilaallista tukea Assadille.
- Jotain on todella tapahtumassa, diplomaatti arvioi maiden välejä lehdelle.
"Järkiavioliitto"
Toisen Foreing Policyn haastatteleman diplomaatin mukaan juopaa syventää se, että vankan jaetun ideologian sijaan Venäjä ja Kiina ovat pikemminkin "järkiavioliitossa".
- Mutta Venäjän ja Kiinan intressit eivät aina kohtaa, eivätkä ne voi aina äänestää yhdessä, diplomaatti sanoo lehdelle.
Eripuraa voivat kylvää etenkin Xi Jinpingin johtaman Kiinan taloudelliset intressit. Viime aikoina se on kasvattanut kaupankäyntiään esimerkiksi Ukrainan kanssa.
Kauppakumppaneita löytyy niin ikään Lähi-idästä. Siksi Peking kaipaisi Foreign Policyn mukaan Venäjän pommituskampanjan sijaan pikemminkin aiempaa uutterampaa diplomaattista ponnistelua myös Syyriassa.
YK:n turvallisuusneuvostossa yhteinen rintama ei olekaan enää poikkeuksetta pitänyt.
Venäjä joutui lehden mukaan yksinään teilaamaan esimerkiksi suunnitelmat saattaa Itä-Ukrainassa MH17-matkustajakoneen pudottajien saattamisesta vastuuseen sotarikoksista. Kiina äänesti tyhjää.
Syyskuussa kiinalaisdelegaatio ilmoitti Foreign Policyn lähteiden mukaan Ukrainan ulkoministerille olevansa valmis äänestämään maan turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Venäjä taas kampanjoi turhaan torpedoidakseen Ukrainan toiveet.
- Venäjän talous kärsii, ja Kiina taas ei halua eristäytyä lännestä, koska se haluaa globaaliksi peluriksi, arvioi tutkija.
- Venäjän talous kärsii, ja Kiina taas ei halua eristäytyä lännestä, koska se haluaa globaaliksi peluriksi, arvioi tutkija. (EPA / AOP)
"Globaali peluri"
Orastavasta juovasta ja yksittäisistä erimielisyyksistä huolimatta yksi Foreign Policyn diplomaattilähteistä pitää dramaattisia muutoksia Venäjän ja Kiinan väleissä epätodennäköisinä.
Toisaalta Yhdysvallat on lehden mukaan länsiliittolaisineen rohkaissut Kiinaa ottamaan etäisyyttä Putinin Venäjään. USA:n intresseissä on kasvattaa näin Venäjään kohdistuvaa painetta, jotta se luopuisi Ukrainaa ja Syyriaa koskevista suunnitelmistaan.
Pidemmällä tähtäimellä juuri Ukraina ja Syyria rasittavat Kiinan ja Venäjän suhteita.
Sunnuntai 25.10.2015 klo 11.05
Sotatoimet Syyriassa ja Ukrainassa hiertävät Kiinaa, Venäjän vahvaa liittolaista, kertoo Foreign Policy - lehti.
Presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat syyskussa Pekingissä.
LUE MYÖS
Assad myhäili Kremlissä - Valkoinen talo lyttää Putinin tempauksen
Venäjän ja Kiinan varsin yhtenäinen rintama on rakoilemassa, uutisoi ulkopolitiikkaan perehtynyt Foreign Policy -lehti.
YK:n turvallisuusneuvostossa Kiina on perinteisesti vetänyt Venäjän kanssa yhtä köyttä.
Veto-oikeuttaan käyttäen kaksikko on useita kertoja torpannut yhtenä rintamana esimerkiksi Syyrian presidentti Bashar al-Assadin syrjäyttämiseen tähdänneet päätöslauselmat.
Pääasiassa nimettömiin diplomaattilähteisiin tietonsa perustavan Foreign Policyn mukaan maiden välejä hiertävät nyt etenkin Vladimir Putinin sotaretket Syyriassa ja Ukrainassa.
Syyriassa Assadin hallintoa tukeva Venäjä on pommittanut terroristijärjestö Isisiä ja siinä sivussa myös muita kapinallisryhmiä. Itä-Ukrainassa se lännen mukaan tukee separatisteja. Venäjä tosin on kiistänyt syytökset toistuvasti.
Foreign Policyn haastatteleman diplomaattilähteen mukaan kiistakapuloiden määrä kasvaa.
- Kiinan intresseissä ei ole se, että Venäjä voi miehittää Krimin tai tarjota näinkin vahvaa sotilaallista tukea Assadille.
- Jotain on todella tapahtumassa, diplomaatti arvioi maiden välejä lehdelle.
"Järkiavioliitto"
Toisen Foreing Policyn haastatteleman diplomaatin mukaan juopaa syventää se, että vankan jaetun ideologian sijaan Venäjä ja Kiina ovat pikemminkin "järkiavioliitossa".
- Mutta Venäjän ja Kiinan intressit eivät aina kohtaa, eivätkä ne voi aina äänestää yhdessä, diplomaatti sanoo lehdelle.
Eripuraa voivat kylvää etenkin Xi Jinpingin johtaman Kiinan taloudelliset intressit. Viime aikoina se on kasvattanut kaupankäyntiään esimerkiksi Ukrainan kanssa.
Kauppakumppaneita löytyy niin ikään Lähi-idästä. Siksi Peking kaipaisi Foreign Policyn mukaan Venäjän pommituskampanjan sijaan pikemminkin aiempaa uutterampaa diplomaattista ponnistelua myös Syyriassa.
YK:n turvallisuusneuvostossa yhteinen rintama ei olekaan enää poikkeuksetta pitänyt.
Venäjä joutui lehden mukaan yksinään teilaamaan esimerkiksi suunnitelmat saattaa Itä-Ukrainassa MH17-matkustajakoneen pudottajien saattamisesta vastuuseen sotarikoksista. Kiina äänesti tyhjää.
Syyskuussa kiinalaisdelegaatio ilmoitti Foreign Policyn lähteiden mukaan Ukrainan ulkoministerille olevansa valmis äänestämään maan turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Venäjä taas kampanjoi turhaan torpedoidakseen Ukrainan toiveet.
- Venäjän talous kärsii, ja Kiina taas ei halua eristäytyä lännestä, koska se haluaa globaaliksi peluriksi, arvioi tutkija.
- Venäjän talous kärsii, ja Kiina taas ei halua eristäytyä lännestä, koska se haluaa globaaliksi peluriksi, arvioi tutkija. (EPA / AOP)
"Globaali peluri"
Orastavasta juovasta ja yksittäisistä erimielisyyksistä huolimatta yksi Foreign Policyn diplomaattilähteistä pitää dramaattisia muutoksia Venäjän ja Kiinan väleissä epätodennäköisinä.
Toisaalta Yhdysvallat on lehden mukaan länsiliittolaisineen rohkaissut Kiinaa ottamaan etäisyyttä Putinin Venäjään. USA:n intresseissä on kasvattaa näin Venäjään kohdistuvaa painetta, jotta se luopuisi Ukrainaa ja Syyriaa koskevista suunnitelmistaan.
Pidemmällä tähtäimellä juuri Ukraina ja Syyria rasittavat Kiinan ja Venäjän suhteita.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Pääasiassa nimettömiin diplomaattilähteisiin tietonsa perustavan Foreign Policyn"
Just näin, tätähän me uskomme.
joutua Venäjän pullistelujen takuumieheksi.
Tulee ongelmia länsikauppaan. Talous yskii nyt jo.
Niin, talouskasvu on himpun alle 7%
konkurssiin taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti.
Kiina ei halua olla siinä mukana.
Joku idiootti kirjoittaa toivotaan toivotaan kirjoituksia. Kiina ja Venäjä tarvitsevat toisiaan taistelussa USAn imperialismia vastaan. USA yrittää eristää Venäjän ja Kiinan taloudellisesti ja sotilaallisesti mm. luomalla vapaakauppa-alueita, jossa Kiina jää ulkopuolelle.
Miisä kirjoittaa?
Kiina ei tarvitse Venäjää mihinkään.
Venäjä on älyttömän politiikkansa kanssa täysin ypöyksin, vailla liittolaisia.
Tällä öljyn hintatasolla Venäjä on konkurssissa viimeistään vuonna 2017.
Kiina on viisas valtio. Jokainen järkevä pitää Venäjää rikollisena roistovaltiona. Kiinan perinteisiin ei kuulu kansainvälinen rikollisuus, siksi Kiina tuomitsee Venäjän toimet. Kuten koko ihmiskunta myös Kiina haluaa Venäjästä eroon.
Muuttakaa Venäjäkiimaiset Venäjäintoilijat Venäjällenne. Olette ihmispaskaa. Suomea ei liitetä Venäjään. Suomi liittyy kaikkien muiden tavoin oikeamieliseen rauhan-natoon.
Kiinalaiset ei tykkää Putinin politiikasta.
Venäjä ja Kiina yhdistävät paikannus- ja navigointialueensa. Niillä on pian yhteinen tietojenvälitys- ja navigointialue.
GLONASSin ja Beidoun yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Vastineeksi kolmesta tukiasemasta Kiinassa, jotka täsmäytetään Venäjän GLONASSin mukaan, vastaava määrä Beidou-asemia perustetaan Venäjälle.
Jos nyt , niinkuin näyttää, maita pitää saada omaan valtaansa ja hallintaan, on molemmilla, seka Kiinalla että Amerikalla katkeran kateuden paikka.
Tiibet on järkyttävä esimerkki, eikä Amerikan toimet ole moraaliltaan yhtään kunniakkaampia.
Kiina on ollut kuuro kaikelle arvostelulle ja selittämättömäksi jää mikä on saanut lännen kultaamaan Amerikan toimet.
Vain Grim on jotenkin ihmisarvoisessa olotilassa.
Nämä Putinin invaasiot aiheuttaa lähinnä sääliä.
Kiina ja USA saa kavereita aivan sopimuspolitiikalla.
Kiina ei hyväksy Venäjää. Kukaan ei hyväksy paitsi massamurhaaja assad. On vain ajan kysymys milloin venäläistenkin silmät avautuvat. Ensimmäiset naulat Putinin arkkuun on jo naputeltu. Vetäytyykö putin eläkkeelle vai ripustavatko Venäläiset Putinin lyhtypylvääseen.