Tässä todiste siitä että Suomi ei koskaan liity NATO:oon
Toimiva rajavalvonta Venäjän kanssa
http://mvlehti.net/2015/10/24/venaja-pidatti-suomeen-pyrkivia-syyrialaisia/
Toimiva rajavalvonta Venäjän kanssa
http://mvlehti.net/2015/10/24/venaja-pidatti-suomeen-pyrkivia-syyrialaisia/
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sillä asialla ei ole liittymisen kannalta merkitystä!
Alkaa olla Tiltun yritykset väkinäisiä ja avuttomia!
Suomen ja Venäjän välinen raja/rajavalvonta on kaiken A&O
Ryssätiltujen mielipiteet ei kysytä
Tiltujen mielipiteistä en tiedä mutta Venäjältä sitä kysytään.
Suomi tekee omat ratkaisunsa itse.
Tosin Venäjän mielipide on jo tiedossa.
Suomi voi edelleen päättää itsenäisesti halutaanko täällä lottoarvonnassa käyttää joko kuuden tai seitsemän numeron täysosumariviä.
Suomi ei liity Natoon, koska se hajoaa rahan puutteeseen ja keskinäisiin kiistoihin.
Nato johtaja elää nyt jo velaksi muitten maitten rahoittamana...katsokaa kuinka velkakattoa tullaan taas nostamaan?
Ellei velkakattoa nosteta, on kova kapitalismi tiensä päässä....systeemit menee uusiksi ja todennäköinen suursota on ovella?
TODELLISUUDESSA Nato sen kun pysyy ja paranee samaan aikaan kun Venäjä on vaipumassa varjojen maille!
USA on vain yksi jäsenmaa muiden joukossa ja se kyllä kestää velkaa!
Sern sijaan Venäjällä on nykymuodossaan aikaa enää reilut kaksi vuotta! Sitten vuoden 1991 tapahtumat toistuvat!
HS Pääkirjoitus 19.10.2015
Venäjän säästöpossu tyhjenee vauhdilla
Talouden todellisuuden paine alkaa hiljalleen tuntua Venäjällä, ja realismiin taipuvaiset uskaltavat puhua. Vaikka näin tapahtuukin, muutos Venäjän kurssiin on kovin vähäinen.
Parin vuoden aikana isänmaallinen nostatus on peittänyt alleen sen, että Venäjän talous kulkee kohti kuilua. Talouskasvu on kadonnut, työikäinen väestö kutistuu ja tuottavuus on heikkoa. Ulkomaiset investoinnit ovat vähentyneet selvästi, eikä kotimaasta löydy niille paikkausta.
Maan poliittiseen johtajistoon kuuluvista harva on uskaltanut muistuttaa vaivoista, sillä presidentti Vladimir Putinin papereissa talouden tarpeet ovat alisteisia ulkopolitiikan tarpeille.
Poikkeuksiakin on – esimerkiksi keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina. Nabiullina onh johtanut pankkia tavalla, joka ei aina ole miellyttänyt muita päättäjiä. Hän ei ole lähtenyt puolustamaan ruplan kurswsia keinotekoisesti, ei rajoittamaan pääomavirtoja eikä elvyttämään teollisuutta korkojen alennuksilla.
Nabiullina näyttää uskovan markkinoiden voimaan. Asenne on nostattanut Venäjällä syytöksiä, joiden mukaan hän ei toimi isänmaan etujen mukaisesti. Myös valtionvarainministeriöstä on kuulunut realistisia ääniä.
Ministeriö on joutunut paikkaustöihin ensi vuoden budjettia kootessaan. Kun takavuosina suunniteltiin valtion tulevia menoja, öljyn hinnan oletettiin pysyttelevän noin 100 dollarissa barrelilta. Venäjän budjetin tulopuoli perustuu energian myynnille.
Öljyn hinta on ollut jo pitkään tämän kipurajan alapuolella.
Venäjälle on kertynyt suuret rahastot energian myynnistä. Nyt maa joutuu purkamaan niitä estääkseen budjettia pettämästä.
Apulaisvaltiovarainministeri Tatjana Nesterenko kertoi ensi vuoden budjetin valmistelun yhteydessä, että rahastot tyhjenevät kovaa vauhtia. Hänen mukaansa ne ovat tyhjät parissa vuodessa, jos öljyn hinta ei nouse.
Venäjän kahden suurrahaston – reservi- ja hyvinvointirahaston – yhteenlaskettu arvo oli lokakuussa 130 miljardia euroa. Esimerkiksi ensi vuoden budjettivaje pidetään siedettävissä lukemissa vain näiden rahastojen avulla.