Onneksi ei nykyään ole tällaisia ongelmia kirkossa.
”asiakirjojen perusteella jotkut saapuivat kirkkoon 1500-luvulla maistissa, sellainen oli tapana 1600-luvulla ja niin tehtiin myös 1700-luvulla. Eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö juopuneita olisi ollut kirkoissa 1400-luvullakin”
”…kirkkosaleissa iso ongelma oli oksennuksen haju.”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445570882120.html
Mutta koska ”ennen oli kaikki paremmin”, niin mitenkä olisi tuollainen meno nykyään?
”asiakirjojen perusteella jotkut saapuivat kirkkoon 1500-luvulla maistissa, sellainen oli tapana 1600-luvulla ja niin tehtiin myös 1700-luvulla. Eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö juopuneita olisi ollut kirkoissa 1400-luvullakin”
”…kirkkosaleissa iso ongelma oli oksennuksen haju.”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445570882120.html
Mutta koska ”ennen oli kaikki paremmin”, niin mitenkä olisi tuollainen meno nykyään?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Sellainen kirja kuin Suur-Ilmajoen historia 1800-1900 luvuilla kertoo piispan olleen piispaintarkastuksessa myönteisesti yllättynyt kun juopuneita ei ollut kovin paljon jumalanpalveluksessa. Piispa oli kuitenkin huolissaan juopottelusta ja haureuden harjoittamisesta pitäjässä.
Nykyisin ei jumalatonkaan mene kirkkoon humalassa.
täytyy varmaan ruveta käymään kirkossa.
Heh heh, hyvä oivallus, fundisuskovathan ovat kaipailleet vanhoja hyviä aikoja.
Minusta tuntuu, että siellä haisi muukin kuin oksennus. Hiki ja sen sellaiset, likaiset vaatteet jne.
Täytyy myöntää, että heillä oli pätevä syy ottaa näkäräisiä, oli sen verran kovempaa aikaa tuo aika.
Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi tämän kaiken hyvinvoinnin, mukavuuden ja muun keskellä ollaan niin innokkaita huumeisiin ja viinaan, ikään kuin oltaisiin onnettomia jostakin.
Luulisin kumminkin, että kun ihmiset puhuvat että ennen oli paremmin, he saattavat tarkoittaa jotain muuta kuin noin vanhaa aikaa.
Mutta paras musiikki on kyllä tehty näemmä kärsimyksen keskellä. Ja sen lisäksi jopa luterilaisen kirkon virret ovat oudon hyviä 1500- ja 1600-luvuilta.
Kirkotkin ovat nykyään rumempia, melkein jokaisen saisi pistää maan tasalle moderneista, ne ovat kertakaikkisen kammottavia hökötyksiä. Ongelma on vain siinä, että niitä ei saa lämmitettyä. (Joten kylmä siellä sitten ilmeisesti oli.)
Siis noita vanhoja ei saa lämmitettyä.
”…he saattavat tarkoittaa jotain muuta kuin noin vanhaa aikaa.”
Niin, jokainen ankkuroi sen kuitenkin johonkin ajanjaksoon. Mutta koska muisti on aika valikoiva, tahtoo se reaalitodellisuus unohtua.
>Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi tämän kaiken hyvinvoinnin, mukavuuden ja muun keskellä ollaan niin innokkaita huumeisiin ja viinaan, ikään kuin oltaisiin onnettomia jostakin.
No minäpä kerron jotain, vaikka huumeista ei kokemusta olekaan. Katsos kun vastoin monien luuloa läheskään kaikki eivät ota viinaa vitutukseen, vaan siihen että on muutenkin mukavaa. Esimerkiksi minä itte en koskaan juo, jos ei ole kohtalaisen kivaa jo valmiiksi. No sanotaan että neutraalikin olo vielä menee pohjalla, mutta missään tapauksessa ei vitutus. Silloin ei viina kerta kaikkiaan maita yhtään.
Mutta se olo, joka promilleista tulee kun elämä hymyilee muutenkin, se on sitten mainio. Muistaakseni!
Saat varmaan hyvät Kelakorvaukset mömmöistäsi?
Kerro Räyhis ihmeessä, mistä alkoholituotteesta saa kela-korvausta. Odotan korva kuumana.
Olihan ennen paremmin kun yleensä käytiin kirkossa. Nykyään ei enää käydä ollenkaan, enkä ihmeyttele kun ei ole mitään syytä käydä.
Tosin tuolloin käytiin pakon edessä. Ellei käynyt sai nuhteita tai rangaistuksen.
Pakostakin tai tavan vuoksi jotkut mutta tänäpäivänä ei käydä ollenkaan kirkoissa!
Kirkolla ei ole enää mitään henellistä merkitystä suomalaisille. Kirkon tekemä sosiaalityä voitaisiin hoitaa paljon tehokkaammin ja pienemmillä kuluilla sossun kautta.
Jaa, vai ei enää ole ”henellistä” merkitystä. Kummasti tuolla vain sitä porukkaa on ja ihan vielä nuortakin.
Harhaanjohdettuja. Heidän pitäisi mennä saalemiin kasteelle ja alkaa opiskella tosimiestä sekä muita 2000 vuoden takaisia sukupuolirooleja. Ynnä tietysti tunnustaa olleensa ennen ateisteja.
Porukkaa on kaikissa hupitilaisuuksissa mutta mitään HENGELLISTÄ antia ei kirkolla ole. Mitähän sitten kirkko itsekin on huolissaan kun kirkoissa ei enää käydä kuin Jouluna ja Pääsiäisenä?
Jumalanpalvelukset ja niiden säännökset 1600-luvun Suomessa: Jotka seisoivat kirkon mäel ja ei mene kirkkoon, koska yhteen soitetaan, sakotetaan 4 ööre (äyriä) hopia rahaa.
Pitäisiköhän tuo ottaa käytännöksi???
Kysypä sitä ystäviltäsi Irkulta ja Kartsalta.
Miksi? Eikö tuo olisi parempi niille, joiden mielestä ihmisten pitää käydä kirkossa? Konservatiiveille se sopisi sillä onhan se varsin konservatiivinen keino.
Eivät konsut kirkossa istu vaan te lipilaarit.
Ei niin, ne käy nykyisin parannuskokouksissa joissa ei kukaan oikeasti parane mutta kun siellä saa kiksejä ja haltioituu.
Oletko varma, että motiivisi on oikea käydä patantumiskokouksissa?
>”…kirkkosaleissa iso ongelma oli oksennuksen haju.”
Muistettakoon, että tuon ajan ihmiset olivat täysin tottuneet hajuihin joita me pidämme aivan kauheina. Jos siis yrjön lemu oli kirkossa silloin ongelma, se tarkoittaa että nykytavis ei pystyisi menemään edes ovesta sisään ilman kaasunaamaria. Ja ehkä silti tulisi pikainen kiire ulos.
Etkö osaa lukea Raamattua, sillä siellähän lukee,"Älköön kukaan teitä tuomtko minkään ruuan tai juoman,uudenkuun tai sabatin johdosta!"
Kyllä kansa sitten parani valistuksen aikakaudella, kun neuvoivat saarnastuolista oikealle tielle nuissakin asioissa"
Kristityt eivät kaiva tuollaisia asioita, jotka on jo anteeksiannettu Jeesuksen nimessä!
Kristityn tulee olla rehellinen. Se mikä on tapahtunut, on tapahtunut. Alkoholin käyttö vain kuvastaa sitä muutosta, missä koko ajan elämme.
Ajattele jos ei olisi ollut valistusfilosofeja? Silloin tämän kaltainen kehitys olisi jäänyt tapahtumatta. Jos ei olisi ollut uudistusmielisiä (liberaaleja) niin näissä vanhoissa ”hyvissä” ajoissa eläisimme edelleen.
Ei tarvita mitään valistusfilosofeja Raamatun sana riittää:
15 Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. 16 Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. 17 Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto. 18 Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. 19 Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle 20 ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä
Nyt tiedän miksi he olivat humalassa. Saarna on joskus aikoinaan kestänyt jopa pari tuntia ja yleensä se palvelus oli pitempi. Siinä oli jonkinlainen tauko välissä, ja jotkut menivät sitten viereiseen sala-alkoholipaikkaan juomaan. Sen takia unilukkariakin on tarvittu, kun aikaisin aamulla on aloitettu. Suurin piirtein 1800-luvun puolivälistä on sitten saarna ollut noin tunnin mittainen.
Satuin vahingossa osumaan netissä tällaiseen tietoon, kun ensin eräällä toisella palstalla sanottiin, että saarnatessa oli tiimalasi, jotta saarnaaja tiesi ajan kulun, ettei mennyt yli. Kun se käännettiin, 1 tunti oli kulunut. Yli 2 tunnin ei sitten saanut olla. Eivätkä nuokaan välttämättä olleet, mutta maksimi oli siis silloin 2 tuntia aikoinaan.
Useimmat söivät eväitään ja tapasivat ystäviään ja tuttujaan tauolla. Sitten jatkettiin taas. (Jotkut näemmä sitten vetivät ties mitä pontikkaa tyhjään mahaan.)
Ei tuossa sinänsä mitään ihmeellistä ole, se varmaan olikin ainoa paikka, jolloin mitään Raamatun opetusta voitiin antaa, useimmat eivät osanneet lukea eikä ollut mitään hengellistä kirjallisuutta, Raamatun selitysteoksia, tai esim. kuten seurakunnissa on nyt keskustellaan Raamatusta jne. Tai jos jotain oli, ne olivat sen verran kalliita, ettei ollut kuin harvoilla varaa ja sitä lukutaitoa.
Sinänsä tietysti lukutaidon aloitti kirkko, eli ne kinkerit, joita alettiin pitää kai 1700-luvulla ja kaikki opetettiin alkeellisesti lukemaan. Tietenkään painettuja tekstejä ei ollut juuri kuin ruotsiksi, joten se sitten hidasti. Muistaakseni kansakouluopetusta on tullut 1800-luvulla, mutta oppivelvollisuus tuli myöhemmin.
Olikohan ruotsinkielisillä eri palvelukset, koska saarna tosiaan pidettiin käsittääkseni suomeksi.
Siinä mielessä on tosiaan hyvä, että tuli reformaatiokirkko, koska muutenhan se suomi olisi jäänyt vielä enemmän alakynteen, kun 1600-luvulla Ruotsin suurvalta-aikana suomea alettiin todellakin voimallisesti halveksimaan, eikä kukaan päässyt eteenpäin vähääkään elämässään, jos ei osannut ruotsia.
Aika usein näkeekin sellaisia alttaritauluja, joissa Jeesus näyttäisi olevan aneemisen ruotsinkielisen näköinen maitonaama, joka ei ole koskaan käsillään tehnyt mitään työtä, sangen haaveellisen näköinen.
Sitten kun ajattelee, että ennen reformaatiota palvelus oli latinaksi melkeinpä kokonaan, muualla Euroopassa munkkeja kierteli antamassa jotain opetusta kansankielellä, mutta täällä on ollut niin vähän, että oikein miettii, mitenköhän on mitään käsitetty asiasta, vaikka asutus ei siinä vaiheessa ollut vielä levinnyt kovin pohjoiseen.
Yksi syy oli varmaan se, ettei osattu lukea joten siksi kansa komennettiin kirkkoon
Mutta kyllähän suomalaisten alkoholinkäyttö oli muutenkin aika runsasta. Jotain olutta ei sellaisena edes pidetty – saihan muistaakseni sitä sotaväessäkin 3 litraa per päivä?
Saarnoissa taidettiin käsitellä aika tavalla myös valistusasioita? Kansaa yritettiin kasvattaa sillä tavoin.
”Ensimmäinen saarnakokoelma sisältää seitsemän saarnaa, jotka käsittelevät katekismuksen aamu-, ilta- ja ruokarukouksia. Saarnoissa käsitellään etenkin pöytätapoja hyvin konkreettisesti.”
”Laurentius Petri piti suomenkielisen synodaalisaarnan Turun pappeinkokouksessa 1666. Tämä Kristillinen saarna enkeleistä on ensimmäinen painettu suomalainen synodaalisaarna.”
”Saarna muistuttaa tieteellistä tutkielmaa ja se on suunnattu oppineelle yleisölle. Teksti jakautuu kuuteen osaan, ja siinä käsitellään perusteellisesti kaikki enkeleitä koskevat asiat.”
http://www.lounakirjailijat.net/lounakirjailijat/kirjailijat/?authorid=156
Juotiinkohan siihen aikaan myös lämpimikseen?
Tässä yksi hyvä linkki siihen, miten Raamatusta tuli lopulta kansan lukema laajemmin.
http://www.teologia.fi/artikkelit/raamattu-mainmenu-33/188-raamattu-papiston-ktjasta-koko-kansan-pyhi-kirjaksi
Siitä käykin sitten ilmi, miksi tuosta Bibliasta 1776 tuli suosittu, vaikka jako alkoi myöhemmin.
"Vanhaan hyvään aikaan" kirkossa käynti oli jokseenkin pakollista joten sinne piti mennä myös ryypiskelijöiden haisemaan ja örveltämään.
Nykyään on onneksi vapaaehtoista.
Toisaalta se on mennyt päinvastaiseen suuntaaan, eli 23 kertaa päivässä pitää mennä suihkuun, että saa mennä ovesta sisään, ja vaatteetkin pitää olla mieluiten jostain juuri ostetut, varaa käydä kampaajalla, niin että siitä on korkeintaan 6 viikkoa kun siellä on käynyt, hampaat pitää olla kunnossa, kaikki ojennuksessa ja olla suorastaan ylihygieninen. Sen lisäksi pitää olla vaurautta.
Ja eturiviin istumaan, vaikka ei uskoisi edes Jumalaan, kunhan on yhteiskunnallinen asema ja mielellään vähän julkkiskin.
Ja ylipäätään näyttää sangen ulkokullatulta. Tulee joskus mieleen, onko tämä se
"kiillottavat astian ulkopuolelta".
Ja tietenkin hienostunut ja sivistynyt pitää olla. Sekään ei siis riitä, jos ei ihan köyhä ole, vaan pitää olla lisäksi oppinut ja sivistynyt.
Fariseukset siis edelleen meuhkaavat erinomaisuudestaan.
Oikeastaan vaaditaan jopa niin suurta "sivistyneisyyttä ja oppineisuutta", että pitää Jeesuksen ristiä barbaarisena sen ajan keksintönä ja käsityksenä Jumalasta.