Uutiset kertoo jo vuosia Suomessa toimineesta ns. 1% -jengistä jota pidettiin alkuvuosina kovinkin vaarattomana, mutta tosiasiat on karistaneet sittemmin harhaluulot suurimmalta osalta kansalaisista.
Suomessa asuvista turkkilaisista lähes joka kolmas yrittäjänä, somaleista prosentti
Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista noin kahdeksan prosenttia toimii yrittäjänä, kun kantaväestön keskiarvo oli prosenttia suurempi. Toisaalta kansallisuuksien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Turkin kansalaisista yrittäjiä oli 27 prosenttia ja thaimaalaisista naisista 13 prosenttia. Somalialaisista yrittäjiä oli vain yksi prosentti, irakilaisista kuusi.
Luvut perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin vuodelta 2013. Ulkomaan kansalaisille tehdyt myönteiset starttirahapäätökset ovat pysyneet viime vuosina samalla tasolla, noin 350 kappaleessa vuodessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan maahanmuuttajat kokivat yrityksen perustamisen Suomessa pääsääntöisesti helpoksi ja nopeaksi. Poikkeuksen teki ravintola-ala, jolla voimakas sääntely yllätti.
- Nämä asiat eivät kuitenkaan liity maahanmuuttajuuteen vaan ovat kaikille yrittäjille yhtä vaikeita tai helppoja, tutkija Satu Aaltonen Turun yliopistosta muistuttaa.
Selvityksen perusteella kielitaidon puute sekä yrittäjyyttä tukevien palveluiden heikko tuntemus ovat yleisiä haasteita maahanmuuttajien yrittäjyydelle.
Suomalainen yritystukijärjestelmä on laaja: tarjotaan neuvontaa, kursseja, yrityskiihdyttämöjä, hautomoja ja niin edelleen. Pelkästään aloittaville yrittäjille on olemassa kymmeniä erilaisia palveluita. Mitään palvelua ei kuitenkaan ole kohdennettu erityisesti maahanmuuttajille, joten esimerkiksi hallinnolliset lomakkeet ja rekisteröinti on hoidettava suomen tai ruotsin kielellä.
- Yrittäjät kokivat suurimmiksi ongelmikseen kieli- ja kulttuuriosaamisen puutteet, Aaltonen sanoo.
Koska Suomessa ei ole pelkästään maahanmuuttajien asuttamia alueita, yrittäjän on menestyäkseen pakko integroitua ympäröivään kulttuuriin.
- Yrittäjyyden kauppaamisessa tulisi kuitenkin välttää stereotypioita tyyliin irakilaiset ja turkkilaiset kebab-kauppiaiksi. Maahanmuuttajia tulisi kannustaa kunnianhimoisiin hankkeisiin alusta alkaen, Aaltonen näkee.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/88167-suomessa-asuvista-turkkilaisista-lahes-joka-kolmas-yrittajana-somaleista-prosentti
Suomessa asuvista turkkilaisista lähes joka kolmas yrittäjänä, somaleista prosentti
Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista noin kahdeksan prosenttia toimii yrittäjänä, kun kantaväestön keskiarvo oli prosenttia suurempi. Toisaalta kansallisuuksien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Turkin kansalaisista yrittäjiä oli 27 prosenttia ja thaimaalaisista naisista 13 prosenttia. Somalialaisista yrittäjiä oli vain yksi prosentti, irakilaisista kuusi.
Luvut perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin vuodelta 2013. Ulkomaan kansalaisille tehdyt myönteiset starttirahapäätökset ovat pysyneet viime vuosina samalla tasolla, noin 350 kappaleessa vuodessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan maahanmuuttajat kokivat yrityksen perustamisen Suomessa pääsääntöisesti helpoksi ja nopeaksi. Poikkeuksen teki ravintola-ala, jolla voimakas sääntely yllätti.
- Nämä asiat eivät kuitenkaan liity maahanmuuttajuuteen vaan ovat kaikille yrittäjille yhtä vaikeita tai helppoja, tutkija Satu Aaltonen Turun yliopistosta muistuttaa.
Selvityksen perusteella kielitaidon puute sekä yrittäjyyttä tukevien palveluiden heikko tuntemus ovat yleisiä haasteita maahanmuuttajien yrittäjyydelle.
Suomalainen yritystukijärjestelmä on laaja: tarjotaan neuvontaa, kursseja, yrityskiihdyttämöjä, hautomoja ja niin edelleen. Pelkästään aloittaville yrittäjille on olemassa kymmeniä erilaisia palveluita. Mitään palvelua ei kuitenkaan ole kohdennettu erityisesti maahanmuuttajille, joten esimerkiksi hallinnolliset lomakkeet ja rekisteröinti on hoidettava suomen tai ruotsin kielellä.
- Yrittäjät kokivat suurimmiksi ongelmikseen kieli- ja kulttuuriosaamisen puutteet, Aaltonen sanoo.
Koska Suomessa ei ole pelkästään maahanmuuttajien asuttamia alueita, yrittäjän on menestyäkseen pakko integroitua ympäröivään kulttuuriin.
- Yrittäjyyden kauppaamisessa tulisi kuitenkin välttää stereotypioita tyyliin irakilaiset ja turkkilaiset kebab-kauppiaiksi. Maahanmuuttajia tulisi kannustaa kunnianhimoisiin hankkeisiin alusta alkaen, Aaltonen näkee.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/88167-suomessa-asuvista-turkkilaisista-lahes-joka-kolmas-yrittajana-somaleista-prosentti
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomi saa todella surkeaa pohjasakkaa maapallon maahanmuuttajista.
"Suomi saa todella surkeaa pohjasakkaa maapallon maahanmuuttajista."
Niinhän se aina on, eli kun parhaat on valittu / valikoituneet ensin päältä, niin loput heitetään pois. Suomi on valitettavasti se paikka mihin tyhjänpäiväinen pohjasakka kasaantuu.
Pitää opettaa kieli ja uudet kirjaimet. Monet eivät osaa lukea millään kielellä. Eli koulutusta nyt se yhdeksän vuotta mitä suomen minimi on. Niin kauan menee, että aikuinen oppii kielen kunnolla. Ja sen jälkeen syventävä koulutus niin jo 12 vuoden jälkeen saamme uusia työntekijöitä. Tai sitten elätämme maailman tappiin. Se taitaa olla tämä todellisuus.
Osa porukasta pärjää koulussa auttavasti ja pääsee sisälle yliopistoonkin, toki kiintiöllä ja alemmin pistein.
Mitä me hyödymme tuosta paskasta, aivan emme mitään, lapsemme menettävät opiskelupaikkoja kun noita paskaläjiä pitää paapoa jotta joku psykopaatti poliitikko saa näyttää ihanaa kasvoa ulkomaailmalle.
Saunan taakse Ry
Meidän lähiössä toimii pizzeria jossa ulkomaalainen yrittäjä vaihtuu viimeistään vuoden välein, yleensä jo puolenvuoden välein. Syy on se, että ns. starttirahan maksaminen loppuu tuolloin ja verottajakin joka suhtautuu erittäin hövelisti alkaa kiinnostumaan siitä että miksi yritys ei maksa veroja mistään? Ei myydyistä, eikä ostetuista tuotteista. Ei palkoista, ei mistään! Ja puolen vuoden jälkeen uusi nimi paperille ja homma jatkuu suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.. .