Itse jonkin verran tulkinnut sanoja, ja ne ovat yllättävän monesti kristillisiä.
Toki sitä toistakin osapuolta löytyy mielin määrin.
Tuossa yksi esimerkki:
https://www.youtube.com/watch?v=kcP92MUn_VY
Lyriikat:
Lyrics to Into The Sea
You see the tears of God
falling down into the sea
Horizon is calm as ice
but that's not how it seems
Storm is rising from the north
where the waves are made of sorrow
We're sailing into a place,
where I can rest in peace
Because of you, I guess we're through
this is the way it has to be
The last page in our story
has been full of lies and deceit
You were someone to believe in
A place for hope in a changing world
Dear sister of goddamned lie,
A monster at heart, shepherd of the night
Still standing proud like a queen,
I see, but your empire has come
to the end as least for me
God look at me now 'cos I,
'cos I will soon belong to the sea
Forgive me now. Only in silence of water
I can find serenity
Toki sitä toistakin osapuolta löytyy mielin määrin.
Tuossa yksi esimerkki:
https://www.youtube.com/watch?v=kcP92MUn_VY
Lyriikat:
Lyrics to Into The Sea
You see the tears of God
falling down into the sea
Horizon is calm as ice
but that's not how it seems
Storm is rising from the north
where the waves are made of sorrow
We're sailing into a place,
where I can rest in peace
Because of you, I guess we're through
this is the way it has to be
The last page in our story
has been full of lies and deceit
You were someone to believe in
A place for hope in a changing world
Dear sister of goddamned lie,
A monster at heart, shepherd of the night
Still standing proud like a queen,
I see, but your empire has come
to the end as least for me
God look at me now 'cos I,
'cos I will soon belong to the sea
Forgive me now. Only in silence of water
I can find serenity
Vastaukset 36
Vanhimmat
Vaikea sanoa. Joskus minua silti huvittaa kun sellaiset oikein konservatiiviset, "uskossa" olevat nuoret kuuntelevat yhtä soittoa heviä Jeesus-sanoilla.
Oletko kuullut vitsiä?
Hevisoittaja taivaan porteilla
Pietari: Tänne ei hevillä pääse.
Niinpä, itse uskon, että kaikkivaltias Jumala on säätänyt eri kansoille omat tehtävänsä. Meidän kristillisten vapahtaja tulee vapauttamaan meidät pian (mitä se ajallisesti tarkoittaneekin) ja tuomiot tulevat myös.
Hieman ehkä off topic, mutta kuulin kerran eräältä muslimilta, että uskovat Jeesusten lasten lähtevän maille autuaille. Ovat kuulemma seuraavana jonossa jne. Ei uskovan tule pelätä kuolemaa, päin vastoin. Ne toki sitä pelkäävät, jotka jäävät materialistisia rikkauksiaan suremaan jouduttuaan kadotukseen ja tietämättömyyteen.
Tuossa vielä niistä videoista ;).
https://www.youtube.com/watch?v=PwOjmVfvEqI
Tulee herkästi mieleen, vaikka en lauluista kovin hyvin sanoja kuuntele, että eikö Raamatussa ole paljon samoja teemoja kuin heavymusiikissa?
Ja mitähän tuostakin olisi pitänyt tajuta ?
Mutta mitä heavy musaan tulee, niin sitä sonninmylvintää (ei ymmärrettäviä sanoja ) muistuttavaa MÖLYÄ ei vain voi KUUNNELLA olkoon ns.kristil. tai ei.
Kuuntelen jsk. yöllä radio deitä, jos ei nukuta ja silloin olen tuohon törmännyt, mutta radio menee kinni samantien.
Toki niissäkin on eroja, kuten nämä! HB:llä on hyvä sanoitus biiseissään.En ole kuunnellutkaan noita aikoihin.
https://www.youtube.com/watch?v=UCftlq8CH1s
https://www.youtube.com/watch?v=t8LoBxcLIKw&ebc=ANyPxKoleqmvfzMOdS6LAhnFgVuncRp9G1sgeun6hKFMymwwrSLraIF0DuZvQv0I1-1cmgl1q7nO9ij0M43_kLtd_ht4sJYJHw
Se onko musiikki lähtöisin Pyhästä Hengestä, vai ei, kertoo sen onko se hyvästä vai pahasta.
Nykyisinhän on paljon kristillistäkin heviä. 80-luvulla hevin vyöryessä Suomeen alkoi kauhea saatana-hysteria. Heviä kun kuuntelee, niin helvettiin joutuu. Pieni murto-osa hevibändeistä taitaa selkeämmin olla vastustajasta. Varmaan rock-musiikkia yleensäkin pidettiin tosi paheellisena vielä 50-luvulla kristillisissä piireissä. Nuoremmalle kristitylle väelle hevi ei enää ole juttu eikä mikään. Keski-ikäinen joutuu vieläkin miettimään jotta voinkohan minä sitä heviä nyt kuunnella jos vaikka sattuukin sitten saatanasta olemaan koko homma. Onhan meillä metallimessujakin nykyisin. Sitä paitsi hevimiehillä on hyvä tyyli. Sopis monellekin kristitylle miehelle. Ja kuvataanhan Jeesuskin pitkätukkaisena.
Joo joo Jeesus olisi aivan mahtava hevimies!
Kyllä hevi tavallaan on saatanasta, mutta sitä voi silti kuunnella.
Mutta kuuntelen sitten kirkossa mieluummin gregoriaanista musiikkia, mikä kuvaa Jumalan ihmeellisyyttä paremmin tai sitten vanhoja erittäin hyviä virsiä.
Mielestäni juuri se, että pitää olla Jeesus-sanat, on hönttiä, kun heviä on sitten tehty, eikä Jumala sitä kiellä kuuntelemasta, pitääkö tehdä niin naurettavan korni yhdistelmä, Jeesus-sanat ja hevi. Paremminkin se kielii siitä, että luullaan, että kaikkialla pitää olla Jeesus-sanat ja sitten vasta sitä voi tehdä.
Toistelemalla Jeesus-lauseita sitten kaiken aikaa, kuvitellaan olevansa uskossa. Yleensä niissä on vielä "muka retee", Jesse. Enemmän kai nykyään onkin siitä kyse, että nuorison pitää saada viihtyä koko ajan.
Haetaan siis extreme-kokemusta Jumalan kanssa.
En ymmärrä miksi, kun kaikki paras Jumalasta kertova tai tehty musiikki on jo aikaa sitten tehty, ja niissä on nimenomaan nosto taivaaseen, jos kokemusta haluaa, ne kuvaavat sitä niin hyvin.
Kamalinta on, että nykyään ei enää millään tahdo kuulla missään sellaista musiikkia, eikä sitä voi pelkän musiikin takia johonkin katoliseen kirkkoon liittyä. Jumalanpalveluksista on siis tulossa aina vain rumempia, arkisempia ja tylsempiä.
Tuota musiikkiahan tulee tuutin täydeltä, ja sitä saa ihan vapaasti kuunnella vaikka 24 h vuorokaudessa, jos haluaa. Miksi kirkon pitää olla ihan samanlaista kuin kaiken muunkin?
Ennen vanhaan oli yksi asia paremmin: Köyhäkin ihminen sai mennä kuuntelemaan kaunista musiikkia kirkkoon, nyt siellä jos on konsertti, rikkaat Jumalaan uskomattomat istuvat etupenkillä, eikä köyhällä ole sinne mitään asiaa.
Se oli siis kauneinta ylistysmusiikkia, mutta senkin sanan ovat vapaat suunnat ja muut varastaneet tekofiilismusiikillaan ja sanovat sitä ylistysmusiikiksi. Muut toki saavat kuunnella mitä kuuntelevat kirkossa, mutta vähiin on jäänyt tosi hyvä musiikki yhdistettynä sanoihin, sitä ei yksinkertaisesti enää löydy.
Ja yleensäkin mitä taidetta kristinusko on tuottanut arkkitehtuurin ym. kanssa, on yksinkertaisesti ohi se aika. Kaipa Jumala antoi ne lohdutukseksi siihen kauhistuttavaan kurjuuteen, köyhyyteen ja kovaan elämään.
Ehkä siinä jossain vaiheessa tuli se suuntaus, missä Jumala nähtiin jo liiankin arkisena, ja taivasulottuvuus unohtui täysin.
Sikäli jonkun kannattaisi alkaa kehittää jumalanpalvelusta kauniimpaan suuntaan, ennen kuin se häviää kokonaan.
Heavyrock on pop-musiikin pimein alue.
Kukaan ei aluksi pidä hevistä - siihen totutaan. Se n i e l a i s e e.
Kuutelin aikanani - henkeäni ja sydäntäni pidättäen - Deep Purplen In Rock-albumin al- kua. Siinä urkuri lirutteli erityisen hienostuneesti klassistyylistä introa . Ja sitten yhtäkkiä: koko tajunnan räjäyttää - r ä j ä y t y s! Koko harmonia isketään ensimmäisellä demoniisen hengen inspiroimalla iskulla pirstaleiksi! Tuon kappaleen synkkyyden kruunaa vielä myöhemmin biisin tarkoituksellisessa suvantokohdassa Ian Gillanin raaka, iloton nauru! Tuollainen "estetiikka" seisauttaa normaalisti ihmisen lämpimät veret - muuttaa ne kylmäksi.
Lopulta heavyn kuunteleminen turruttaa ihmisen synnin ja pimeiden varjojen puolestapuhujaksi - nuo varjot ovat lymyilyä varten Kaikkitietävän ja näkevän Jumalan silmältä salailua varten. Ei suositeltavaa musiikkia.
Niin, pop tai rock musiikkia moneen makuun ja mieleen, tämäkin varmasti miellyttää monia, varsinkin nuoria. Mielenkiintoinen tulevaisuus edessä.
Mutta kyllä vakavasti otettavaa musiikkia löytyy toki. Tosin Jumala sanoo, että kaikki mikä ihmisen suusta ulos tulee on saastaa, musiikista ja rytmistä siinä ei käsittääkseni puhuta.
https://www.youtube.com/watch?v=wagn8Wrmzuc
Katso itsesi kieltä peilistä, niin näet viivan keskellä.
Olihan se Elviksenkin lantioiden keikutus aikoinaan suoraan Saatanasta eikä voitu kuvitella mitään kauheampaa muusikolta.
Myös aika rohkea väite ettei kukaan oikeasti pitäisi alkuunsa hevistä. Itse, kun aloitin viisi vuotiaana juuri Deep Purplesta ja sen jälkeen kuuntelin kavereiden isien levykokoelmista Judas Priestiä, Black Sabbathia, Metallicaa, Def Leppardia jne. Kaikki ovat kolahtaneet kerralla. Paitsi mitä nyt muutama uusi metallibändi, jotka vielä hamuilevat omaa soundia tai ovat muutoin imeliä. Kaiken metallin ohella kuitenkin kuuntelen myös klassista, vocal musiikkia(miten ikinä suomennetaankaan), klassista poppia ja muutamaa muuta rauhallisempaa musiikkityyliä.
Deep Purple oli suosittu Japanissa jo vuonna 1972, kuten livestä voi kuulla.
Sen tiedän, että Afrikassa ja arabimaissa ei heavyä kuulu. Eikä homotkaan ole näkyvissä. Mutta sinne ei kai kukaan kristittykään kai kaipaakaan?
Siis, hevi tuli 70 luvulla ja sitä ennen rokkia Elvikseen tapaan pidettiin ”pimeänä” musiikkina. Siis yli 40 vuotta sitten jo tuokin esimerkkisi naurettiin suohon.
Mutta niinhän sitä mm. Bachia pidettiin samanlaisena – urut olivat noita hyvin ”saatanallista”. Näin se maailman muuttuu.
Täällä on huvittava käsitys ihmisillä, kun juuri useimmat keski-ikäiset ovat nuoruudessaan kuunnelleet heviä, rockia kaikkea mahdollista ja kuuntelevat kenties vieläkin, mutta ovat sen verran aikuistuneet, etteivät välitä kyseisestä musiikistä Jumalan yhteydessä.
Hevi on erityisen korni yhdistelmä Jeesus-sanoilla siksikin, että hevi on kuitenkin väkivaltaista ja kolkkoa musiikkia, ja vaikka Jeesus oli miehekäs, ei hän ollut väkivaltainen.
Itse miellän, että erityisesti noilla vanhemmilla heviyhtyeillä oli usein juuri Jumala-Saatana-yhdistelmä, koska he olivat vielä kristillisesta kulttuurista, esim. 60-70-luvun bändit yleensäkin ja siinä oli eräänlainen ristiriita heidän ja Jumalan välillä. Samalla niissä on eräänlaista lapsellisuutta juuri siksi, että sanoissa on kaiken maailman devil-juttuja ja muuta.
Rockin ideahan oli yleensä kapina. Sen vuoksi sekin on vähän korni yhdistelmä, jos laitetaan kirkkoon, koska silloin rockin idea kapina yhdistetään asiaan, mikä ei ole kapinaa ja missä juuri ei pitäisi kapinoida. Höhlä yhdistelmä siis.
Ennen kaikkea noiden musiikkien ongelma on siinä, että ne eivät kykene kuvaamaan Jumalaa. Toki ihminen nykyään menee enemmän kirkkoon kuvatakseen ihmistä ja itseään. Oikeastaan se tylsyys piileekin juuri siinä.
Tangojumalanpalvelukset ovat kyllä yhtä höhliä, saati teknomusiikki, jossa heilutellaan ehtoollismaljaa teknon tahdissa.
Ja kuunteleehan isä Mitrokin rockia ja vaikka Rolling Stonesia, mutta osaatteko kuvitella kuinka höhlä ortodoksien palvelus olisi tuolla musiikilla?
Onko jossain sanottu minkälaista hengellinen musiikki pitäisi olla? Hengellinen musiikki on muuttunut vuosisatojen varrella aina uusien musiikkityylien mukaiseksi.
”…huvittava käsitys ihmisillä, kun juuri useimmat keski-ikäiset ovat nuoruudessaan kuunnelleet heviä, rockia kaikkea mahdollista ja kuuntelevat kenties vieläkin, mutta ovat sen verran aikuistuneet…”
Niin minullekin aikoinaan väitettiin, että musiikkimaku huononee aikuisena. Vaan toisin on käynyt. En oikein ymmärrä että miksi kehnosti tehty ja esitetty musiikki olisi ”aikuisempaa”? Olisiko niin ettet tunne hevin tai progen laajaa musiikkikirjoa oikeastaan lainkaan?
”Rockin ideahan oli yleensä kapina.”
Juu, 50 luvulla valkoinen nuoriso kapinoi ottamalla värillisten musiikin omakseen. Mutta siitä on tultu eteenpäin, ja rock on laajentunut käsittämään jo monenlaista musiikkia jossa ei kapina ole missään roolissa. Toki rockin henkeen kuuluu kyseenalaistaa ja kapinoidakin. Siinä mielessä se soisi etenkin joidenkin fundamentalistien juttuun äärimmäisen hyvin- hehän kapinoivat miltei kaikkea vastaan!
Minä kuuntelin 3-5-vuotiaana Elton Johnia. "Crocodile rock" oli tosi kova juttu. Levy oli vanhemmillani. Mummo ja ukkipuoli kauhistelivat moista räminää. Nyt kuuntelen keski-ikäisenäkin heviä. Jos edelleen kuuntelisin Elton Johnia, niin kyllähän siitäkin voisi jollakin sanomista löytyä.
Hei!
Minun teini- iässä oli heavy musiikki olemassa ja melkoisen kovaa sellaista.
Onhan se pyhyyden arvoja rienaavaa usein kaikki maailman musiikki.
On kuitenkin olemassa sellainen tosiasia että rock roll yms kuuluu diskoon, ei ole hengellisestä musiikista kyse.
Hengellinen musiikki on harrasta ja Jumalan kaikkia arvoja ylistävää. Ei rytmiikan jumputuksen hurmaa koskaan.
Hengellinen harras musiikki nostaa tunnelmaa Jumalan puoleen, jota taas discoon kuuluva musiiki ei koskaan tee.
Kotioloissa laulan ja soitan rytmisilläkin taustoilla keikkapianoani, mutta jos esittäisin julkisessa hengellisessä tilaisuudessa karsisin rytmit pois.
Näin se on nähtävä. Hengellinen harras hengellisten tilaisuuksien musiikki ei ole koskaan rytmiseen menoon perustuvaa eikä kiihota ihmistä rytmillään.
Musiikin harrastajana asia oli minulle pitkän pohdinnan tulos.
Näin se on minusta.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
”…harras hengellisten tilaisuuksien musiikki ei ole koskaan rytmiseen menoon perustuvaa…”
Onhan aika erikoinen käsitys. Etenkin kun Jeesuksen aikana ei juuri muita ollutkaan kuin rytmisoittimia. Ilmeisesti gospel musiikki sekä sen kaltaiset eivät mielestäsi ole ”oikeaa” hengellistä musiikkia?
No, itse pidän kovasti gregoriaanisesta kirkkolaulusta, mutta sitä saa erittäin harvoin missään kuulla.
Minusta kun joku/jotkut voisivat tehdä ihan kunnon powermetallia ja siten, että siinä olisi kirkon urut, sinfoniaorkesteri taustalla,jne. Ja laulajaksi joku jonka ääni lähenee oopperalaulajien ääntä. Siis jonkinlainen metalliooppera jossa kerrottaisiin Raamatun tapahtumia. Siinä olisi erilaisia hahmoja, varmaan se örisevä saatanakin, Isä Jumalan "ääni",jne. Valoefektit,ym.muuta mahtipontista.
Itsestä kun myös vähän hassulta kuulostaa jos joku laulaa heviä "jeesussanoilla". Se on "vähän liian lauhkeeta". Hevissä pitää olla powerii.
Itselleni aina lapsena ukonilmalla sanottiin, että IsäJumala ajaa siellä tulisilla vaunuillaan ja tänne maahan asti kuuluu. Tottahan se ei tietenkään ollut. Mutta ei pelottavaakaan. Se kuulosti mahtipontiselta. Saman mielikuvan voisi välittää hyvä powermetalli.
Tuossa voisi olla hyvä idea jatkokehitykseen.
Olihan tuo vanhan kansan taruissa "Ukko ylijumala" jonka "toimia" wikipediassa kuvataan ukonilmoineen päivineen. Harvempi uskova nyt kuitenkaan Ukko ylijumalaan uskoo, se hevinkuuntelijakaan.
Onhan varmaan monin verroin pahempaa. Saatana, joka kulkee ympäriinsä kuin kiljuva jalopeura, odottaen kenet menestysteoloogin voisi pyydystää saaliikseen ja näin estää häntä rikastumasta.
Musiikki on musiikkia ja vain musiikkia olipa sen laji mikä tahansa. Hevikin on vain musaa vaikka vähän rankempaa koska kaikkien ei voida olettaa tykkäävän tanssimusasta, iskelmistä, virsistä tai hengellisestä osastosta tai ...
Mikään mikä ei vahingoita toista ei ole pahaa.
Kovinhan tuo tuntuu "ns.vapaissa suunnissa" rytmikästä musiikki olevan, eikä kukaan sitä saatanallisena pidä. Ihme ettei siitä nyt kukaan ole ruvennut vouhkaamaan. Ja rinnastamaan johonkin muuhun poppiin jossa sanoitukset saattavat olla varsin "syntisiäkin".
Kaikki musiikki on saatanasta.
Kiittäkäämme siis saatanaa kaikista hienoista musiikeista. Kaikilla musiikkityyleillä on tykkääjänsä.
Eräs tuttu toi julki eräänkin näkökulman: sehän on hyvä asia, että usein näihin hevibändeihin liittyen saatanasta puhutaan edes musiikin yhteydessä. Nykyään kun ongelma taitaa muutoin olla, että saatanasta ei puhuta. Ainakaan luterilaisen kirkon piireissä. Ei se taida oikein riittää, että lapsena liimaillaan pyhäkoulussa kivoja kiiltokuvia vihkoon. Ja sen jälkeen usko onkin naiivia rakkaudentäyttämää "unelmahöttöä". Itselleni ainakin muinoin vähän tällainen kuva seurakuntatouhuissa välittyi. Noh, ainakaan ei ole peloteltu saatanalla tai rankaisevalla Jumalalla.
Meillä oli ala-asteella koulussa vanha urkuharmooni jota autoritaarinen vanha rehtori aina soitti aamunavauksissa virsiä veisaten. Kerran luokan pojat tulivat katsoneeksi harmoonin kannen alle. Mikäs sieltä löytyikään: kossupullo. Rehtori ilmeisesti naukkaili aina välillä töissä ja luuli että pullo pysyy hyvässä piilossa urkuharmoonin uumenissa.
Ainakin The Cranberriesilla on mielestäni joitain kristillisiä teemoja sisältäviä lauluja, hieman tulkinnallisia asioitahan nuo yleensä ovat.
Se ei tosin ole sieltä heavyimmästä päästä.
Täällä oli joskus ketju, jossa oli hyviä linkkejä eri bändeltä. Jokaiselle löytyy varmaan mieleinen.
Tulipa tuossa taas kuunneltua himiä.
https://www.youtube.com/watch?v=8oYodfK4DkE
Kyllä se on, ennen kuuntelin heavyäkin. Rock musiikkiin kuuluu paljon pahaa.
Nykyään kuuntelen kaunista ortodoksista kirkkomusiikkia.