kohden Toista Maailmansotaa. Saksa otti tuona vuonna 16. maaliskuuta käyttöön Versaillesin sopimuksen kieltämän yleisen asevelvollisuuden. Tamän takia Nliitto ja Ranska solmivat keskinäisen avunantosopimuksen 2. toukokuuta ja Nliitto sekä Tsekkoslovakia vastaavan sopimuksen 16. toukokuuta.
Englantiakin houkuteltiin mukaan mutta se ei tullut sopimusosapuoleksi. Sen sijaan se solmi 18. kesäkuuta Versaillesin rauhansopimuksen muita osapuolia kuulematta Saksan kanssa koko maailmaa järkyttäneen laivastosopimuksen joka salli Saksan aloittaa suurten sotalaivojen ja sukellusveneitten tuotannon.
Tuon jälkeen kaikki menikin omalla painollaan sillä Englanti pelaili Hitlerin kanssa eikä mitään ollut enää tehtävissä. Liittyminen Ranskan-Tslovakian-Nliiton sopimukseen ja päättäväinen toiminta Saksaa vastaan olisivat pelastaneet maailman suursodan kauhuilta mutta Englannin ikiaikainen pelailuu mannermaan suurvaltojen välisillä voimasuhteilla kävi kalliiksi, erittäin kalliiksi myös Englannille itselleen.
Englantiakin houkuteltiin mukaan mutta se ei tullut sopimusosapuoleksi. Sen sijaan se solmi 18. kesäkuuta Versaillesin rauhansopimuksen muita osapuolia kuulematta Saksan kanssa koko maailmaa järkyttäneen laivastosopimuksen joka salli Saksan aloittaa suurten sotalaivojen ja sukellusveneitten tuotannon.
Tuon jälkeen kaikki menikin omalla painollaan sillä Englanti pelaili Hitlerin kanssa eikä mitään ollut enää tehtävissä. Liittyminen Ranskan-Tslovakian-Nliiton sopimukseen ja päättäväinen toiminta Saksaa vastaan olisivat pelastaneet maailman suursodan kauhuilta mutta Englannin ikiaikainen pelailuu mannermaan suurvaltojen välisillä voimasuhteilla kävi kalliiksi, erittäin kalliiksi myös Englannille itselleen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Paskasopimuksia mutta tulivatpahan tehtyä.
brittikaunaiselta valehtelijalta. Monesko kerta lienee?
Laivastosopimus solmittiin siis Versaillesin rajoitusten kumoamisen JÄLKEEN. Kumpaankaan ei juuri muut valtiot reagoineet.
Laivastosopimus rajoitti kilpavarustelua pitäessään Saksan laivaston jopa Ranskaa pienempänä.
Englanti harjoitti liennytyspolitiikkaa, mutta tultuaan Hitlerin pettämäksi se asettui ensimmäisenä Hitllriä vastaan.
------Laivastosopimus solmittiin siis Versaillesin rajoitusten kumoamisen JÄLKEEN. -----
HUOM. Kaikki: se tapahtui Saksan julistettua yksipuolisesti asevelvollisuuden. Koko Versaillesin sopimusta ei Saksa ollut tuolloin vielä kumonnut. Englannin ei tietenkään olisi pitänyt tyytyä Saksan yksipuolisiin julistuksiin vaan nostaa asiasta mekkala ja liittyä kiireellä Ranskan-Tsekkoslovakian ja Neuvostoliiton sopimukseen. Nythän se aloitti Saksan MYÖTÄILYN mihin sillä ei ollut mitään pakkoa. Aivan suotta koetat vääntää Englannin petoksesta positiivisen ja hyvän teon.
Mihin muka tarvittiin uutta sopimusta Saksan laivastosta koska Versaillesin sopimusta eivät voittajavallat olleet kumonneet, se oli voimassa edelleenkin.
Versaillesin sopimuksen käytännössä jo keväällä 1934 Hitlerin antaessa teollisuudelle luvan toimittaa kaikki armeijan tilaukset. Valtio maksaisi.
Englanti halusi pitää laivastoylivoimansa. Sopimusta tervehdittiin riemulla ja katsottiin sen poistaneen kilpavarustelun merellä. Kyse ei millään tavalla ollut sodan aloituksen mahdollistavasta sopimuksesta.
Saksa pelasi omaa peliään. vaikka britit eivät sitä pitkään aikaan tajunneet.
Englannin syyttelyllä brittivihaajat yrittävät häivyttää NL:n sotasyyllisyyden.
Onneksi kuiten Neuvostoliitto romahti ja länsimainen homotus ja mamutus voitti.
Lisää pökköä pesään: Huhtikuussa 1935 julkaisivat Englanti, Ranska ja Italia Stresassa julkilausuman jossa ne muodostivat yhteisen rintaman kaikkia hyökkäyksiä vastaan. Siitä vain n. 2 kk Englanti muille osapuolille mitään puhumatta teki Saksan kanssa tuon surullisen laivastosopimuksen. Tästä sopimuksesta sanoo Mikko Uola kirjassaan Eritahtiset aseveljet (sivu 33) "....laivastosopimuksen, joka ei pelkästään sallinut Saksan rakentaa sotalaivastoa, vaan avasi ensimmäisen aukon Versaillesin sopimuksen muuriin".
Siinä kaiken maailman mäkättäjille historiaa.
Lisää mielenkiintoista: saman kuun lopulla Englannin ja Bulgarian kuninkaat lähettivät Hitlerille onnittelusähkeet hirviön täyttäessä 46 vuotta. Oliko tarpeen?
Ei ihme jos neukku sitten 23.8.39 teki sen mitä teki Englannin ulkopolitiikan kummallisuuksia seurattuaan. Olihan neukku neuvotellut koko kesän -39 Saksan vastaisesta sopimuksesta Englannin ja Ranskan kanssa mutta ei siitäkään tullut mitään Englannin venkoilun takia. Muistissa tietenkin oli syksyn -38 Munchenin sopimus.
Jaa että oikein toivotti Englannin kuningas Hitlerille onnea ja menestystä. Sitähän se sitten saikin, Englannin suosiollisella avustuksella tosin.
selvinnee tyhmimmällekin Kremlin uskovaiselle seuraavista tosiseikoista.
1. Saksan laivasto oli sodan syttyessä täysin keskeneräinen kokoelma mallikappaleita, monet vielä koeajamatta.
2. Amiraali Raeder totesi 3.9. 39 Laivaston tehtävänä olevan kuolla kunniakkaasti.
3. Saksan laivaston rakennusohjelma lyötiin lukkoon 29.1.39. Laivaston piti olla valmis 1944. Sota syttyi 8 kuukauden kuluttua.
Yrität siis sekottaa asiaa. Luuletko etteivät tämän palstan lukijat tajua yksinkertaisintakaan mahdollista asiaa. Eli siis sitä että on eri asia antaa lupa alkaa kehittää tehdä jotain kiellettyä ja toinen asia kykeneekö/ennättääkö luvan saaja hyödyntämään tätä saamaansa lupaa riittävästi.
Ellei Englanti olisi antanut lupaa niin Bismarckia ei 1941 olisi ollut eikä Hoodia olisi upotettu. Ei olisi myöskään Tirpitziä, ei Prinz Eugenia eikä muitakaan raskaita laivoja. Juuri ne vuodet 1935 alkaen antoivat Saksalle aikaa rakentaa nämä laivat ja monta muuta.
Ei olisi myöskään ollut Atlantin kallista sukellusvenesotaa. Sekin mahdollistui Englannin antaman luvan ansiosta. Kaikki muut paitsi sinä tajuavat, että sukellusveneitten suunnittelut, prototyyppien testaaminen, aseistuksen suunnittelu, organisaation luominen, miehistöjen kouluttaminen, tuotannon suunnittelua ja toteuttaminen jne. on monen vuoden projekti. Esimerkkinä voin mainita, että vaikka Saksa sai aloittaa tämän kaiken jo 1935 niin vielä Norjan valtauksen aikaan torpedot olivat melkoisia susia, kaikki menivät brittien sotalaivojen alitse. Mutta jo vuosi tästä eteenpäin ne toimivat.
miten palstan stallarit tuntevat Saksan kyvyt merisotaan paremmin kuin saksalaiset amiraalit 1939.
Saksalaiset olivat jo rakentamassa yli 10 000 tonnin aluksia ennen sopimustakin.
Lisäksi oli kuusi sukellusvenettä osina valmiina. Niitä oli rakennettu Suomelle, Hollannille ja Espanjalle. Ei asia ollut kiinni Englannin luvasta.
Sodan alkaessa Saksalla oli vähemmän sukellusveneitä kuin Englannilla, Ranskalla tai Italialla. Merelle saatiin sodan alkaessa reipas tusina veneitä.
Kerrotaan vielä, että Saksan merivoimat saivat vain murto-osan määrärahoista. Painopiste oli ilma- ja maavoimissa. Niillä sota käytiin.
Merivoimat olivat suuressa roolissa vain Norjan valtauksessa. Tappiot olivat niin suuret, että laivasto menetti toimintakykynsä.
Mikään jälkikäteinen liioittelu ja valehtelu ei muuta sitä tosiasiaa, että Hitler käski 2.2.43 poistaa raskaat tykistöalukset palveluksesta. Sen pitäisi selvittää Saksan merivoimien merkitys jopa palstan typerille brittivihaajillekin.
-----Lisäksi oli kuusi sukellusvenettä osina valmiina. Niitä oli rakennettu Suomelle,----
Höh, pikku ritsoja joilla ei olisi ollut mitään tekemistä valtamerillä. Niillä ei todellakaan olisi käyty kauppalaivasotaa. Et siis tiennyt tätäkään.
-------Sodan alkaessa Saksalla oli vähemmän sukellusveneitä kuin Englannilla, Ranskalla tai Italialla. Merelle saatiin sodan alkaessa reipas tusina veneitä.---
Et siis tajuu. Oli kuitenkin tehty jo monen vuoden kehitystyö ja siitä oli nopeaa jatkaa. Et ymmärrä, että ei toimivaa valtamerisukellusvenettä aseistuksineen suunnitella ja testata yhdessä vuodessa kun joutuu tyhjästä aloittamaan. Mikäli Saksa ei olisi päässyt laillisesti alkamaan sitä kehitystyötä jo 1935 niin tilanne Atlantilla olisi ollut ihan toinen ja monet kymmenet laivat olisi jääneet upottamatta ja tuhannet merimiehet säästyneet hengissä.
Koetat luetella vain sitä mitä Saksalla ei ollut unohtaen täysin sen mitä sillä oli. Mutta 1935 ei Britannia voinut tietää mitä Saksalla on jos tai kun sota syttyy. Ilman sitä täysin moraalitonta sopimusta Saksalla ei olisi ollut sitäkään mitä sillä oli. Atlantilla kärsinyt laivatappiot ovat 90-prosenttisesti tuon sopimuksen syytä. Sen ansiosta Saksa sai juuri ne vuodet mitkä se tarvitsi sukellusveneaseensa kehittämiseen. Lisäksi Saksan suurilla pintalaivoilla oli valtava pelotevaikutus ja niiden vartiointi sitoi briteiltä paljon meri- ja ilmavoimia joilla olisi ollut käyttöä esim. juuri sukellusvenesodassa.
Laivastosopimushan oli totaalisen moraaliton koska Britannialla yhtenä Versaillesin sopimuksen osapuolena ei ollut oikeutta yksin, muita kuulematta, mennä tuota sopimusta muuttelemaan. Jos olet eri mieltä niin kerro mistä ja keneltä Britannia sai luvan rauhansopimuksen muuttamiseen.
Saksa oli jo aloittanut merivoimien laajentamisen ilman brittien kanssa tehtyä sopimustakin. Sopimus luultavasti rajoitti rakentamista, joskaan Saksan varat eivät riittäneet kaikkeen.
Siksihän Hitler päätti suuren laivaston rakennusohjelman, jonka tavoite oli 1944. Sekin osoitti sopimuksen pienen merkityksen. Sodan alkamiseen se ei vaikuttanut. Saksa soti maa- ja ilmavoimilla.
Ei Saksa tarvinnut mitään "laillista" valtuutusta valtavaan maa- ja ilmavoimien rakentamiseen. Miksi se olisi tarvinnut sitä melko mitättömiksi jääneille merivoimille?
Laivastosopimus ei ollut sen moraalittomampi kuin muutkaan valtiosopimukset. Kerro, mistä Saksa ja NL saivat luvan jakaa Euroopan keskenään 23.8. 1939?
Englannin ulkopolitiikka meni pieleen kahdessa asiassa. Ensinnäkin, se halusi kuten oli aina halunnut ohjailla mannermaan suurvaltojen keskinäistä voimatasapainoa. 1930-luvulla se halusi heikentää Ranskan vaikutusta ja vahvistaa Saksaa Ranskan kustannuksella kuvitellen voivansa hillitä Saksan voimaa.
Toisekseen, se ei halunnut liittyä mihinkään valmiiseen ja toisten alkamaan liittoon. Se halusi itse laatia liittoutumat ja odotti, että toiset sitten liittyvät niihin sen itsensä johtamiin liittokuntiin. Väärää ylpeyttä.
Ilmeisesti laivastosopimus oli jonkunlainen kosto ja voiman sekä ylpeyden näyttö näiden kolmen eli Ranskan-Tslovakian ja Nliiton sopimukselle. Englanti halusi osoittaa, että se sanoo mitä tehdään eikä niin että toiset tekevät ensin jotain ja Englanti sitten tulee siihen mukaan. Englantia vaivasi tietynlainen valtiollinen psykopatia ja ylikehittynyt ego.
Englantia kiinnosti meriteiden vapaus. Se ei halunnut suurta maasotaa Euroopan mantereelle, eikä varsinkaan itse siihen mukaan.
Laivastosopimus oli tämän politiikan osa. Ja melko vähäinen.
Stallarien on yritettävä kehittää siitä jokin suuri tapahtuma. Sitä se ei ollut.
Englanti teki politiikassaan täyskäännöksen todettuaan tulleensa Münchenissä huijatuksi. Englannin tiukka linja johti osaltaan aikanaan sotaan, ei laivastosopimus.
....Se ei halunnut suurta maasotaa Euroopan mantereelle, eikä varsinkaan itse siihen mukaan.....
Höpöjä, Englanti halusi suursodan missä se yhdessä Ranskan ja Yhdysvaltain kanssa tuhoaa Saksan ja alistaa sen totaalisesti niin ettei se enää nouse Englannin valtaa uhmaamaan. Ja sen se sai.
Englanti nimenomaan oli valmis uhraamaan Tshekkoslovakian sudeettialueet sodan välttämiseksi.
Kun se ei riittänyt Hitlerille, se yhdessä Ranskan kanssa takasi Puolan ja taisi taata muitakin maita. Tarkoitus oli osoittaa Hitlerille, että valloituksia ei enää voinut jatkaa.
Englanti ei halunnut suursotaa, koska se ei ollut sellaiseen valmis eikä halukas edellisen sodan muistaen.
Kun Hitler jatkoi valloituksiaan, ei sota ollut vältettävissä.
Englannin polittiikka kesällä -39 oli kamalaa. Saksan ja Puolan kiistassa Danzigin käytävästä se raivokkaasti esti Puolaa tekemästä sopimusta Saksan kanssa. E meni jopa niin pitkälle, että se antoi sodan varalata Puolalle lupauksen jonka mukaan "se saa merkittävää apua jo seuraavana päivänä".
Puola oli kova ja taipumaton Englannin toiveitten ja lupausten mukaisesti mutta mitä apua se saikaan. Ilmeisesti ei niin mitään. Kyllä E aivan tietoisesti ajoi Puolaa sotaan lietsomalla Puolalle turhia toiveita.
"Englannin polittiikka kesällä -39 oli kamalaa. Saksan ja Puolan kiistassa Danzigin käytävästä se raivokkaasti esti Puolaa tekemästä sopimusta Saksan kanssa."
Höpöjuttuja, britit varmistivat juuri sopimuksessa Puolan kanssa sen, että mahdollisuus rauhanomaisiin aluemuutoksiin oli olemassa. Sinänsä koko Danzigin kysymys oli yhdentekevä, koska Hitler ei todellisuudessa ollut siitä kiinnostunut ja tavoitteli vain sotaa.
"E meni jopa niin pitkälle, että se antoi sodan varalata Puolalle lupauksen jonka mukaan "se saa merkittävää apua jo seuraavana päivänä". "
Ainoa lupaus, jonka britit sopimuksessa antoivat koski sotaan ryhtymistä hyökkääjää vastaan.
"Puola oli kova ja taipumaton Englannin toiveitten ja lupausten mukaisesti mutta mitä apua se saikaan."
Miksi se "taipumaton" Puola sitten jatkoi neuvotteluja aina Saksan hyökkäykseen saakka?
"Kyllä E aivan tietoisesti ajoi Puolaa sotaan lietsomalla Puolalle turhia toiveita."
Puolalaiset olivat aivan hyvin tietoisia maiden välisen sopimuksen sisällöstä.
Kaunistelusi ja valehtelusia ei nyt auta yhtään tekemään mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi.
Puolan asenne neuvotteluissa oli aivan sama kuin myöhemmin syksyllä Suomen asenne, ei annettu mitään periksi.
Britannia ei todellakaan hakenut rauhanomaista ratkaisua vaan haki sotaa että Saksa voitaisiin tuhota häiriköimästä Britannian valtaa mannermaalla.
Britannian politiikasta ei löydy koko 1930-luvun ajalta hakemallakaan ainuttakaan tekoa jolla se olisi koettanut estää sodan syttymistä ellei sitten sellaiseksi lueta myöhäsyntyistä julmistelua Saksalle mikäli Saksa hyökkää Puolaan. Tilanne oli silloin jo myöhässä ja lukittu. Mutta sotaa edistäviä tekoja löytyy yltäkyllin.
Kaunistelusi ja valehtelusia ei nyt auta yhtään tekemään mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi.
Puolan asenne neuvotteluissa oli aivan sama kuin myöhemmin syksyllä Suomen asenne, ei annettu mitään periksi.
Britannia ei todellakaan hakenut rauhanomaista ratkaisua vaan haki sotaa että Saksa voitaisiin tuhota häiriköimästä Britannian valtaa mannermaalla.
Britannian politiikasta ei löydy koko 1930-luvun ajalta hakemallakaan sellaista tekoa jolla se olisi koettanut estää sodan syttymistä ellei sitten sellaiseksi lueta myöhäsyntyistä julmistelua Saksalle mikäli Saksa hyökkää Puolaan. Tilanne oli silloin jo myöhässä ja lukittu. Mutta sotaa edistäviä tekoja löytyy yltäkyllin.
Anni on taaskin, ikävä kyllä, oikeassa. Britannia takasi sekä Puolan että Romanian LÄNSIRAJAT mikä meinaa sitä, että neukkulalla oli Britannian lupa hyökätä vaikka näihin molempiin maihin. Se ei kyllä edistänyt rauhaa.
Ei ollut mitään rajojen erittelyä. Tosin viime vaiheessa täsmennettiin tarkoitettavan nimenomaan Saksaa.
Ei takuu Saksaa vastaan ollut mikään lupa NL:lle. Sen antoi Hitlerin kanssa tehty sopimus.
Brittikaunaisilla valehtelijoilla riittää mielikuvitusta ja vääristelyn tarvetta, kun NL:n sotasyyllisyyttä yritetään peitellä.
"Britannia ei todellakaan hakenut rauhanomaista ratkaisua vaan haki sotaa että Saksa voitaisiin tuhota häiriköimästä Britannian valtaa mannermaalla."
Britannia yritti välttää sodan syttymisen ensin lepyttelypolitikalla ja sen epäonnistuttua tiukalla asenteella. Ne eivät tehonneet Saksaan, joka haki sotaa, eikä uskonut brittien siihen ryhtyvän. Se olikin Hitlerin ensimmäinen jättivirhe.
Englantikaan ei uskonut Saksan ryhtyvän sotaan, mutta Stalin antoi sille mahdollisuuden välttyä kahden rintaman sodalta ja Hitler otti riskin. Tosin se aikanaan toteutui.
"Kaunistelusi ja valehtelusia ei nyt auta yhtään tekemään mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi."
Eikä viestisi postaaminen kahdesti tee siitä yhtään vakuuttavampaa. Mihin hukkasit muuten edellisen nimimerkkisi?
"Puolan asenne neuvotteluissa oli aivan sama kuin myöhemmin syksyllä Suomen asenne, ei annettu mitään periksi."
Tarkoitat tietysti sanoa, että Puola ei ollut valmis suostumaan kylmiltään Hitlerin aluevaatimuksiin. Sinänsähän teillä natseilla ja kommareilla näkyykin olevan yhteinen asia tätä nykyä, joten on kiva kun paljastat sen noin avoimesti ;)
"Britannia ei todellakaan hakenut rauhanomaista ratkaisua vaan haki sotaa että Saksa voitaisiin tuhota häiriköimästä Britannian valtaa mannermaalla."
Jaa, siksikö liittoutuneet antoivat saksalaisille tilaisuuden keskeyttää ja pidättäyä sotatoimista Puolassa?
"Britannian politiikasta ei löydy koko 1930-luvun ajalta hakemallakaan ainuttakaan tekoa jolla se olisi koettanut estää sodan syttymistä ellei sitten sellaiseksi lueta myöhäsyntyistä julmistelua Saksalle mikäli Saksa hyökkää Puolaan."
Hetkinen, juurihan julistit edellisessä kohdassa päinvastaista ja nyt taas väittelet itsesi kanssa ristiin? Hae ihmeessä apua tuohon persoonallisuusjakaumaan, koska sabotoit nyt omaa trollaustasi ;)
"Tilanne oli silloin jo myöhässä ja lukittu. Mutta sotaa edistäviä tekoja löytyy yltäkyllin."
Nyt sitten vain odottamaan milloin kumoat tuon väitteesi ;)
"Britannia takasi sekä Puolan että Romanian LÄNSIRAJAT..."
Britannia ei taannut mitään rajoja Puolalle vaan sopi sen kanssa molemminpuolisesta avusta Saksan hyökkäyksen tapahtuessa.
"... mikä meinaa sitä, että neukkulalla oli Britannian lupa hyökätä vaikka näihin molempiin maihin."
Mutta eihän Englanti ollut taannut Ruotsin, Suomen eikä Meksikonkaan rajoja, joten meinaako se neukulla olleen brittien hyökkäysluvan näihin maihin?
-----Mutta eihän Englanti ollut taannut Ruotsin, Suomen eikä Meksikonkaan rajoja, joten meinaako se neukulla olleen brittien hyökkäysluvan näihin maihin?----
Ilmeisestikin onnistuit luomaan ihmiskunnan typerimmän kommentin. Mutta jospa isi selittää.
Silloin kun ei takaa valtion X mitään rajoja se on luonnollinen tilanne sillä valtiot eivät pääsääntöisesti takaa toistensa rajoja. Mutta kun lähtee takaamaan jotain niin se on poikkeustilanne jota seurataan ja diplomatiassa luetaan rivien välitkin. Jos valtiosta taataan vain sen ja Y:n välinen raja on se signaali niille muille sen takauksen saajan rajanaapureille. Ja jos joku rajanaapureista sattuu olemaan sota- tai valloitushullu niin sehän tulkitsee tilanteen ilman muuta niin, että meille se takaaja antoi näköjään vapaat kädet.
Vuoden -39 tilanteessahan se juttu konkretisoituikin juuri noin. Kun Saksa hyökkäsi Puolaan niin Englanti julisti sodan mutta kun neukku hyökkäsi Puolaan, Suomeen, Baltian maihin ja Romaniaan niin neukusta tulikin Englannin liittolainen siitä hyvästä. Eli kyllä itärajojen jättäminen takuuta vaille oli neukulle selvä signaali, ota ja pidä. Sehän palveli myös Englannin näkökulmasta Saksan vastaista toimintaa, mitä lähempänä Puna-armeija oli Saksaa sen pahempi Saksalle ja sen parempi Saksan vihollisille.
"Britannia ei taannut mitään rajoja Puolalle"
Turha vale, Britannia takasi Puolan ja Romanian länsirajat eikä se historian tapahtunut tosiasia katoa sinun valehtelullasi minnekään.
"Ilmeisestikin onnistuit luomaan ihmiskunnan typerimmän kommentin."
No, yritin tietysti parhaani mukaan imitoida tyyliäsi, mutta älä viitsi imarrella noin ;)
"Silloin kun ei takaa valtion X mitään rajoja se on luonnollinen tilanne sillä valtiot eivät pääsääntöisesti takaa toistensa rajoja."
Miten se liittyy asiaan? Eihän tässä ole kysymys mistään rajojen takaamisesta ;)
"Mutta kun lähtee takaamaan jotain niin se on poikkeustilanne jota seurataan ja diplomatiassa luetaan rivien välitkin. Jos valtiosta taataan vain sen ja Y:n välinen raja on se signaali niille muille sen takauksen saajan rajanaapureille."
Edelleen; miten se liityy asiaan, koska kyse ei ollut rajojen takaamisesta?
"Ja jos joku rajanaapureista sattuu olemaan sota- tai valloitushullu niin sehän tulkitsee tilanteen ilman muuta niin, että meille se takaaja antoi näköjään vapaat kädet."
Entä jos sotahulluilla naapureilla ei ole pääsyä lukemaan mitään rivien välistä, koska valtion solmiman sopimuksen relevantit yksityiskohdat ovat salaiset?
"Kun Saksa hyökkäsi Puolaan niin Englanti julisti sodan mutta kun neukku hyökkäsi Puolaan, Suomeen, Baltian maihin ja Romaniaan niin neukusta tulikin Englannin liittolainen siitä hyvästä."
Kivaa fiktiota, mutta britit eivät suostuneet yhteistyöhön neukkujen kanssa sen takia, että nämä olivat aiemmin hyökänneet naapurimaihinsa.
"Eli kyllä itärajojen jättäminen takuuta vaille oli neukulle selvä signaali, ota ja pidä."
Mutta eiväthän britit olleet taanneet edes Puolan länsirajaa...
"Turha vale, Britannia takasi Puolan ja Romanian länsirajat eikä se historian tapahtunut tosiasia katoa sinun valehtelullasi minnekään."
Briteillä oli sotilaallinen yhteistyösopimus Puolan kanssa, joka ei taannut mitään olemassaolevia rajoja. Jos pystyt todistamaan päinvastaista niin tee se...
Saksalla oli sodan alkaessa, kiitos laivastosopimuksen, noin 100 sukellusvenettä. Ainakin minun mielestäni Versaillesin rauhansopimuksen mukaiset nolla venettä olisi ollut paljon parempi vaihtoehto.
Outoa kun eräät täällä jaksavat pitää Englannin ja kaikkien kannalta 100 venettä parempana vaihtoehtona kuin nolla venettä. Kummallista ajattelua sellainen.
rakentanut nuo veneet ilman sopimuksiakin. Valtamerikelpoisia veneitä oli 28. Turhaan valehtelet.
Saksan laivasto oli kyvytön kiistämään Englannin merenherruutta.
Todettakoon, että kriittisimmin Englannin sotaa edeltävään politiikkaan suhtautunut tutkija A.P. J. Taylor selvittelee perin pohjin Englannin politiikkaa teoksessaan "Toisen maailmansodan synty".
Laivastosopimuksen hän mainitsee vain ohimennen. Sillä ei ollut sodan syntyyn, eikä käymiseen sanottavaa merkitystä.
Saksa julkisti laivasto-ohjelman keväällä -39. Sen mukaan olisi tarvittava laivasto ollut valmis 1944.
Nyt Saksan merivoimien osuus jäi merkityksettömäksi paitsi Norjan valtausta, jossa se kärsi ratkaisevat menetykset.
Huvittavaa on stallarien jankkaus asiasta, johon heillä ei ole tietoa eikä asiantuntemusta.
Valehtelemalla ei pärjää edes näillä palstoilla.