Kouvolassa maata viljelevä Kari Niemi sai tänä vuonna valtion maaseutuvirastolta postia. Siinä lueteltiin 200 kohtaa, jotka maataloustukia hakevan viljelijän tulisi huomioida hakulomakkeiden täyttämisessä. Listaus sisälsi vain tärkeimmät kohdat.
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa luvataan keventää maataloustuotannon hallinnollista taakkaa sekä kohtuullistaa tukiehtoja, valvontaa ja sanktioita. Syytä totisesti on: MTK Kaakkois-Suomen puheenjohtajana toimiva Kari Niemi kertoo toisen esimerkin elävästä elämästä.
– Peltoalueen pinta-ala voi muuttua tämän vuoden maastomittauksen tuloksesta yhdellä aarilla seuraavan vuoden ilmakuvauksen perusteella. Aarilla ei ole rahallista merkitystä, mutta moneen kertaan ilmoittamiseen menee aikaa ja energiaa. Sen voisi käyttää varsinaiseen työhön.
Kulunut vuosi on ollut lievästi sanottuna haasteellinen suomalaiselle maanviljelijälle. Venäjän EU-maihin kohdistamat maataloustuotteiden tuontikiellot ovat iskeneet rajuimmin maito- ja sikataloustiloihin. Maidon tuottajahinnan lasku kymmenellä sentillä on tehnyt ison loven monen maitotilan talouslaskelmiin.
– Maatalouden menetykset ovat vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa, mutta EU:lta saatiin korvauksia vain yhdeksän miljoonaa, suomii suomalainen maanviljelijä suurvaltapolitiikan vaikutuksia yksittäiseen elinkeinoon. Se ei korvaa lähellekään menetyksiä, vaikka onkin tyhjää parempi, Niemi painottaa.
Tiukkaa monessa talossa:
Kouvolan seudulla viljasato on saatu suhteellisen hyvin puitua talteen, vaikka kylvötöihin päästiinkin keväällä harvinaisen myöhään. Eräissä muissa osissa Suomea kasvutappiot ovat olleet suurempia. Lisäharmia on koitunut siitä, että osa tämän vuoden tuotantoon tarkoitetusta maataloustuesta pystytään tilittämään viljelijöille vasta ensi vuoden puolella.
– Se on tilojen maksuvalmiuden kannalta erittäin paha asia. Rehujen, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hankintaan viljelijä ei saa samalla tavalla yli puolen vuoden maksuaikaa, Kari Niemi kantaa huolta ammattikunnastaan.
– Korvauksien pitäisi kyllä tulla silloin, kun työt tehdään.
Laatu ja puhtaus rahaksi:
Maksuvalmiutensa ylläpitämiseksi moni viljelijä joutuu käymään pankkinsa kanssa neuvotteluja lainasopimustensa uusimisesta. Sellaisissa tapauksissa lainamarginaaleilla on tapana nousta. Viljelijäkunta, sekä heidän etujärjestönsä MTK onkin toivonut valtiovallalta pikaisia toimia.
– Keinoja löytyy, jos saadaan määrärahoja. Niitä voisivat olla esimerkiksi energiaveron palautukset sekä vakauttamislainat. Jos tuotantoeläintilojen lomituspalveluihin tehdään leikkauksia, toivon että ne kohdistuvat hallintoon eikä varsinaiseen lomitustyöhön. Aika monella viljelijällä on nyt jaksaminen tiukilla. Monella maatilalla ilonaihe löytyy metsästä: metsätaloudella menee tällä hetkellä kohtalaisesti, ja metsäteollisuuden investointisuunnitelmat lupailevat trendin jatkuvan. Vaikka EU-alueella onkin tällä hetkellä runsaasti ylituotantoa esimerkiksi raakamaidosta, näkee kymenlaaksolaisten viljelijöiden edusmies markkinoilla samoja mahdollisuuksia, jotka on listattu myös hallitusohjelmaan.
– Suomelle on etu, että meillä tuotantoeläimet ovat lähes tautivapaita ja tuotannon laatuvaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat kuin muualla Euroopassa. Ne vahvuudet on vain saatava muutettua rahaksi.
Maitotalous kriisissä:
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen Pirkko Mattila pelkää, että Suomi on kuoppaamassa omaa ruuantuotantoaan ellei toimeen ryhdytä pikaisesti. EU on tässäkin asiassa suuri ongelma.
– EU:n sisällä näin pienen maan on hankala kamppailla suurten maiden rinnalla tai niitä vastaan. Tukipolitiikka on liian riippuvainen EU:sta, hän arvioi.
– Unioni on aika yksiselitteisesti asettanut Venäjä-pakotteet, vedoten yhteiseen politiikkaan. Tällöin pitää löytyä myös solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka pakotteista kärsivät. Pelkkä tuottajahintojen korottaminen ei Mattilan mielestä ratkaisisi mitään. Silloin voitaisiin päätyä siihen, että Suomeen tuotaisiin halvempaa ruokaa ja omat maanviljelijät olisivat entistä ahtaammalla
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa luvataan keventää maataloustuotannon hallinnollista taakkaa sekä kohtuullistaa tukiehtoja, valvontaa ja sanktioita. Syytä totisesti on: MTK Kaakkois-Suomen puheenjohtajana toimiva Kari Niemi kertoo toisen esimerkin elävästä elämästä.
– Peltoalueen pinta-ala voi muuttua tämän vuoden maastomittauksen tuloksesta yhdellä aarilla seuraavan vuoden ilmakuvauksen perusteella. Aarilla ei ole rahallista merkitystä, mutta moneen kertaan ilmoittamiseen menee aikaa ja energiaa. Sen voisi käyttää varsinaiseen työhön.
Kulunut vuosi on ollut lievästi sanottuna haasteellinen suomalaiselle maanviljelijälle. Venäjän EU-maihin kohdistamat maataloustuotteiden tuontikiellot ovat iskeneet rajuimmin maito- ja sikataloustiloihin. Maidon tuottajahinnan lasku kymmenellä sentillä on tehnyt ison loven monen maitotilan talouslaskelmiin.
– Maatalouden menetykset ovat vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa, mutta EU:lta saatiin korvauksia vain yhdeksän miljoonaa, suomii suomalainen maanviljelijä suurvaltapolitiikan vaikutuksia yksittäiseen elinkeinoon. Se ei korvaa lähellekään menetyksiä, vaikka onkin tyhjää parempi, Niemi painottaa.
Tiukkaa monessa talossa:
Kouvolan seudulla viljasato on saatu suhteellisen hyvin puitua talteen, vaikka kylvötöihin päästiinkin keväällä harvinaisen myöhään. Eräissä muissa osissa Suomea kasvutappiot ovat olleet suurempia. Lisäharmia on koitunut siitä, että osa tämän vuoden tuotantoon tarkoitetusta maataloustuesta pystytään tilittämään viljelijöille vasta ensi vuoden puolella.
– Se on tilojen maksuvalmiuden kannalta erittäin paha asia. Rehujen, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hankintaan viljelijä ei saa samalla tavalla yli puolen vuoden maksuaikaa, Kari Niemi kantaa huolta ammattikunnastaan.
– Korvauksien pitäisi kyllä tulla silloin, kun työt tehdään.
Laatu ja puhtaus rahaksi:
Maksuvalmiutensa ylläpitämiseksi moni viljelijä joutuu käymään pankkinsa kanssa neuvotteluja lainasopimustensa uusimisesta. Sellaisissa tapauksissa lainamarginaaleilla on tapana nousta. Viljelijäkunta, sekä heidän etujärjestönsä MTK onkin toivonut valtiovallalta pikaisia toimia.
– Keinoja löytyy, jos saadaan määrärahoja. Niitä voisivat olla esimerkiksi energiaveron palautukset sekä vakauttamislainat. Jos tuotantoeläintilojen lomituspalveluihin tehdään leikkauksia, toivon että ne kohdistuvat hallintoon eikä varsinaiseen lomitustyöhön. Aika monella viljelijällä on nyt jaksaminen tiukilla. Monella maatilalla ilonaihe löytyy metsästä: metsätaloudella menee tällä hetkellä kohtalaisesti, ja metsäteollisuuden investointisuunnitelmat lupailevat trendin jatkuvan. Vaikka EU-alueella onkin tällä hetkellä runsaasti ylituotantoa esimerkiksi raakamaidosta, näkee kymenlaaksolaisten viljelijöiden edusmies markkinoilla samoja mahdollisuuksia, jotka on listattu myös hallitusohjelmaan.
– Suomelle on etu, että meillä tuotantoeläimet ovat lähes tautivapaita ja tuotannon laatuvaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat kuin muualla Euroopassa. Ne vahvuudet on vain saatava muutettua rahaksi.
Maitotalous kriisissä:
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen Pirkko Mattila pelkää, että Suomi on kuoppaamassa omaa ruuantuotantoaan ellei toimeen ryhdytä pikaisesti. EU on tässäkin asiassa suuri ongelma.
– EU:n sisällä näin pienen maan on hankala kamppailla suurten maiden rinnalla tai niitä vastaan. Tukipolitiikka on liian riippuvainen EU:sta, hän arvioi.
– Unioni on aika yksiselitteisesti asettanut Venäjä-pakotteet, vedoten yhteiseen politiikkaan. Tällöin pitää löytyä myös solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka pakotteista kärsivät. Pelkkä tuottajahintojen korottaminen ei Mattilan mielestä ratkaisisi mitään. Silloin voitaisiin päätyä siihen, että Suomeen tuotaisiin halvempaa ruokaa ja omat maanviljelijät olisivat entistä ahtaammalla
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.