Olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä. 1 Kor. 15:58.
Lukijani, ehkä olet saanut sen onnen, että olet maailmasta valittu Jeesuksen seuraajaksi. Elät sydämellisessä elämänyhteydessä Vapahtajasi kanssa. Oi, pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi kruunuasi! Perkele on vannonut meille kuoleman kulkien ympäri milloin kiljuvana jalopeurana, milloin valkeuden enkelinä. Monet, »jotka ovat hengessä alkaneet, lopettavat lihassa», joko maailman ja himojen pettäminä, jotka uudestaan kietovat heidät pauloihinsa.
He väsyivät sotaan ja lihan kuolettamiseen ja antautuivat uudelleen synnin palvelukseen - tai lankesivat he epäilykseen jonkin kovan ja kestävän kiusauksen voittamina. Tai villitsi heitä uusien oppien kiehtova voima, joka vieroitti heidät yksinkertaisuudesta Kristuksessa ja itse elämä kuihtui. »Minä olen totisesti asettanut ja tyynnyttänyt sieluni», sanoo Daavid, »niin kuin vieroitettu lapsi äitinsä tykönä, niin kuin vieroitettu lapsi on sieluni minussa».
Tai langettivat heidät ylpeyden luulottelut, jotka ovat kaiken sydämessä, asuvan armon surma. Toiset langenneet tunnetaan helposti siitä, että he kokonaan palaavat maailmaan ja syntiin eivätkä enää viljele Jumalan sanaa. Toisilla taas on jumalisuuden kuori, mutta heissä ei ole mitään henkeä eikä elämää, ei armon eikä evankeliumin tarvetta, vaan ainoastaan lain tiedon ja totuuden muoto. »Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä ... niin on heille viimeinen tila käynyt ensimmäistä pahemmaksi.»
Oi, rukoile Jumalaa armollisesti varjelemaan sinua niin onnettomasta lopusta! Ja tunne apostolin kehotuksen vakavuus: »Olkaa lujat, järkähtämättömät!» Ole luja uskossa, pysy joka päivä Vapahtajasi ystävyydessä. Älä mistään niin huolehdi kuin siitä, että joka päivä olet vakuutettu Jumalan ystävyydestä ja että sinut aina havaittaisiin olevan Kristuksessa. Ole luja rakkaudessa ja jumalisuuden harjoituksessa, ettet anna ihmisten pahuuden ja kiittämättömyyden tai oman turmeluksesi väsyttää itseäsi, ettet tulisi veltoksi ja huolettomaksi, taistelun käydessä kovaksi ja pitkälliseksi.
Kestä vielä vähän, aikaa lihaasi kuolettaen nyt on ratkaiseva taistelu käynnissä, nyt kilvoitellaan voittopalkinnosta. »Ole uskollinen», sanoo Herra, »ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun». Ole luja toivossa ja kärsivällisyydessä katkerankin ristin ja kärsimyksen aikana. Kestä loppuun asti, nyt on ratkaiseva hetki! Vähän aikaa on enää jäljellä. Luopumus tapahtuu helposti, mutta kestäminen ja taivaan kunnian voittaminen kysyy kilvoitusta.
»Lujat ja järkähtämättömät», sanoo apostoli. Älä anna monenlaisten opintuulten keikutella ja viskellä sinua, kuten hentoja ruokoja, joita tuuli huojuttelee sinne tänne. Me elämme aikana, jolloin kaikenlaista uutta on tarjona hengelliselläkin alalla. Yksi esittää yhtä, toinen toista. Ja ihmisluonto on sellainen, että vanha pian tulee mauttomaksi ja arvottomaksi, ja uusi kiinnostaa. Varo noudattamasta tätä luonnollista taipumusta. Äläkä kuvittelekaan, ettei kukaan voi sinua johtaa harhaan, että itse aina huomaat, mikä on oikeaa, mikä väärää. Älä myös ole niin kiittämätön Jumalan Hengelle ja totuudelle, joka on sinut uudestisynnyttänyt, että pitäisit jotakin toista oppia parempana - tai sen ihmisen jotakin uutta tarvitsevan, joka jo »on Kristuksessa».
Apostoli sanoo: Te olette hänessä täydelliset. Sinä tahdot tätä armotilaa tehdä täydellisemmäksi jollakin uudella, omalla työllä! Kuinka sitten vastaat Vapahtajallesi, kun hän kysyy: »Etkö sinä minussa ollutkaan autuas?» Älkäämme olko lapsia, joita kaikenlaiset opintuulet keikuttelevat ja viskelevät. Ei niin, vaan »niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niin kuin teille on opetettu, ja uhkukoon kiitoksenne.»
jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor11-3.html
Lukijani, ehkä olet saanut sen onnen, että olet maailmasta valittu Jeesuksen seuraajaksi. Elät sydämellisessä elämänyhteydessä Vapahtajasi kanssa. Oi, pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi kruunuasi! Perkele on vannonut meille kuoleman kulkien ympäri milloin kiljuvana jalopeurana, milloin valkeuden enkelinä. Monet, »jotka ovat hengessä alkaneet, lopettavat lihassa», joko maailman ja himojen pettäminä, jotka uudestaan kietovat heidät pauloihinsa.
He väsyivät sotaan ja lihan kuolettamiseen ja antautuivat uudelleen synnin palvelukseen - tai lankesivat he epäilykseen jonkin kovan ja kestävän kiusauksen voittamina. Tai villitsi heitä uusien oppien kiehtova voima, joka vieroitti heidät yksinkertaisuudesta Kristuksessa ja itse elämä kuihtui. »Minä olen totisesti asettanut ja tyynnyttänyt sieluni», sanoo Daavid, »niin kuin vieroitettu lapsi äitinsä tykönä, niin kuin vieroitettu lapsi on sieluni minussa».
Tai langettivat heidät ylpeyden luulottelut, jotka ovat kaiken sydämessä, asuvan armon surma. Toiset langenneet tunnetaan helposti siitä, että he kokonaan palaavat maailmaan ja syntiin eivätkä enää viljele Jumalan sanaa. Toisilla taas on jumalisuuden kuori, mutta heissä ei ole mitään henkeä eikä elämää, ei armon eikä evankeliumin tarvetta, vaan ainoastaan lain tiedon ja totuuden muoto. »Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä ... niin on heille viimeinen tila käynyt ensimmäistä pahemmaksi.»
Oi, rukoile Jumalaa armollisesti varjelemaan sinua niin onnettomasta lopusta! Ja tunne apostolin kehotuksen vakavuus: »Olkaa lujat, järkähtämättömät!» Ole luja uskossa, pysy joka päivä Vapahtajasi ystävyydessä. Älä mistään niin huolehdi kuin siitä, että joka päivä olet vakuutettu Jumalan ystävyydestä ja että sinut aina havaittaisiin olevan Kristuksessa. Ole luja rakkaudessa ja jumalisuuden harjoituksessa, ettet anna ihmisten pahuuden ja kiittämättömyyden tai oman turmeluksesi väsyttää itseäsi, ettet tulisi veltoksi ja huolettomaksi, taistelun käydessä kovaksi ja pitkälliseksi.
Kestä vielä vähän, aikaa lihaasi kuolettaen nyt on ratkaiseva taistelu käynnissä, nyt kilvoitellaan voittopalkinnosta. »Ole uskollinen», sanoo Herra, »ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun». Ole luja toivossa ja kärsivällisyydessä katkerankin ristin ja kärsimyksen aikana. Kestä loppuun asti, nyt on ratkaiseva hetki! Vähän aikaa on enää jäljellä. Luopumus tapahtuu helposti, mutta kestäminen ja taivaan kunnian voittaminen kysyy kilvoitusta.
»Lujat ja järkähtämättömät», sanoo apostoli. Älä anna monenlaisten opintuulten keikutella ja viskellä sinua, kuten hentoja ruokoja, joita tuuli huojuttelee sinne tänne. Me elämme aikana, jolloin kaikenlaista uutta on tarjona hengelliselläkin alalla. Yksi esittää yhtä, toinen toista. Ja ihmisluonto on sellainen, että vanha pian tulee mauttomaksi ja arvottomaksi, ja uusi kiinnostaa. Varo noudattamasta tätä luonnollista taipumusta. Äläkä kuvittelekaan, ettei kukaan voi sinua johtaa harhaan, että itse aina huomaat, mikä on oikeaa, mikä väärää. Älä myös ole niin kiittämätön Jumalan Hengelle ja totuudelle, joka on sinut uudestisynnyttänyt, että pitäisit jotakin toista oppia parempana - tai sen ihmisen jotakin uutta tarvitsevan, joka jo »on Kristuksessa».
Apostoli sanoo: Te olette hänessä täydelliset. Sinä tahdot tätä armotilaa tehdä täydellisemmäksi jollakin uudella, omalla työllä! Kuinka sitten vastaat Vapahtajallesi, kun hän kysyy: »Etkö sinä minussa ollutkaan autuas?» Älkäämme olko lapsia, joita kaikenlaiset opintuulet keikuttelevat ja viskelevät. Ei niin, vaan »niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niin kuin teille on opetettu, ja uhkukoon kiitoksenne.»
jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor11-3.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
»Olkaa aina innokkaat Herran työssä.» Ole yhä ahkerampi Herran työssä sinä lyhyenä aikana, joka sinulla vielä on lihassa elettävänä, ettet hengellisessä laiskuudessa »eläisi itsellesi, vaan hänelle, joka meidän edestämme on kuollut ja noussut ylös.» Kaikessa, millä voit edistää Herran kunniaa tai hänen kalliisti ostettujensa menestystä, palvele ahkerasti ja innokkaasti. Äläkä väsy äläkä heikonnu hyvässä, vaan päinvastoin tule yhä ahkerammaksi. Moni alkaa sangen, lupaavasti iloisella alttiilla mielellä palvella Jumalaa ja veljiä. Mutta muutamien vuosien kuluttua he ovat velttoja ja kylmenneitä, niin ettei heillä enää olekaan liikkeellepanevaa halua ja voimaa. Tämä on kauniin alun surullinen loppu.
Valvokaamme! Varokaamme tarkoin, ettei luonto petä meitä! »Kun teemme hyvää, älkäämme lannistuko, sillä me saamme aikanamme niittää, jos emme väsy.» »Joka lihaansa kylvää, on lihasta niittävä turmeltumusta mutta joka Henkeen kylvää, on Hengestä niittävä iankaikkisen elämän.» Sinun työsi ei ole turha Herrassa. Herää, malta mielesi! Kaikki tulee vielä, mikä on tuleva. Emme ole noudattaneet mitään viekkaasti sommiteltuja taruja. On käyvä toteen, että Herra antaa »niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta», iankaikkisen elämän.