Siitä päättää lain mukaan pääministeri Juha Sipilä.
Nykyhallituksen jatko vai uuden hallituksen muodostaminen? Vai peräti uudet eduskuntavaalit?
Näistä kolmesta vaihtoehdosta päättää pääministeri Juha Sipilä.
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Pääministerin ero merkitsee samalla koko hallituksen eroa.
”Jos pääministeri toteaa, että poliittinen koalitio on rikki, niin silloin presidentti varmasti myöntää eron”, valtio-opin dosentti Pentti Puoskari sanoo.
Puoskari muistuttaa, että Sipilä jo vaalikampanjan aikana ilmoitti ajatuksen, että hän ei jää valtaan roikkumaan, jos asiat eivät etene.
Pääministerin ja hallituksen eron jälkeen käynnistyy normaali hallituksen muodostamisprosessi. Eduskunta päättää, kuka saa hallituksen muodostamistehtävän, mutta ilman uusia eduskuntavaaleja se mennee Sipilälle.
Myös valta uusien eduskuntavaalien järjestämisestä on pääministerillä.
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi.
Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä, perustuslaki määrää.
”Aiemmin valta eduskunnan hajottamiseen oli presidentillä, eikä muilla ollut siihen sanomista. Nyt ratkaisun avaimet ovat pääministerillä”.
Edellinen hallitus oli lamaantunut, koska Kokoomus ja SDP eivät Kataisen lähdön jälkeen enää sietäneet toisiaan. Nyt Keskusta on lähdössä uhkapeliin pääministerin paikasta, koska ei pysty yhteistyöhön Kokoomuksen kanssa.
Näyttäisi siis siltä, että Suomi on jumissa Alex Stubbin puuttuvan yhteistyökyvyn vuoksi. Jos Kokoomus nyt päätyy oppositioon, on pikaisten henkilövaihdoksien aika.
Pahin mahdollinen tilanne olisi se, että ei tehtäisi mitään eli vallassa olisi vanhat oman edun tavoittelijat = SDP, Vasemmistoliitto
Nykyhallituksen jatko vai uuden hallituksen muodostaminen? Vai peräti uudet eduskuntavaalit?
Näistä kolmesta vaihtoehdosta päättää pääministeri Juha Sipilä.
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Pääministerin ero merkitsee samalla koko hallituksen eroa.
”Jos pääministeri toteaa, että poliittinen koalitio on rikki, niin silloin presidentti varmasti myöntää eron”, valtio-opin dosentti Pentti Puoskari sanoo.
Puoskari muistuttaa, että Sipilä jo vaalikampanjan aikana ilmoitti ajatuksen, että hän ei jää valtaan roikkumaan, jos asiat eivät etene.
Pääministerin ja hallituksen eron jälkeen käynnistyy normaali hallituksen muodostamisprosessi. Eduskunta päättää, kuka saa hallituksen muodostamistehtävän, mutta ilman uusia eduskuntavaaleja se mennee Sipilälle.
Myös valta uusien eduskuntavaalien järjestämisestä on pääministerillä.
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi.
Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä, perustuslaki määrää.
”Aiemmin valta eduskunnan hajottamiseen oli presidentillä, eikä muilla ollut siihen sanomista. Nyt ratkaisun avaimet ovat pääministerillä”.
Edellinen hallitus oli lamaantunut, koska Kokoomus ja SDP eivät Kataisen lähdön jälkeen enää sietäneet toisiaan. Nyt Keskusta on lähdössä uhkapeliin pääministerin paikasta, koska ei pysty yhteistyöhön Kokoomuksen kanssa.
Näyttäisi siis siltä, että Suomi on jumissa Alex Stubbin puuttuvan yhteistyökyvyn vuoksi. Jos Kokoomus nyt päätyy oppositioon, on pikaisten henkilövaihdoksien aika.
Pahin mahdollinen tilanne olisi se, että ei tehtäisi mitään eli vallassa olisi vanhat oman edun tavoittelijat = SDP, Vasemmistoliitto
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sipilä ei siis aiemman kertomansa mukaan jää valtaan roikkumaan (vai onko senkin asian suhteen vedetty sanat takaisin?)
Soinille kelpaa nykyään mikä tahansa..!!! Hautautuiko pyhät periaatteet Audin takapenkin pehmusteisiin?
"Kannattaa panna merkille, että tällä kerralla Soini on hyvissä ajoin kertonut haluavansa hallitukseen.
Perussuomalaisilla ei ole niin sanottuja kynnyskysymyksiä eli ennakkoehtoja hallitukseen menolle."