Jokainenhan tuntee kilpajuoksun Berliiniin toisen maailmansodan päätteeksi. Neuvostoliitolle oli tärkeä saada Saksan ydinase käsiinsä. Lännellä ei ollut sen kehittämispaikan suhteen kiirettä, koska asiantuntijat olivat siirtyneet hyvissä ajoin Yhdysvaltoihin. Moskova oli syystäkin huolissaan. Lontooseen kantaneet V- kakkoset eivät olisi polttoaineen takia yltäneet Moskovaan, vaikka (vallatussa) Ranskassa kehitettiin parempaa polttoainetta. Britit olivat aikoinaan hyvin selvillä hankkeesta, mm. Norjan raskasvesitehtaasta. Joten sillä kertaa Neuvostoliitolle jäi tyhjä käteen. Vakoilun kautta se sitten sai potkua Saksan ja Yhdysvaltojen kehittämään ydinaseeseen.
Saksan ydinase
Vanhasaksalaiskeksintö
997
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Lännellä ei ollut sen kehittämispaikan suhteen kiirettä, koska asiantuntijat olivat siirtyneet hyvissä ajoin Yhdysvaltoihin."
Saksalaisten viimeinen reaktoriyritelmä ei sijainnut Berliinissä vaan eteläisessä Saksassa ja sen valtaamisen myötä littoutuneilta oikeastaan hälveni vähäinenkin epäilys siitä, että saksalaiset todella olisivat saaneet aseen valmiiksi.
"Lontooseen kantaneet V- kakkoset eivät olisi polttoaineen takia yltäneet Moskovaan, vaikka (vallatussa) Ranskassa kehitettiin parempaa polttoainetta."
V-aseilla ei tosin ollut kapasiteettia ensimmäisen sukupolven ydinaseiden kuljettamiseen muutenkaan...
Paperit ja miehet olivat siinä Spandaun kupeessa. Ne olivat tärkeitä. Se kantomatka viimeisimmällä suihkeilla olisi riittänyt (molemmista) laukaisupaispaikasta riippuen kakkosella neljäänsataan kilometriin koilliseen. Sota vain loppui. Kärki ei ollut pulma, ei myöskään laukaisumekanismi. Yritelmä? Käyttökelpoinen (jenkkihistorian tunnet).
"Se kantomatka viimeisimmällä suihkeilla olisi riittänyt (molemmista) laukaisupaispaikasta riippuen kakkosella neljäänsataan kilometriin koilliseen."
Viimeinen V-1 muunnelma saavutti toimintaetäisyytensä nimenomaan pudottamalla taistelukärjen painoa entisestään, joten no go ;)
"Kärki ei ollut pulma, ei myöskään laukaisumekanismi."
Normaali räjähdekärki ei ollutkaan, mutta ydinaseiden toimittaminen noilla aseilla olisi ollut toivotonta, vaikka sellaisia olisi ollutkin.
"Yritelmä?"
Jep, saksalaisten viimeinen yritys reaktorin parissa ei ehtinyt tuottaa tulosta ja tuotannon kannalta se olisi ollut myöhäistä kuitenkin.
"Käyttökelpoinen (jenkkihistorian tunnet)."
Yhdysvaltalaiset välttämättä eivät lainaisi pommejaan vastustajalle ;)
Saksalaisilla oli huono tuuri fissioreaktion kanssa, kun parhaimmat fyysikot olivat juutalaisia. Fissioreaktion unkarilaissyntyinen isä Leo Szilárd pakeni aikoinaan juutalaisuutensa takia Berliiniin opiskelemaan. Väitteli siellä, mutta joutui sitten taas kerran rotunsa takia pakenemaan Englantiin ja lopuksi Yhdysvaltoihin, jossa osallistui ns. Manhattan-projektiin.
Mutta natseilla oli tuo ydinohjelmansa, ja myös sen aikainen rakettitekniikka.
NL tosin sai jotain paljon kiinnostavampaa: Aikakone Die Glocken.
Saksalla ei ollut mitään ydinasetta eikä edes resursseja sen rakentamiseen.
Turha ihmetellä 50-luvun kommunistivainoja jos tieto ydinaseen kehittelystä kulki samantien Stalinin tietoon? Tietenkin kova ihmettely kun ydinaseen esittely Stalinille viime metreillä ei aiheuttanut mitään hämmennystä kuten odottivat.Siksi kilpajuoksu Berliiniin joka sitten kertoman mukaan toissijainen kohde.
Ei jos vaan kun. Manhattan-projektissa tiedemiehistä puolet oli naiiveja idealisteja ja kommunismiin kallellaan. Tulokset kulki suoraan Moskovaan. Esittihän jopa itse Oppy sen kaltaisia mielipiteitä ja oli epäilyksen alainen.
Saksalla oli uraania 1200 tonnia ja jo 1943 se vapautettiin ammustuotantoon wolframin säästämiseksi. Uraania käytetiin pst-tykkien ja panssarivaunujen alikalipeeriammuksien ytiminä, kuten nykyäänkin.