Tuhansissa tonneissa. Ensiksi lentokonepolttoaine:
"1940: 643 produced, 275 captured, 78 imported, 863 used.
1941: 889 produced, 21 imported, 1274 used.
1942: 1370 produced, 102 imported, 1426 used.
1943: 1788 produced, 129 imported, 1825 used.
1944: 998 produced, 107 imported, 1403 used.
1945: 12 produced, 0 imported, 114 used."
Diesel-öljy:
"1940: 781 produced, 200 captured, 501 imported, 1335 used.
1941: 1114 produced, 612 imported, 1856 used.
1942: 1285 produced, 208 imported, 1519 used.
1943: 1358 produced, 435 imported, 1744 used.
1944: 889 produced, 371 imported, 1435 used.
1945: 180 produced, 0 imported, ?? used."
Diesel ja lentokonepolttoaine käsitti esim 1943 44% Saksan öljynkulutuksesta.
Kaikkiaan Saksa tuotti 23.4 milj tonnia synteettistä öljyä sodan aikana. He tuottivat myös 10 milj tonnia raaka-öljyä omista lähteistään (etupäässä Itävallassa). Yht 33.4 milj tonnia. Romanian tuotanto oli 25 milj tonnia (Saksan "kiintiö" suuri), NL:n 110.6 milj, Britannian 90.8 ja Usan 833 milj tonnia (1942-45).
Lähde: Ellis
"1940: 643 produced, 275 captured, 78 imported, 863 used.
1941: 889 produced, 21 imported, 1274 used.
1942: 1370 produced, 102 imported, 1426 used.
1943: 1788 produced, 129 imported, 1825 used.
1944: 998 produced, 107 imported, 1403 used.
1945: 12 produced, 0 imported, 114 used."
Diesel-öljy:
"1940: 781 produced, 200 captured, 501 imported, 1335 used.
1941: 1114 produced, 612 imported, 1856 used.
1942: 1285 produced, 208 imported, 1519 used.
1943: 1358 produced, 435 imported, 1744 used.
1944: 889 produced, 371 imported, 1435 used.
1945: 180 produced, 0 imported, ?? used."
Diesel ja lentokonepolttoaine käsitti esim 1943 44% Saksan öljynkulutuksesta.
Kaikkiaan Saksa tuotti 23.4 milj tonnia synteettistä öljyä sodan aikana. He tuottivat myös 10 milj tonnia raaka-öljyä omista lähteistään (etupäässä Itävallassa). Yht 33.4 milj tonnia. Romanian tuotanto oli 25 milj tonnia (Saksan "kiintiö" suuri), NL:n 110.6 milj, Britannian 90.8 ja Usan 833 milj tonnia (1942-45).
Lähde: Ellis
Vastaukset 13
Vanhimmat
Romanian öljy meni suurelta osin Saksalla. Tiettävästi myös Unkari tuotti yli 3 milj tonnia raaka-öljyä.
Tässä eräs syy siihen että Wehrmacht oli 90%:sti hevosvetoinen armeija kaikesta Blitzkrieg hypestä huolimatta.
Paljonko suomi kulutti vastaavana aikana? ja mistä öljy oli peräisin?
Lentopolttoainetta Suomen lentojoukot kuluttivat sotakäytössä 1941-44 noin 28.3 miljoonaa litraa. Eniten 1941 ja 1944.
Usan lukemat(lentojoukot):
-9.7 miljardia gallonaa 1942-1945.
-107.8 miljoonaa lentotuntia 1943-1945.
-459.7 miljardia ammusta käytetty 1942-1945.
-7.9 miljoonaa pudotettua pommia, 1943-1945.
-2.3 miljoonaa taistelulentoa, 1941-1945.
Gallona = 3.785 litraa (nesteaineet) eli Usan lentojoukot käyttivät noin 37 miljardia litraa lentopolttoainetta sodan aikana. Noin 1300 kertaa Suomen ilmavoimien verran. Koneitakin oli tosin yli 100 000 vuosina 1944-45.
Kyllä laivat kulki Saksasta Suomeen ja takaisin ihan "aseveljeyden" loppuun saakka.
Esimerkiksi ASEITA, ammuksia ja elintarvikkeita yms. tavaraa tuotiin Terän kirjan mukaan 26.9.1940 - 7.9.1944 kaikkiaan 119 445 538 kg.
Siis aikamoinen määrä, eli yhteensä 88 laivalastillista!
Ja polttoaineet päälle, 120 kertaa laivoilla tuotiin polttoaineita Saksasta. Dieselöljyä näyttää tulleen vielä 27.8.1944 2100 tonnia.
Samaten samalla laivalla moottoribensiiniä 719 tonnia.
Saksa toimitti Suomelle kaikkiaan 31 614 291 kg lentokonebensiiniä 1941-1943 vuoden loppuun mennessä.
Moottoribensiiniä 1940-1944 yhteensä 126 478 242 kg
Dieselöljyä 1940-1944 17 193 927 kg 2 976 878 kg
Polttoöljyä 1941-1943 11 394 438 kg
Lähteenä Martti V. Terä Tienhaarassa, Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa suunnitelman taustaa vasten.
Kesällä 1944 taisi noiden lisäksi osasto Kuhlmayn tarvitsemat korkeaoktaaniset polttoaineet tulla Lapista, Saksan armeijan omista varastoista.
Suomen puolustusvoimien perushankintamenot (toteutuneet) 1932-38 olivat 1 108 miljoonaa markkaa eli noin 22 miljoonaa dollaria. Vuosille 1939-44 varattiin keskimäärin vuosittain 486 milj ja vuodelle 1939 erullinen lisämääräraha 350 miljoonaa markkaa. Osa varoista jäi tosiasiassa käyttämättä.
Vastoin yleistä luuloa Suomi valmistautui paremmin sotaan kuin useimmat muut maat. Se osoittaa miten yleisesti sodanvastainen mieliala Euroopassa vallitsi 1930-luvulla. Tämä selittää Saksan helpot voitot varsin keskinkertaisella armeijalla vaikkapa vuoden 1942 mittapuulla arvioitaessa.
materiaalin osalta heikosti, mutta henkisesti ja lainsäädännöllisesti hyvin.
Myös koulutus oli kohtuullisen tasokasta.
Ennen Talvisotaa myönnettyjä rahoja ei ehditty käyttää.
Suomi valmistautui sotaan paremmin kuin pienet naapurimaat.
-------
"Tämä selittää Saksan helpot voitot varsin keskinkertaisella armeijalla vaikkapa vuoden 1942 mittapuulla arvioitaessa."
Saksan asevoimat olivat aikansa huippua 1939-1941. Siksi voitot tuntuivat tulleen helposti ja antoivat väärän kuvan omista voimavaroista.
Saksan polttoainetuotanto romahti 1944 kesällä
Toukokuun 12. päivä amerikkalaiset pommittivat useita keski- ja itäisen Saksan synteettistä polttoainetta valmistavia laitoksia.
Speerin mukaan tuona päivänä ratkaistiin tekninen sota. Saksan varustelutuotanto oli tuohon saakka kyennyt täysin korvaamaan sodassa aiheutuneet asetuotannon tappiot.
Päivätuotanto oli siihen saakka ollut 5850 tonnia ja nyt se putosi 4820 tonniin. Lentokonepolttoaineita oli varastossa n. 3 kk tarve eli 574 000 tonnia.
28.-29.5.1944 juuri kun 1. öljyntuotantoon kohdistuneen pommituksen vauriot oli saatu korjattua ja oltiin saavuttamassa kevään tuotantotaso, amerikkalaiset pommittivat Ploestin öljyalueen ja tuotantomäärät putosivat puoleen kevään huipputasosta.
22.6.1944 pommitukset romahdutti polttoainetuotannon niin pahoin, että yhdeksänkymmenesosaa (9/10) lentopolttoaineen tuotannosta oli pysähtynyt / tuhoutunut. Päivittäinen tuotanto oli enää 632 tonnia. Heinäkuussa 17. päivänä saavutettiin vielä kerran 2307 tonnin taso, mikä oli vain noin 40% alkuperäisestä tuotannosta. Jo 26.7.1944 tuotanto putosi ollen vain 120 tonnia. Siis 98% lentopolttoaineen tuotannosta oli pysähdyksissä. Leunan laitosten tuotanto saatiin osittain käyntiin heinäkuun lopulla ja päivätuotanto nousi 609 tonniin. Elokuussa tuotanto nousi 10 % tasolle, syyskuussa 5.5 % ja lokakuussa 10 % alkuperäisestä kevään tasosta. Vasta marraskuussa tuotanto saatiin nousemaan 1633 tonniin päivässä eli 28 % alkuperäisestä tasosta.
Suurin osa polttoainevarastoista oli kulutettu loppuun.
Lähteenä Speer: Diktaattorin Työkaluna, sivut 201-205
Julkaistu 1969, suom. 1970
Avauksessa olevat lukemat vaikuttaa kummallisilta. Speerin luulisi tunteneen varusteluministerinä tämän asian melko hyvin.
Dokumentti pommitusten tehosta
http://wwnet.fi/~veijon1/saksan.htm
"Vastoin yleistä luuloa Suomi valmistautui paremmin sotaan kuin useimmat muut maat."
Pst-tykin kaliberista väännettiin niin pitkään, ettei tykkejä saatu Talvisotaan, vaikka Suomessa tiedettiin Nl:n panssareiden paljous. Yksi tyhmä kenraali halusi 20mm, vaikka jokainen tiesi sen tehottomaksi. Boforsin lisenssi oli hankittu, mutta eihän tuotantoa noin vain polkaista käyntiin.
Öljytuotteiden suurin tuontimaa Saksalle oli Nl. Saksa osti erityisesti dieseliä Nl:sta. Lentokonebensiiniä tuli Hollannista.
Vielä 1941 operaatio Barbarossan kynnyksellä junat toivat iästä diesel-öljyä valtavat lastit.