Palestiinalaisten propaganda kuin suoraan Moskovan oppikirjasta
Ei ole mikään salaisuus, että palestiinalaisten johtaja Mahmoud Abbas sai oppinsa Moskovassa, edesmenneen neuvostomielisen Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri Patrice Lumumban nimeä kantavassa yliopistossa. Siellä Abbas muun muassa rustasi väitöskirjansa, jonka mukaan juutalaisten kansanmurhaa oli suuresti liioiteltu. Mahmoud Abbas on siis holokaustinkieltäjä.
Jasser Arafat itse sai propagandaoppinsa KGB:ltä ja varhaisesta alkaen Moskova tuki aktiivisesti PLO:ta siinä missä monia muitakin ”vapautusjärjestöjä” ympäri maailman aiheuttaakseen kaaosta ja epätasapainoa, jonka toivottiin satavan Neuvostoliiton laariin.
Opit ovat menneet perille sillä palestiinalaisjohtajien toimintatavat ja retoriikka ovat kuin suoraan Neuvostoliiton pelikirjasta. Muutama esimerkki.
Rasistinen Apartheid Israel?
Äskettäin päättyneessä YK:n yleiskokouksessa 2015 Mahmoud Abbas syytti puheessaan jälleen kerran Israelia ”apartheid hallinnoksi”. Viime vuonna yleiskokouksessa Abbas haukkui Israelin politiikkaa, ”miehitystä”, siirtokuntalaisia ja kulttuuria ”rasistiseksi”.
”Apartheid -solvaus on kenties ollut yksi Neuvostoliiton kaikkein myrkyllisimpiä perintöjä lännelle, YK:lle ja arabi-islamilaiselle maailmalle.”
-- Robert Wistrich.
Kuten arvostettu antisemitismin tutkija Robert Wistrich monumentaalisessa teoksessaan Lethal Obsession - Anti-Semitism from Antiquity to the Global Jihad (Random House, 2010) on osoittanut, fiktiivinen apartheid -syytös, jolla ei ole mitään tosiasiallista yhteyttä Israelin todellisuuden kanssa, on alunperin lähtöisin Moskovan propagandakoneistosta!
Israelin herjaaminen ”rasistiseksi”, ”barbaariseksi”, ”natsistiseksi” ja syyttely jopa ”kansanmurhasta”, tuli 1967 sodan jälkeen melkeinpä kuin pakolliseksi sanastoksi Moskovan radiopropagandassa Israelista puhuttaessa.
”Apartheid -solvaus on kenties ollut yksi Neuvostoliiton kaikkein myrkyllisimpiä perintöjä lännelle, YK:lle ja arabi-islamilaiselle maailmalle.” Wistricht tiivistää.
Eräänä huipentumana, muttei päätepisteenä, oli vuonna 1975 Neuvostoliiton ja sen arabiliittolaisten kanssa masinoima YK:n kuuluisa ”Sionismi on rasismia” päätöslauselma natsimenneisyydellään kohua aiheuttaneen Kurt Waldheimin toimiessa YK:n pääsihteerinä. Päätöslauselma kumottiin ja tuomittiin vasta 1991.
Tästä huolimatta Mahmoud Abbas jatkaa tätä Moskovassa opittua retorista perinnettä vuosi toisensa jälkeen YK:n yleiskokouksessa puheissaan seuraamuksitta.
Vievätkö israelilaiset palestiinalaisten sisäelimet?
Toisinaan palestiinalaisjohtajien syytteet kuulostavat niin järjettömiltä, että on vaikea käsittää kenelle ne oikein on suunnattu, kuka niihin oikeasti uskoo? Times of Israel -verkkolehti kertoi 5. marraskuuta palestiinalaisten YK edustajan, Riyad Mansourin jättäneen kirjeen YK:n pääsihteerille, jossa he väittivät Israelin turvallisuusviranomaisten varastavan kuolleiden palestiinalaisten sisäelimiä!
Mutta palestiinalaisten fantastiset syytökset ovat tässäkin kuin suoraan Moskovan oppikirjasta. Ja miksi ei olisi. Sieltähän palestiinalaisten johtajat ovat oppinsa saaneet aikanaan.
Muun muassa Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusneuvoston (NSA) Euroopan ja Neuvostoliiton osaston johtajana vuosina 1983-1987 toiminut tohtori John Lencowski palauttaa mieleen kylmän sodan aikaisen Neuvostoliiton levittämästä dis-informaatiosta yhtä sun toista mielenkiintoista kirjassa Fighting the Ideological War - Winning Strategies from Communism to Islamism (ed. Katharine C. Gorka and Patrick Sookhdeo; IP 2012).
”Usein tällainen propaganda ylitti fantastisen rajan,” kuvailee Lencowski. Yhdysvaltoja esimerkiksi syytettiin ”AIDS viruksen kehittämisestä tarkoituksella käyttää sitä aseena kolmannen maailman kansoja vastaan”. Lencowskin mukaan dis-informaatioon kuului myös amerikkalaisten syyttäminen siitä, että he ”organisoivat pienten vauvojen tappamisia Latinalaisessa Amerikassa viedäkseen näiltä sisäelimiä elintensiirtoja varten!”
Juttu jatkuu...
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/763/palestiinalaisten_propaganda_kuin_suoraan_moskovan_oppikirjasta
Ei ole mikään salaisuus, että palestiinalaisten johtaja Mahmoud Abbas sai oppinsa Moskovassa, edesmenneen neuvostomielisen Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri Patrice Lumumban nimeä kantavassa yliopistossa. Siellä Abbas muun muassa rustasi väitöskirjansa, jonka mukaan juutalaisten kansanmurhaa oli suuresti liioiteltu. Mahmoud Abbas on siis holokaustinkieltäjä.
Jasser Arafat itse sai propagandaoppinsa KGB:ltä ja varhaisesta alkaen Moskova tuki aktiivisesti PLO:ta siinä missä monia muitakin ”vapautusjärjestöjä” ympäri maailman aiheuttaakseen kaaosta ja epätasapainoa, jonka toivottiin satavan Neuvostoliiton laariin.
Opit ovat menneet perille sillä palestiinalaisjohtajien toimintatavat ja retoriikka ovat kuin suoraan Neuvostoliiton pelikirjasta. Muutama esimerkki.
Rasistinen Apartheid Israel?
Äskettäin päättyneessä YK:n yleiskokouksessa 2015 Mahmoud Abbas syytti puheessaan jälleen kerran Israelia ”apartheid hallinnoksi”. Viime vuonna yleiskokouksessa Abbas haukkui Israelin politiikkaa, ”miehitystä”, siirtokuntalaisia ja kulttuuria ”rasistiseksi”.
”Apartheid -solvaus on kenties ollut yksi Neuvostoliiton kaikkein myrkyllisimpiä perintöjä lännelle, YK:lle ja arabi-islamilaiselle maailmalle.”
-- Robert Wistrich.
Kuten arvostettu antisemitismin tutkija Robert Wistrich monumentaalisessa teoksessaan Lethal Obsession - Anti-Semitism from Antiquity to the Global Jihad (Random House, 2010) on osoittanut, fiktiivinen apartheid -syytös, jolla ei ole mitään tosiasiallista yhteyttä Israelin todellisuuden kanssa, on alunperin lähtöisin Moskovan propagandakoneistosta!
Israelin herjaaminen ”rasistiseksi”, ”barbaariseksi”, ”natsistiseksi” ja syyttely jopa ”kansanmurhasta”, tuli 1967 sodan jälkeen melkeinpä kuin pakolliseksi sanastoksi Moskovan radiopropagandassa Israelista puhuttaessa.
”Apartheid -solvaus on kenties ollut yksi Neuvostoliiton kaikkein myrkyllisimpiä perintöjä lännelle, YK:lle ja arabi-islamilaiselle maailmalle.” Wistricht tiivistää.
Eräänä huipentumana, muttei päätepisteenä, oli vuonna 1975 Neuvostoliiton ja sen arabiliittolaisten kanssa masinoima YK:n kuuluisa ”Sionismi on rasismia” päätöslauselma natsimenneisyydellään kohua aiheuttaneen Kurt Waldheimin toimiessa YK:n pääsihteerinä. Päätöslauselma kumottiin ja tuomittiin vasta 1991.
Tästä huolimatta Mahmoud Abbas jatkaa tätä Moskovassa opittua retorista perinnettä vuosi toisensa jälkeen YK:n yleiskokouksessa puheissaan seuraamuksitta.
Vievätkö israelilaiset palestiinalaisten sisäelimet?
Toisinaan palestiinalaisjohtajien syytteet kuulostavat niin järjettömiltä, että on vaikea käsittää kenelle ne oikein on suunnattu, kuka niihin oikeasti uskoo? Times of Israel -verkkolehti kertoi 5. marraskuuta palestiinalaisten YK edustajan, Riyad Mansourin jättäneen kirjeen YK:n pääsihteerille, jossa he väittivät Israelin turvallisuusviranomaisten varastavan kuolleiden palestiinalaisten sisäelimiä!
Mutta palestiinalaisten fantastiset syytökset ovat tässäkin kuin suoraan Moskovan oppikirjasta. Ja miksi ei olisi. Sieltähän palestiinalaisten johtajat ovat oppinsa saaneet aikanaan.
Muun muassa Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusneuvoston (NSA) Euroopan ja Neuvostoliiton osaston johtajana vuosina 1983-1987 toiminut tohtori John Lencowski palauttaa mieleen kylmän sodan aikaisen Neuvostoliiton levittämästä dis-informaatiosta yhtä sun toista mielenkiintoista kirjassa Fighting the Ideological War - Winning Strategies from Communism to Islamism (ed. Katharine C. Gorka and Patrick Sookhdeo; IP 2012).
”Usein tällainen propaganda ylitti fantastisen rajan,” kuvailee Lencowski. Yhdysvaltoja esimerkiksi syytettiin ”AIDS viruksen kehittämisestä tarkoituksella käyttää sitä aseena kolmannen maailman kansoja vastaan”. Lencowskin mukaan dis-informaatioon kuului myös amerikkalaisten syyttäminen siitä, että he ”organisoivat pienten vauvojen tappamisia Latinalaisessa Amerikassa viedäkseen näiltä sisäelimiä elintensiirtoja varten!”
Juttu jatkuu...
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/763/palestiinalaisten_propaganda_kuin_suoraan_moskovan_oppikirjasta
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kenelle tällainen dis-informaatio oikein oli suunnattu? Se oli osa psykologista sodankäyntiä, jonka tavoitteena oli vaikuttaa sekä kotimaisiin että erilaisten kolmannessa maailmassa vaikuttavien neuvostomielisten vähemmistöryhmien mielikuviin lännestä. Siksi Moskovan propagandakoneisto suolsi kaikenlaista lännen mainetta mustamaalaavaa perätöntä dis-informaatiota, jonka pyrkimys oli lietsoa mielialaa siitä, että lännen romahdus on edessä ja sosialismin voittokultu väistämätöntä. Toinen toistaan uskomattomampien syytösten tarkoituksena oli hyödyntää sitä vieraantumisen tunnetta, jota neuvostomyönteisesti suhtautuvat kokivat nähdessään mielestään kaikenlaisia epäkohtia lännessä. Niitä sitten tarjottiin auliisti Moskovasta ja ne upposivat hyvin.
On helppo nähdä, että palestiinalaisjohtajat pelaavat samaa peliä. Järjettömiä väitteitä palestiinalaisten sisäelinten ryöstämisestä ei ole tarkoitettu ensi sijassa suomalaisille tai edes YK:n pääsihteerille (jonka tosin voisi olettaa edes jollakin tavalla paheksuvan tai peräti erottavan tällaista loukkaavaa valhetta levittävät lähettiläät). Ne on tarkoitettu palestiinalaisten omaan kulutukseen sekä niille, jotka lännessä jo entuudestaan sympatisoivat palestiinalaisten (suureksi osaksi itseaiheutettua) ahdinkoa ja näkevät kaikkien Lähi-idän ongelmien syyn yksin Israelissa.
Suomettumisesta Lähi-idän loputtomaan rauhanprosessiin
Kylmän sodan aikainen draama muistutti narsistia, joka lyötyään puolisoaan sanoo: ”Katso nyt, mitä sinä sait minut tekemään!”
Kylmän sodan aikana käytiin vuosien ajan aseistariisuntaneuvotteluita, joiden tarkoituksena oli liennyttää ydinsodan pelkoa ja vähentää ydinaseita. Neuvostoliitto oli julkisesti sitoutunut neuvotteluihin, mutta - kuten myöhemmät aikakirjat ovat kiistatta osoittaneet - rikkoi sopimuksia järjestelmällisesti joka käänteessä. Jos sitten Neuvostoliittoa arvosteltiin sai Moskova poliittisen ”itkupotkuraivarin” ja uhkasi jättää neuvottelut ja pelotteli jännitteiden ja ydinosan uhkan lisääntymisellä. Vika neuvotteluiden kariutumisesta olisi ollut tietysti lännen, joka provosoi toiminnallaan niin, että neuvostoliitolla ”ei ollut muuta vaihtoehtoa”, kuin kävellä ulos neuvotteluista. Kylmän sodan aikainen draama muistutti narsistia, joka lyötyään puolisoaan sanoo: ”Katso nyt, mitä sinä sait minut tekemään!”
Seurauksena lännessä oli kuuluisa ”suomettuminen”, jossa tärkeäksi koettiin huolehtia siitä, ettei sanoilla ja teoilla vain pahoiteta Neuvostoliiton mieltä, jotta ”rauhanprosessi” voisi jatkua. Rauha oli siis ”prosessi”. Kuulostaako jo tutulta? Lännen velvollisuus oli huolehtia siitä, että Moskova ei saa aihetta loukkaantua ja ”prosessi” pysyy käynnissä. Prosessin varjolla Neuvostoliitto saattoi rikkoa jos solmittuja sopimuksia ja suunnitella neuvoteltavien sopimusten rikkomista etukäteen. Se tiesi, että länsi halusi pitää ”prosessin” käynnissä hinnalla millä hyvänsä. Sitten tuli Ronald Reagan, joka päätti, että nyt saa riittää.
Juuri näin toimivat palestiinalaiset toistuvasti. Lähi-idän uutisia seuraava ei voi kuin ihmetellä palestiinalaisjohtajien käyttäytymistä. Palestiinalaiset ovat toistuvasti esittäneet rauhanneuvotteluihin ryhtymisen ehtona saada ennen neuvotteluita kaiken sen mistä pitäisi neuvotella. Sitten he ovat olleet valmiita neuvottelemaan siitä voidaanko aloittaa neuvottelut. Kun Israel ei tällaiseen tietenkään ole suostunut palestiinalaiset ovat uhanneet kävellä ulos ”prosessista”. Kun sitten palestiinalaiset vastentahtoisesti on saatu neuvottelupöytään he ovat heti alussa ilmoittaneet kävelevänsä ulos heti jos heidän esittämiinsä vaatimuksiin ei suostuta.
Historiaa tunteva tietää, että palestiinalaisille on useaan otteeseen monissa eri neuvotteluissa tarjottu omaa yhtenäistä valtiota. Ei ole kelvannut, koska se olisi edellyttänyt Israelin tunnustamista. Kun palestiinalaisjohtajien kohtuuttoman maksimalistiset ”kaikki tai ei mitään” vaatimukset kerta toisensa kariuttavat toiveet kompromissiratkaisuista Israelin kanssa, palestiinalaiset alkavat uhkailla uudella ”intifadalla” tai varoittamalla, että tyytymättömyys voi purkautua väkivaltaisuuksiksi, jota muka palestiinalaisjohtajat eivät kykene hillitsemään.
Tämä poliittinen farssi jatkuu vuodesta toiseen, koska sille riittää lännessä ymmärtäjiä, jotka eivät suostu näkemään minkälaista peliä palestiinalaiset pelaavat. Niin kuin ei aikanaan haluttu nähdä mitä peliä Neuvostoliitto pelasti. Seurauksena on eräänlainen ”suomettuminen” Lähi-idän malliin, jossa varsinkin eurooppalaiset päättäjät kuvittelevat, että neuvotteluiden vuoksi on pidettävä palestiinalaiset tyynenä ja saadaan neuvotteluihin siten, että Israelia painostetaan tekemään heille myönnytyksiä myönnytysten perään.
Eurooppalaiset johtajat eivät näe, ettei kyse ole siirtokunnista Länsirannalla ja niissä tapahtuvasta rakentamisesta. Niiden lopullinen kohtalohan kuuluu päätettäväksi juuri neuvotteluihin, eikä niiden kohtaloa päätetä neuvottelujen alkamisen ehtona. Tällöinhän koko idea neuvotteluista me
Eurooppalaiset johtajat eivät näe, ettei kyse ole siirtokunnista Länsirannalla ja niissä tapahtuvasta rakentamisesta. Niiden lopullinen kohtalohan kuuluu päätettäväksi juuri neuvotteluihin, eikä niiden kohtaloa päätetä neuvottelujen alkamisen ehtona. Tällöinhän koko idea neuvotteluista menettää merkityksensä: Jos palestiinalaiset saavat vaatimuksensa läpi ennen neuvotteluita, miksi heidän tarvitsisi ylipäätään neuvotella? Israel ymmärtää tämän, eikä suostu palestiinalaisten vaatimuksiin. Itkupotkuraivari. YK ja Eurooppa kiiruhtavat lohduttamaan palestiinalaisia ja torumaan Israelia. Näin se menee. Joka ikinen kerta.
Totta joka sana.
Neuvostomieliset peitejärjestöt ja BDS liike
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto myös toimi levittäen aatettaan ympäri maailman perustamiensa erilaisten peitejärjestöjen kautta, joiden taakse se saattoi kätkeä todelliset tavoitteensa.
Näitä olivat erilaiset, muodollisesti ns. ”hyvän asian”, kuten rauhan, puolesta toimivat järjestöt, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt ja jopa kristilliset organisaatiot. Myös Kirkkojen maailmanneuvosto oli KGB:n soluttama, eikä vaikkapa Moskovan nykyisen patriarkka Kirilin toiminta KGB:n agenttina ole enää varsinaisesti edes mikään uutinen.
Tällaisten Moskovan vaikutuspiirissä toimivien järjestöjen perimmäinen tarkoitus oli eräänlaisena ”hajoita ja hallitse” menetelmällä levittää länteen neuvostomyönteistä propagandaa, kääntää huomio pois Neuvostoliiton laajentumispyrkimyksistä, kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien rikkomisesta, sen asevarustelusta, terrorismin tukemista ynnä muusta ja sen sijaan kääntää huomio lännen puutteisiin ja vääryyksiin.
Eräänä tämän taktiikan nykymuotoisena ilmentymänä palestiinalaisten osalta voidaan pitää BDS liikettä (Boikotti, Dis-investointi ja Sanktiot), jonka yhteydessä toimii monenlaisia palestiinalaisia sekä eurooppalaisia yleishyödyllisiä kansalaisjärjestöjä sekä ammaittyhdistysliikkeitä ja kirkollisia tahoja, joiden yhteisenä nimittäjänä on pyrkimys ajaa ”rauhaa” Lähi-itään. Tosiasiallisesti BDS liikkeessä mukana olevat myötäilevät täysin palestiinalaisten poliittista narratiivia ja levittävät kritiikittömästi Israel-vastaista diskinformaatiota. Se kaikki puree hämmästyttävän hyvin jopa suomalaisiin tahoihin.
Monet ovat BDS liikkeessä mukana uskoen varmaankin vilpittömin mielin olevansa rauhan asialla - kuten uskoivat monet neuvostomyönteisetkin olevan silloin ennen. Kenties he ovat autuaan tietämättömiä siitä, että BDS liikkeen agendaa ohjaileva kansallinen neuvosto toimii kiistattomassa yhteydessä palestiinalaisiin terroristeihin ja äärijärjestöihin (e.g Islamilainen Jihad, PFLP etc). Palestiinalaiset äärijärjestöt pääsevät hyödyntämään kansainvälistä BDS liikettä omiin tarkoituksiinsa levittämällä dis-informaatiota ja esiintymällä mm eurooppalaisiin länsivastaisiin vasemmistolaisiin vetoavana ”rauhanliikkeenä”, joka kuitenkin tosiasiassa palvelee äärijärjestöjen Israel-vastaista agendaa. Näin se saa valjastettua Euroopassa Israeliin tyytymättömät tahot väkivallattomasti radikaalien päämääriensä taakse, mustamaalaamaan Israelin mainetta ja siten hankaloittamalla Israelin asemaa maailman silmissä. Näistä yhteyksistä olen kirjoittanut lähemmin vihkosessani Kielletyt Hedelmät (Kuva ja Sana, 2012).
Totuus vapauttaa - myös palestiinalaiset
On vaikea nähdä, että Lähi-idässa löydettäisiin rauhaa Israelin ja palestiinalaisten välillä niin kauan kuin lännessä löytyy ymmärtäjiä palestiinalaisjohtajien käytökselle. Palestiinalaisten poliittinen kulttuuri pitää palestiinalaisia itseäänkin valheen ja väkivallan vankina. Totuus voi vapauttaa myös heidät. Rauha tulee, tai ainakin päästään lähemmäs rauhaa, kun palestiinalaisjohtajista tulee tarpeeksi rohkeita puhuakseen totta.
Amen.
345
534
564
5243
Nostetaas vähän.
Vieläkin.
yetr
ewq
354