Voisiko joku valistaa tietämätöntä? Olivatko punaiset 1918 puhtaita pulmusia? Vieläkin joku itkee ja vaikertaa valkoisten käytöstä.
Mikä on totuus?
Tietämätön2
69148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Punikkeja muka ammuttiin taisteluissa.
Ne olivat valkoisia, jotka käyttivät punaista nauhaa.
Samanlaiset sakit kiersivät rosvoamassa ja tappamassa taloissa ja marssivat paraateissa kaupungeissa.
Kaiken huippu oli pako Venäjälle muka punikkeina. Onneksi bolsevikit huomasivat juonen ja päästivät valkobandiitit päiviltä.
Puhuu valhetta.. älkää uskoko tuollaista vääryyden suoltajaa.
Osa punaisten puolella toimineista oli eittämättä yllytyksen uhreja. Pienen aatteellisen klikin uhreja. Kapinaan yllyttäjien. Mutta eipä se varastamisessakaan tuomiolta säästä, että todetaan, että isompi rosvo yllytti varastamaan. Ei pidä yllyttyä.
Hyvin ilmaistu.. ei ollut mustaa ja valkoista, ei punaista ja valkoista.. siten kuin nuori ihminen ymmärtää. Oli harmaata sekasortoa.. joka vei mukanaan kenet millekin puolelle.
Molemmilla puolin oli rikollisia ja murhaajia. Kuten on nykyäänkin, mikään ei ole muuttunut. Ahneus ja eturyhmä peli ja riisto jatkuu.
1918 Valkoiset joukkotuhosivat, kostivat, olivat siis tehokkaita ( esim tammisaari, pohjoismaiden suuri joukkohauta !!! todella tehokasta rkp !!).
Lässyn!
Siinä suhteellisen asiapitoinen kommentti. Puhdistus oli välttämätön siinä sekasorrossa, mihin maa oli ajautunut. Kapinan puhkeaminen uudestaan vaikka parikin vuotta myöhemmin olisi ollut todennäköistä. Seassa oli sitä kiihkopunaista, joka NL:n puolelta olisi kyllä saanut apua.. ja sitähän suunniteltiinkin. Rajavalvonta oli ihan erilaista silloin. Yli saattoi mennä koska tahansa, jos oli halua riittävästi.
Mäntsälän kapina ei ilmeisesti vaatinut puhdistuksia, vaikka lähes koko Suojeluskuntalaitos oli sen saastuttama?
Niin, kaipa se olisi yhteiskuntarauhalle ollut myrkkyä? Hyvin sopii nimimerkkisi kanssa.. oli helppo vastata.
Mäntsälän touhu oli tyhmää. Mutta oliko se sittenkään vielä kapina. Vaan kapinalla uhkailua. Ja vaikka aseita oli, ei niitä kuitenkaan alettu käyttää. Kyllä hanke itse asiassa johti puhdistuksiin, mutta kun hanke ei ollut mennyt kovinkaan pitkälle, niin eipä ollut paljon järeämpää tuomittavaa. Rajoitettiin kyllä määrätietoisesti innokkaimman oikeiston toimintaa, ettei tapaus toistuisi. Ja toimenpiteet riittivät, koska kapinauhka poistui. Ei ollut enää uhkaa eikä uhittelua.
Pojois euroopan suuri joukkohauta tammisaaressa kertoo karun totuuden. tammisaaressa joukkotuhonta oli huipussaan !!!!
Rkp kokoomus tuhosi suomenkielisiä, ruotsinkielisiä säästeltiin, se oli etnistä tuhontaa !!!!
Rkp asenteet ovat yhä nykäänkin ennallaan !!! rkp on suomalaisia pelkäävä ryhmä, joka on suomalsiuutta vastaan yhä kaikessa !!!
Ensin oli punikkien tekemiä murhia. Sitten oli avoin kapina ja vielä enemmän murhia. Sitten joutuivat punikit tilille. Yhteiskunta reagoi rikollisuuteen, myös avokapinaan, mm. rankaisemalla, joka tarkoittaa, että rikollinen saa palautetta ja ja siitä opittuaan mielellään palaa lainkuuliaisempaan arkeen. Ja yhteiskunta voi reagoida myös suojautumalla. Kapinan uusiutumisen uhka oli suuri ja rajan takaa tuli sinne karanneiden punikkien uhoa ja melko runsaasti myös sabotaasia. Ei ollut tyyni ja turvallinen olo kellään. Siinä ilmapiirissä ei ollut varaa jättää kaikkia tuomitsematta. Suojautumistarve edellytti kuolemantuomioiden täytäntöönpanoa pahimmille. Kansainvälisesti on käytäntö, että kapinasta tuomitaan kuolemaan. Jos olisi muutoin voinut armahtaa enemmän kapinallisia, yhteiskunnan suojautumistarve sen noissa oloissa tosiaankin esti. Tuomioissa ei tuolloin ollut kuitenkaan merkittävintä se määrä, joka vangittuja kapinallisia tuomittiina ja lopulta teloitettiin. Vaan se määrä, eli enemmistö, joka vapautettiin. Enemmistö kapinallisia päästettiin takaisin yhteiskuntaan!
tammisaaren teurastajia ei ole koskaan tuomittu - miksi? Ovatko nämä massa-murhaajat pyhiä kokoomus-rkp profeettoja ???
Mutta Tammisaareen kootut punakaartilaisteurastajathan nimenomaan tuomittiin sovittamaan rikoksiaan. Vaikka melkoinen osa saikin kohta armahduksen.
Pahimmille annettiin kuolemantuomio. Mutta heitäkään ei kaikkia lopulta teloitettu. Vankeutta. Valtaosa vangituista kuitenkin vapautettiin. Hyvin suuri osa melko pian.
tammisaari 1918 oli massa-murha paikka, siellä lahdattiin ja tuhottiin väkeä.
( samoin tavoin, kuin esim. hutut teurasti tutseja ruandassa afrikasssa !!! tai esim. saksan einsatz grppe toiminta itä-rintaman takana...).
Tammisaaren teurastajat on yhä vielkin tuomitsematta. ja se verityö oli etninen joukkomurha ja joukko tuhonta.
- rkp väki vaan yhä tärkeilee ja kokoomus komppaa.
- muhaajien jälkipolvi ei ota vastuuta, venkoilu vaan jatkuu.
Jos kirjoittaja osaisi suomea ja oikeinkirjoitusta, niin tekstissä saattaisi olla pientä tolkkua.
Viipurin lääninvankilan joukkomurha tapahtui Viipurissa 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä 1918, juuri ennen Suomen sisällissodan loppua. Vankilaan tunkeutui joukko punakaartilaisia, jotka surmasivat yli 30 henkeä. Viipurin lääninvankilan surmia pidetään suurimpana punaisten joukkojen suorittamana yksittäisenä joukkomurhana.
Tapahtumien kulku:Punakaartilaisjoukkiota johti Taipalsaaren rintaman päällikkö Hjalmar Kaipiainen. Tunkeuduttuaan vankilaan humalainen aseistettu joukko tappoi ensin Karjalan Kansalaisliiton johtajan ja kansanedustajan Leander Ikosen, tehtailija ja kansanedustaja Matti Pietisen, ratainsinööri Tallgrenin ja vankilan entisen vahtimestarin Ahlgrenin. Sen jälkeen pidettiin istuntoa, jossa silminnäkijäkertomuksen mukaan mukana ollut nainen olisi valinnut surmattavat. Joukko murhasi vankilan johtajan Johan Stråhlmanin, Vuoksenniskan asemapäällikön Edvard Tojkanderin ja joitakin muita. Lopuksi joukko meni vankien yhteistilaan. Vangit yrittivät puolustautua asein ja rytäkässä Kaipiainen itse haavoittui. Hän luovutti johdon Albin Piskoselle. Albin Piskonen oli entinen vanki ja juuri hän ampui vankilanjohtajan. Joukko heitti vankien yhteistilaan käsikranaatin surmaten 4–5 henkilöä ja haavoittaen useita. Myöhemmin yöllä tapettiin vielä vankilan uusi vahtimestari Mannermaa.
Saattoi tapahtua juuri noin, mutta aloittajan kysymykseen viitaten.. noistakin reppanoista suuri osa teki tuhotyönsä lähes pakotettuna ja kiihotettuna valheeseen. Noin se varmaan siellä vankilassa tapahtui, mutta aloittaja ei nyt etsinyt käsittääkseni yksittäisten tuhotöiden tekijöitä.
Viipurin tapahtumat huhtikuussa 1918 olivat Suomen historian ehkä pahin häpeätahra.
Punaisten tekemät murhat tapahtuivat viimeisen vuorokauden aikana. Hallinto oli lakannut olemasta. Joukko humalaisia kaartilaisia, jotka tiesivät tulevansa tapetuksi valkoisten käsissä, oli tunkeutunut lääninvankilaan. Jotkut entiset vangit yllyttivät heitä murhiin eikä humalaisia kuolemansa tietäviä miehiä paljon tarvinnut yllyttää. Lopputaistelua käytiin jo vankilan vieressä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tekijät teloitettiin myöhemmin.
Paripäivää Viipurin valtaamisen jälkeen valkoiset keräsivät yli 200 "ryssää" vallien väliin ja alkoivat ampua harjun päältä vankijoukkoon murhaten kaikki. Joukkoon kuului muitakin ulkomaalaisia ja Viipurissa pitkään asuneita ja myös valkoisiksi tunnettuja miehiä, jokunen nainenkin oli joukossa.
Tämä joukkomurha oli suunniteltu ja sitä johti valkoiset upseerit ja aliupseerit. Muutamat ulkovallat esittivät vastalauseen ja vaativat syyllisten rankaisemista. Mannerheim kuitenkin vesitti ja lopulta estikin syylisten etsimisen. Osasyynä varmaankin hänen heikko asemansa valkoisen armeijan johdossa
"Mannerheim kuitenkin vesitti ja lopulta estikin syylisten etsimisen."
Wikipedia:
Ylipäällikkö Mannerheimin määräyksestä (valkoisten Itäarmeijan komentaja kenraalimajuri) Löfström asetti tutkijatoimikunnan selvittämään venäläissurmia
Miten tuo on vesittämistä? Löfström ei ilmeisesti olisi lainkaan tutkinut tapahtumaa, jollei olisi saanut suoraa käskyä.
Asetti ulkomaiden painostuksesta, sen jälkeen ei sitten kumpikaan asiaan puuttunut. Joukkomurha tapahtui päivällä, silminnäkijöitä kyllä oli, syyllisiä ei haluttukaan selvittää.
Mannerheimillä oli vaikeuksia tasapainotella tsaarinupseerien, jääkäreiden ja suojeluskuntalaisten välillä. Omaa glooriaakin piti korostaa. Ei siihen sopinut asian selvittäminen. Eikä se kyllä kapinan jälkeen valkoisia mitenkään kiinnostanutkaan.
Maailmansodan lopussa ulkovalloillakin oli muuta ajateltavaa.
Viipurin joukkomurhan toteuttivat Kajaanin Sissirykmentti, jossa Kekkonenkin oli mukana. Porukka siirrettiin lahtityönsä tehtyäänkiireesti pois Viipurista Haminaan ja Helsingin lahtariparaatissa heitä juhlittiin suurina sankareina.
Viipurissa ammuttuja kerrotaan olleen noin 400.
Mannerheim erosi paikaltaan ylipäällikkönä 20.5.1918. Miten hän sen jälkeen olisi puuttunut yhtään mihinkään?
Valtionhoitajana.
Ammuttuja oli yli 200 ei kuitenkaan 400. Kajaanin sissejä oli varmaan mukana, joukkoa johti kuitenkin joku jääkäriupseeri ja siihen osallistui myös pohjalaisia. Asiaa ei vaan tutkittu kunnolla, joten sitä ei tiedetä ketkä olivat mukana.
Tottakai Viipurin valtaajia juhlittiin, sehän oli kapinan kukistamisessa viimeinen taistelu.
Siis valtionhoitajana 1919? Eli sen jälkeen, kun Svinhufvud oli joulukuussa 1918 allekirjoittanut asetuksen, joka lopetti kaikki sisällissodan aikaisten rikosten tutkinnat. Käytännössä miten tämä olisi tapahtunut? Ryhtymällä yksin säätämään taannehtivia lakeja?
Kajaanin petolauma murhasi säälittä mm. tielleen osuvat venäläiset. Viipurin vallien putsinki oli vertaansa vaikka oleva hurmejuhla. Siellä oli mukana mm. Urho Kekkonen ja Hannes Korhonen, Kekkosen erään ulkoministerin, Keijo Korhosen, isä. Molemmat olivat mukana Helsingin paraatissa, jonne kepasi mukaan kaikkein verisimmät lahtarit.
Nuo paikat ei hevin unohdu:
Iisalmi, Kuopio, Varkaus, Huruslahden arpajaiset, Kinni, Mouhu, Mäntyharju, Viipuri, Hamina ja lopulta Helsinkiin paraatiin. Sillä oli Korhosen Hanneskin kuulemma.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/8432/TMP.objres.1483.html?sequence=1
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/11209/TMP.objres.1753.html?sequence=1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset
ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA'
Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf
Lars Westerlund sivulta 97 alkaen
Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.
kYLLÄHEOLIVAT puhtaitapulmusia. Siis mitään sotarikoksia he eivät tehneet. Sotajuna tuli siis Pietarista. Kaikki nomelkein tietää että Pietari oli myös suomalainen kaupunki. Aika monet bolsheviikkipuolueen jäsenet olivat suomalaistaustaisia. Heistä äkkiä mainittakoon Alexandra Kollontai ja Eino Rahja. Tilanne 1918 Pietarissa oli sekava. Siellä oli Lenin oli johdossa mutta myös Kollontai ja Rahja määräsi.
Suomi itsenäistyi Joulukuun kuudentena 1917. Ministerivaltiosihteeri ja tuleva Suomen Presidentti Svinhuvud otti mukaan Hatanpään kartanonjohtajan Idmannin. Ja matka Pietariin alkoi. Pietarissa oli vallankumous. Ammuttiin mutta mitään erittäin suuria taisteluja ei valtuuskuntamme havainnut. Kun oletettiin Nikolain vielä valtaistuimella olevan-oli luulo väärä. VASTASSA OLI LENIN JA STALIN.Valtuuskunta kaikesta huolimatta otti esille Suomen itsenäisyysjulistuksen. Lenin ja Stalin olivat asiallisia ja hyväksyivät hakemuksen. Päivä oli muuten Joulukuun viimeinen 1917.
Mitäheille tapahtui sitten.
Carl Enckell oli Suomen ulkoministerinä sotien jälkeen. Mannerheimin ulkoministeri.
Idman Tampereelta joutui kauheaan häväistysjuttuun ja hänen kartanonsa takavarikoitiin kunnalle.
Svinhuvud puolestaan oli tuleva Suomen Presidentti.
Ainoa jonka heistämnyöhempiä asioita tiedä on Svinhuvud. Oliks tää se presidentti joka harraSTI AMPUMISTA. IDMANNN ON TUTTU JA ENCKELL ON TUTTU
Onkos tämä jokin kompa? Kyllähän Ukko Pekka oli se ammunnan innokas harrastaja.. ei kai tämä mitään uutta tietoa ole?, mutta Kultarannassahan lienee hänen harrastusta varten tehty pieni koju edelleen pystyssä.. onko edes kyläkioskin kokoinen.
Tarkkaan pitää hakea, jos haluaa löytää ammuntaa h a r r a s t a m a t t o m a n presidentin. Virkamatkoilla ulkomailla metsästeltiin ja kotimaassakin. Taitoja hankittiin etukäteen sen verran, että ase pysyy hyvin kädessä. Ei pitäisi olla uutinen. Sekään ei ole varsinaisesti uutinen, että Kekkosen näköpiiriin ilmestyi Neuvostoliitossa, metsästysmatkalla, pyöräilevä karhu. Presidentille piti toimittaa saalista ampumalinjalle ja sirkuksen vanhentunut karhu oli tuotu paikalle ja ajateltu, että ammutaan mokoma saman tien pois. Ei ole vaarallinenkaan. Mutta karhunpökkelö ei ollutkaan aatteellisesti valveutunut, vaan osuttuaan löytämään tien penkereeltä polkupyörän alkoikin ajella sillä Kekkosen suuntaan. Hyvinhän sujui se ajaminen. Sama homma kuin sirkuksessa. Ja yhtä suurta sirkustahan se Neuvostoliitto olikin.
Kyllä Ukko Pekka Svinhufvud oli nimenomaan se oikeasti harrastava.. vielä varttuneella iällä kävi kilpailuissa. Metsästys sellaisena valtion päämiesten asemaa kunnioittavana eleenä ei tehnyt kyllä Kekkosesta ammunnan harrastajaa.. Kekkonen kalastaa.. sanotaan laulussakin.
Mutta tarkennapa jos on tietoa.. Rytistä ei ainakaan itselläni ole kuvaa ampujana.
Svinhufvudin pressa-aikoinahan kulki työläispiireissä metkana kokkapuheena
että Svinhufvud kuuluu työläisten ampujien ampumaseuraan :))
Idmanin Hatanpään kartanoa saa vuokrata häihin ja tapahtumiin.
Nykyään on vain reiluutta kun punaiset kävivät pakko-ottamassa elintarvikeita lipukkeella jolla oikeasti ollut vessapaperia enempää arvoa kun kuitenkin laillisen yhteiskunnan mukaan kuitenkin asukkaat elivät.Lahtaaminen sitten punaisten typeryyttä hyökkäyksissä ja turpiin tuli vaikka parhaimillaan kolmikertainen ylivoima taistelussa kun päiväraha eli palkka-armeija ei vaatinut suuria sankaritekoja liksan eteen.Valkoiset taas isänmaan asialla ja riitti vain että sai vain monasti syödäkseen.
"Nykyään on vain reiluutta kun punaiset kävivät pakko-ottamassa elintarvikeita "
Omien käsiensä työn tuloksia nuo ottivat. Eivät isännät ja emännät olleet niitä elintarvikkeita tuottaneet vaan rengit, piiat, torpparit, mäkitupalaiset, loiset jne... Omaansapa ottivat ja sekös lahtarien perinneyhdistyksiä jaksaa vieläkin 100 kuluttua närästää.
Ihan normaalia vasuripropagandaa. Mutta tuo meni kehenkään läpi viimeksi 70-luvulla.
Perustele räkänokka väit teesi.
No, voi olla että aivan umpinaisia änkyräkommunisteja ei ole jäljellä enää kuin sinä siellä Jakomäessä. Ja muutakin änkyrävasemmistoa on vaalikannatuksen perusteella enää joku hassu prosentti. Hekin luultavasti hyvin syrjäytyneitä ja omissa oloissaan. Vaikka olisivat siellä teillä, Jakomäessä. Samassa nipussa.
Ei oo komukat ollee Suomessa pitkään aikaan enää ees vähemmistö. Ovat marginaali. Samalla lailla niille nauretaan kun joillekkin uusnatseille. Ja saman tasosista ansioista. Ne on vähän niinkun jonkun sirkuksen karvanen nainen.
Kommareille voisi viihteenä naureskella, ellei heidän aiheuttamansa uhrimäärä olisi niin järjettömän suuri. Yli 100 miljoonaa kuollutta. Ja se määrä jatkaa yhä kasvuaan. Tuo uhrimäärä on kommunismin keskeisin aikaansaannos.
Kun tai jos halutaan edes vähääkään muistella ja noteerata sitä mitä köyhä kansa oli saanut kärsiä rikkaitten puristuksissa siihen asti niin kyllä niitä pulmusiin voisi lähinnä verrata.
Nuo niitä p_skapuheitasi. Tärkein kapinan aihe oli se kun marxilaistartunnan saaneet kapinaan yllyttivät. Mutta kapinasta tulikin vain pienen vähemmistön kapina. Jos olisi oikeasti ollut kapinoinnin syynä joku isompi ahdinko, niin kapinasta olisi tullut kansanliike. Ja kapinalliset olisivat ilman muuta voittaneet. Varjelkoon siltä!!! Mutta hallituksen puolelle meni heti enemmistö ja kutsunnat olivat tulossa vasta loppukeväästä/kesällä 1918. Arvioiden mukaan niiden kautta olisi tullut hallituksen puolelle lisää 200 000 miestä.
Marxilaisyltiöt muuten hylkäsi ne vähätkin yllyttämänsä ja karkasivat naapuriin. Tosin tuomio tuli sielläkin. Aateveljiensä toimesta.
Anni on väärässä, kyllä Suomessa kelpasi olla köyhä. Senkun vaan pankolla makaili ja kattoon syleskeli. Rikkaat huolehtivat.
Voi olla, että kapinaan oli vähän lähtijöitä senkin vuoksi, että torpparien asemaan oltiin lähdetty hakemaan jo aiemmin muutosta ja oli selvää, että se muutos tulisi. Se oli jo poliittisessa käsittelyssä. Oli montaa mieltä, kauanko muutoksen tuleminen kestäisi kun politiikka nyt on sitä mitä se on. Mutta useimmat torpparit tulkitsivat tilanteen aivan oikein, että ei kannata mennä kapinaan ja väkisin ottamaan sellaista, mikä on muutenkin pian tarjolla. Ja sekin pulma siinä sitten, että kun torppari oli muuttumassa tilalliseksi, niin siinä asemassa kapinointi olisi kapinointia itseään vastaan.
Vielä 60-luvulla oli Suomessa maatiloilla renkejä ja muonamiehiä. Kai heitä voi köyhälistöksi sanoa. Mutta olipa heillä elämässään muitakin vaihtoehtoja. Silti yhä valitsivat elämän maatilalla, työtä tehden, mutta samalla periaatteessa täysihoidossa.
Suurelta osin Suomen maaseudun hyvin tai huonosti voiminen riippui luonnonvoimista. Leipää oli tai ei ollut sen mukaan kuinka teki töitä ja kuinka säät suosivat. Ei siihen torpparin tai pientilallisen sarkaan kukaan kapitalisti tullut kiusaksi pissimään.
Torppareilla oli työvelvoitteita, mutta se lähti siitä, että maa ei ollut heidän omaansa. Maksettiin vuokraa työllä. Järjestely oli ongelmallinen ja siksi lähdettiin itsenäistämään torppia.
Bolshevikkien komennossa ei Venäjällä ollut kansalla tilaa eikä torppaakaan. Kulakiksi haukuttiin, jos oli itsellinen. Ja sitten lopetettiin se vähäkin "itsellisyys". Maatalous kansallistettiin ja kolhooseilla ja sovhooseilla tehtiin periaatteessa orjatyötä. Ei saanut edes sisämaan passia (ei päässy kulkemaan) ja ei ollut lupa vaihtaa työpaikkaa. Kolhoosilainen oli konkreettisesti systeemin työvanki.
Tuleeko suuri yleislakko 2016 ?
esim. keväällä 2016 suomen syrjäytetyt ja vainotut työttömät ja köyhät sekä valistuneet työläiset kaatoivat korruptoituneen ahneen kepu kokoomus hallinnon.
Näin saatiin maahan reilumpi tulonjako ja myös rikkaat maksamaan veroa. Tasa veroja vähennettiin ja siirryttiin tulo- ja omistuspohjaiseen verotukseen takaisin.
Suomea riistävästä ja köyhdyttävästä Eu ja goldman sachs tyylin hallinnosta siirryttiin kansanvaltaiseen oikeudenmukaiseen hallintoon.
Suomi itsenäistyi 2016. Kokoomus leipäjonot ja massa-työttömyys lopetettiin häpeällisinä vuonna 2016.
Kun Suomi on vapaa maa, niin sinullakin on oikeus olla ihan taneli.
suomi ei ole vapaa enää. eu-ja raha piirit ohjaa,
ja kokoomus myy isänmaata, kepu ahnehtii. sdp vihreät on super naivisteja.
Itsenäisyys on täysin mennyt. ja eu ei toimi, rajat vuotaa, talous ei toimi.
Yritätkö avauksellasi leikkiä Pontius Pilatusta? Muutoin et osaa paitsi osaat tuomita syyttömiä kuten Pilatuskin teki. Se teissä on yhteistä.
Koska Kekkonen sai silmälasit?
Kajaanin sissirykmentiksi itseään kutsuva joukko, jonka vahvuus ei ollut lähelläkään pataljoonaa, liitettiin Pohjois-Savon rykmentin ensimmäiseen pataljoonaan 21.4.1918 ja se saapui Viipuriin Papulan sillan kautta aamuyöllä 29.4.1918. Viipuriin saavuttaessa sen vahvuus oli arviolta noin 300 luokkaa ja liikkeellä oli oltu 5-6 päivää puhdisten aluetta punaisista. Vankeja tuskin otettiin riesoiksi noissa puhdistuksissa. Taisteluja oli käyty jo Kuopion sekä Varkauden lisäksi ainakin Mouhussa, Kinnissä ja Hillosensalmella.
Tuohon Kajaanin Sisseiksi itseään kutsuvaan osastoon kuului myöskin innokas ja aktiivinen Kekkonen 17-vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 3.9.1900 ja toimi Kajaanin suojeluskunnan vs. päällikkönä. Kajaanin sissirykmentin sotilaana hän oli koko sodan keston ajan 27. tammikuuta –15. toukokuuta 1918 päätyen lopulta Viipurin ja Haminan kautta Helsingissä 16.5 pidettyyn loppuparaatiin. Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmänjohtajana, saaden rykmentin historiassa hyvän arvosanan kenttäkelpoisuudestaan.
Paraatissa Kajaanin Sissit saivat hurjasta maineestaan johtuen kovan suosion. Heidäthän erotti erikoisesta käsivarsinauhastaan.Tuota hurjaa mainetta Kajaanin sissit olivat hankkineet erikoisesti Viipurin puhdistusten yhteydessä. Mallia putsinkiin oli saatu mm. Varkauden edustalla Huruslahden jäällä, jossa oli teloitettu yli 100 punikkia ja Kekkonen porukoineen oli käynyt katsomassa jälkeä! Jo Iisalmessa oli saatu esimakua Kajaanilaisten teloitusvimmasta, josta kerrotaan kuinka "Kajaanista oli tullut eräs ylitarmokas nuori mies teloitusryhmänsä kanssa..." Muistelmissa ei Iisalmen veritöistä ole mainintoja. Kirjailija Eino Säisä kertoo esseekokoelmassaan "Kevättä kohti" juuri näistä Iisalmen tapahtumista, että Haminan vallien tapahtumat tunnetaan kyllä. "Mutta kun se ei ollut ainoa kerta..." Ari Uinon kirjassa Iisalmen tapahtumat kuitataan rivin mittaisella maininnalla siitä, että Kuopion valtauksen jälkeen paluumatkalla Kajaaniin olleet voittoisat valkosotilaat vangitsivat 9.2. 1918 Iisalmen punapäälliköt. Haminan tapauksesta kerrotaan jo hieman enemmän: "Haminassa hän [= Kekkonen] oli joutunut itsekin todistamaan vastapuolella toimineiden teloitusta, jopa antamaan ampumiskäskyn! Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti"".
Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174
Käytäntönä oli, että teloitus ja tuhoamisporukat tuotiin kauempaa, koska kukaan ei ollut profeetta omalla maallaan tappamisessakaan.Tuttua punikkia oli ilkeämpi ampua kuin tuntematonta! Hirvittävävien Viipurin lahtauksien jälkeen heidät komennettiin Haminaan. Siellä Kekkonen oli itse johtamassa punaisiksi epäiltyjen teloituksia. Tämän hän on itse kertonut joskus 1970-luvulla, ja asia on ollut julkisesti tiedossa. Samaten asiasta on mainintaa monessakin kirjassa, mm. Vuosisatani I. ja Kekkosen omissa päiväkirjamerkinnöissä.
Viipurin komendantiksi alennetun kenraali Löfströmin kysely Pohjois-Savon rykmentille paljastaa kuinka Viipurin valtauksen jälkeen olivat Kajaanin Sissi-Rykmentin miehet marssineet päävartiostoon, ottaneet siellä kiinni "Venäjän alamaisia", kuten Löfström kirjoittaa, vieneet heidät "valleille" ja ampuneet siihen paikkaan. Komendantti Löfström ei asiaa tutkittaessa pystynyt nimeämään kirjelmässään tekoon syyllisiä, mutta oli hänellä sen verran tietoa, että kajaanilaisia oli ollut muutama "ja heitä johti tietty silmälasipäinen mies".
Vuonna 1919 Kekkonen hoiti Kajaanissa Aunuksen retken värväystoimintaa hyvinkin aktiivisesti ilmoitellen Kajaanin Kaiussa ja Kainuun Sanomissa retkelle halukkaita värväytymään luonaan. Hän oli jo 1918 osallistunut Vienan retken avustamiseen ja varustamiseen.
Kekkosen myöhempi ura on kyllä useimpien tiedossa mutta nämä ajat on kummallisesti vaiettu. Kekkosen hinku Saksaan Jääkäriksi lienee aikoinaan tyssännyt nuoreen ikään ja sotilasura 1919-1920 katkesi maitojunaan Haminan upseerikoulusta vieläpä puukkotappelun vuoksi.Kekkonen kotiutui sotaväestä autojoukkojen kersanttina, mutta hänellä itsellään ei ollut koskaan ajokorttia. Näistä tapahtumista on sanottu johtuneen hänen myöhempi armeijanvastaisuutensa.
Sodan jälkeen Kekkonen keskittyi opiskelemaan lakia ja harrastamaan politiikkaa. Kansan eheyttäminen, ryssäviha, kielitaistelu ja Itä-Karjalan kysymys olivat hänelle tärkeitä. Kekkonen palveli AKS:n lehden Suomen Heimon pakinoitsijana. Vuonna 1930 hänestä tuli AKS:n kolme vuotta aiemmin valtaaman Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.
Vuonna 1936 hänet valittiin Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä eduskuntaan toisella yrittämällä ja nimitettiin heti oikeusministeriksi (1936–1937) Kyösti Kallion hallitukseen.
Jos Kekkosta olisi päättänyt niin Talvisotakin olisi sodittu Suomen lopulliseen tuhoon saakka, sillä hän vastusti rauhan solmimista.
Jatkosodassa Pekka Peitsenä kiihkoillut Kekkonen käänsi kelkkansa vasta Stalingradin tappion häämöttäessä Saksalle syksyllä 1942. Kekkonen ryhtyikin Rauhanoppositiomieheksi yhdessä aiemmin vihaamiensa hurrien kanssa! Täys käännös siis.
Joidenkin mielestä se Kekkosen toiminta oikeusministerinä kuulosti enemmänkin vääryysministerin toiminnalta, etenkin 1944 alkanut toinen oikeusministerikausi sotasyyllisyyskiihkoiluineen.
Suomessa näyttää olevan perinteitä takautuvien lakien käytöstä ja niin tässäkin 1918 sodassa kaikki valkoisten tekemät kauheudet kuitattiin joulukuun 7. päivänä 1918 annetulla armahduslailla.Tosin valkoisten puolella taistelleiden itsemurhat lisääntyivät kovastikin 1920 -luvulla, joten armahduskaan ei antanut mielenrauhaa!
Lähteitä:
Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf
Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava. Keuruu 1981, s. 130-131 (Haamukirjoittajana lienee Haavikko)
Haavikko, Paavo (toim.) Tämä minun ankara vuosisatani
valtiomiehen elämä ja toiminta 1918-1981
Ari Uino NUORI URHO KEKKONEN. POLIITTISEN JA YHTEISKUNNALLISEN KASVUN VUODET (1900-1936) (Kirjayhtymä. Jyväskylä 1985)
Jouko Vahtola Nuorukaisten sota s. 105
kekkoen likinäköisenä ei pääsy jääkäriksi,,,,, ja kantoi kaunaa lopun ikää.
-Mutta kun oli teloituskomppanian tai ryhmän kanssa murhannut paljon, niin vanhana miehenä kai katui sitä, ja siitä hyötyi koko suomi.
esim. 1918 tammisaaren teurastajat eivät katuneet, vaan rkp kokoomus ylimielisyys jatkuu vaan.
Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf
Tiedosto on siirretty eri paikkaan mutta löytyy haulla 134314.pdf
Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:
Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
Mainittu Ekström oli Vaasan rykmentin komentaja Martin Ekström.
Mitä Westerlund ei mainitse on, että ko Martin Ekström [korjattu] on ruotsalainen. Ylipäänsä maininnat ruotsalaisista puuttuvat sotasurmaraportista ja suomenruotsalaisiakin on mainittu vain yksi punainen. Sen sijaan venäläisiä, puolalaisia, saksalaisia, suomalaisia jne on lukuisia.
Vielä 1931 Martin Ekström oli Vaasan suojeluskunnan päällikkö ja ilmoitti voivansa koota seitsemän suomenruotsalaista pataljoonaa kukistamaan Ruotsissa Ådalissa syntyneitä lakkolevottomuuksia.
30-luvulla Ekström oli ruotsalaisen kansallissosialistisen puolueen johtaja.
[Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström]
Viipurin teloitusten yhteenvetona Westerlund tulee johtopäätökseen, että kyse oli jääkärien provokaatiosta Neuvosto-Venäjää ja Mannerheimia vastaan. Mannerheimia vastaan siksi, että jääkärit pitivät Mannerheimin ajavan venäläisten asiaa.
Sivu 169 Jääkäreiden järjestämä kaksoisprovokaatio.
Ruotsalainen Ekström ei ollut jääkäri, joten ainakaan hänen kohdallaan Westerlundin johtopäätös ei toimi, ellei Ekström saanut käskyä esimieheltään jääkärieverstiluutnantti Erik Jernströmiltä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918#/media/Tiedosto:Viipuri_2.5.1918.jpg
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918
Katso kuvaa linkin alussa... paljon on raatoja
Kuvat eivät ole todennäköisesti ensimmäisestä puhdistuksesta, tausta ei oikein sovi siihen.
Katsoinpa nyt minäkin tuota linkkiä, ja siksi nyt kirjoitan, kun teloittajat tekstin lopussa mainitaan poliisipäällikkö K.N. Rantakari. Tämä Rantakari oli siis vasta sodan jälkeen vt. virassaan, ja olisi siis estänyt saksalaisten halun vielä eliminoida kaupungin juutalaisia.
Rantakari on kirjoittanut aikalaisena, ja kirjoituksiaan siivoamatta teoksen Vihollisen leirissä punaisen kapinan aikana. Rantakari piileskeli kaupungissa koko Vapaussodan ajan.. apteekkarin nurkissa ensin, sitten muualla, kun joku oli saanut vihiä.
Erikoinen kohta hänen kertomuksissaan on vaikkapa, kun vielä uskaltautuessaan ulkona liikkumaan, näki kerran pariskunnan kulkevan kohti sairaalaa.. vaimo oli viimeisillään. Siinä olivat äkkiseltään Viipurin kapeilla kaduilla osuneet paikalle, kun punaiset "pakko-ottamiaan" jauhosäkkejä lastasivat. Tuolle pariskunnalle joku oli kivahtanut.. mitäs tuijotatte tms. ja oli tuo pariskunta yrittänyt vain hyvin sopuisasti jatkaa matkaansa, mutta niin vain heitä siinä ammuttiin.
Miestä osui jalkaan.. ei kovin vakavasti. Naiseen osui pahemmin.. hänen vatsansa repesi, ja lapsi valui.. tai läheskö putosi ulos. No tämähän kuulostaa ihan hurjalta sinänsä. Rantakari sitten jatkaa saaneensa myöhemmin tietää naisen tervehtyneen täysin, ja mies ja lapsikin voivat hyvin. Kun ensimmäisen kerran tuon luin joskus 20v sitten, emsimmäinen reaktio oli vapautuva nauru.. nyt myöhemmin jo miettii, jos miten luoja tuonkin asetti koettavaksi.. kenellä nyt luoja on lisäkseni. Joku toinen heittää henkensä, kun vähän kaatuu polkupyörällä.
Lapsikin voi hyvin.. sehän on ilosanoma vielä tänäkin päivänä!
Samainen Rantakari on mielenkiintoiset vaiheet omaava. Mainitaan hänet kutsutun Hitlerin 50v syntymäpäiville? En uskalla kertoa enempää.. joku voi jatkaa jos haluaa.
Ajatteletko, että aloittivatko puhtaat pulmuset vapaussodan? Vai houkuttelivatko politrukit ymmärtämättömiä maassamme olevien venäläisten sotajoukkojen avuksi.
Bolshevikit aloittivat kapinan Venäjällä. Ja Suomen omat marxilaiset tekivät etukäteissuunnitelman mukaan saman täällä. Venäjän sotaväkeä liittyi Suomen alueella kapinaan. Mutta koko sotaväki ei osallistunut. Junakaupalla venäläisiä lähti palaamaan Venäjälle, kotiinsa. Huolestuneina lähimpiensä kohtalosta. Bolshevismitartunnan saaneet venäläiset osallistuivat kapinaan mahdollisuuksiensa mukaan ja jonkin verran Suomeen saapui ulkopuoleltakin marxilaisia kapinoitsijoiden tueksi.
Punaisten aseistuksesta oli merkittävin osa kotoisin venäläisiltä. Vaikka kapinaan lähti määrällisesti pienehkö joukko, sen aseistus oli pitkään ylivoimainen. Osaksi sen vuoksi kapina menestyi eteläisessä Suomessa.
Punaiset aloittivat murhaamisen jo ennen avokapinaa. Kapinan alettua murhaamista jatkettiin. Monessa yhteydessä venäläiset osallistuivat murhiin.
Varsinkin kapinan alussa korostui vapaussodan luonne kun hallituksen joukot kohtasivat taisteluissa runsaasti venäläisiä ja pääasiassa juuri venäläistä aseistusta. Oli kaksi vaaraa: Suomen joutuminen uudelleen Venäjän vallan alle. Ja sellainenkin kapinallisten voitto, että Suomi ei ainakaan heti joutuisi Venäjän vallan alle.Molemmat uhat katsottiin Suomelle kuolemanvaaroiksi. Ja siksi hallituksen joukkoihin riitti tulijoita kun kapinalliset päinvastoin joutuivat pakottamaan joukkoihinsa.
Molemmat joutuivat pakottamaan. Valkoiset järjestivät kutsunnat joukkojen saamiseksi. Punaiset pakottivat sattumanvaraisesti. Rikoksesta saatettiin tuomita rintamalle
Hallituksen joukoilla ei ollut alkuvaiheen jälkeen puutetta miehistä. Isossa tapahtumaketjussa on hyvin voinut esiintyä jollakin kohden pakottamista tai ainakin painostamista. Mutta tutkitusti sellainen on ollut marginaalista. Ja tosiaan tarpeetonta. Miehiä riitti.
Kutsunnat olivat vasta tulossa kun kapina jo kukistui. Selvästi niihin olisi tullut hyvin vapaaehtoisesti joukko, joka olisi enemmänkin kuin riittänyt kapinan ylivoimaiseen nujertamiseen. Varmasti pienempi osa olisi kutsunnoissa otettu vastaan. Pitihän hankkia joukoille myös huolto ja ylimääräisiä miehiä ei kannata varustaa aseisiin ja pitää pitkiä aikoja aseissa. Kapinan vuoksi oli jo muutoinkin pulaa elintarvikkeista ja vuodelle 1918 ei ollut vielä odotettavissa täyttä satoa. Kannatti siis pitää väkeä myös tuotantopuolella.
Punaiset sen sijaan määräsivät ja pakottivat ja käskivät. Eniten vastustelevia tiettävästi tapettiin. Ja yleensäkin vastentahtoisia sijoitettiin esim. huolto- ja kuljetustehtäviin ilman aseita. Mutta isohko joukko kapinallisten luvusta oli vastentahtoisia. Monelle tällaiselle pakkoavioliitolle tuli loppu viimeistään pakomatkalla Lahden suuntaan. Mukaan pakotettujen henki ei ollut kallis kun piti huolehtia, että ei jää innokkaita todistajia.
Punaisten jäljiltä eteläinen Suomi oli hyvin puhtaaksi kaluttu elintarvikkeista. Lapsille saatiin muona nipin napin riittämään. Huonon ravitsemuksen takia kuoli heikkokuntoisempia ihmisiä, mm. vilustuttuaan. Vastustutkyky ei riittänyt. Kuvaavaa tilanteen ankaruudelle oli se, että edes virkamiehistölleen ei valtio kyennyt takaamaan toimentuloa aluksi. Mm. Rautatielaitos julkaisi henkilöstölleen kiireesti oppaita siihen, miten perustaa vihannesmaita ja muullakin tavoin saataisiin paikallisesti lisättyä ruuan tuotantoa. Pulan pahin vaihe meni kohtalaisen pian ohi. Mutta niukkaa aikaa jatkui muutaman vuoden. Muutama satovuosi tarvittiin, että tasapaino löytyi taas.
Wikin mukaan
Armeijan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisessä vaiheessa armeijan johto koostui vanhan väen upseereista, Venäjältä palanneista upseereista, ruotsalaisista yleisesikuntaupseereista ja siviileistä. Miehistön runko koostui suojeluskuntajoukoista, jotka aloittivat sotatoimet Pohjanmaalla ja Karjalassa venäläisten joukkojen aseistariisumisella. Tämän helmikuun loppuun kestäneen vaiheen aikana maa jakautui valkoiseen pohjoisosaan ja punaiseen eteläosaan.
Toisessa vaiheessa Mannerheim pyrki luomaan koulutetun armeijan värväämällä lisäjoukkoja, mutta värväyksen kohtaaman vastustuksen vuoksi se lopetettiin nopeasti. Värvätty järjestylipusto nimettiin 28. helmikuuta uudelleen Uudenmaan rakuunarykmentiksi ja toinen Suomen tasavallan vartiosto hajotettiin sotatoimien alettua.
Kolmannessa vaiheessa armeijaan saatiin joukkoja kutsuntojen kautta. Näistä joukoista saatiin koulutettu sotilasjoukko, jolle saatiin Saksasta kotiutuneista jääkäreistä upseerit ja aliupseerit. Näistä joukoista muodostettiin lopulta kuusi jääkärirykmenttiä.
Wikin teksti ei ole kaukana totuudesta. Mutta sisältää tulkinnallisia valintoja. Wiki on hyvä lähde, jos haluaa aloitella tiedon keruuta. Mutta Wikin varaan ei parane jäädä, koska sinne saa kirjoitella vähän liian vapaasti. Juurikin vasurit ovat kirjoitelleet sinne mielipiteitään ikäänkuin tietokirjafaktoiksi.
Kyllä se oli kauhea mullistus tuo Suomen sisällissota mutta kuitenkin vain osanen
suuressa maailmanpalossa vv. 1914-1918. Siinä riepoteltiin pientä suurruhtinaskun-
taamme kahakäteen sinne & tänne. Ja v.1917 aikana niitä takkeja käännettiin siihen
vauhtiin että nykykääntelijät vaikuttavat amatööreiltä liikkeissään :)
Eerikki ei ole vieläkään oppinut kirjoittamaan
Punaiset koostuivat torppareista Tampereen ympäristöstä ja Tamperelaisista työläisistä. He olivat puhtaitapulmusia. Sensijaan valkoiset oli murhanhimoisempia.
Mannerheim oli nuori Chevalier ja eikäpystynyt pitämään joukkojaan kurissa. Itseasiassa nuori Mannerheim oli vasta toisella sijalla valkoisten ylipäälliköksi. Ensimmäisellä sijalla oli Oscar Enckell jota kysyttiin. Maailmansota oli pahasti kesken joten Oscar kieltäytyi. Itseasiassa oli kriittisessä vaiheessa. Enckell palasi näyttämölle kun talvisota syttyi.