OIKEUS RIITTÄVÄÄN ELINTASOON

Oikeus riittävään elintasoon


25. artikla
1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus



Mitä tarkoitetaan riittävällä elintasolla?

Eri ihmiset antaisivat erilaisia vastauksia tähän kysymykseen. Vähimmäisvaatimuksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tyydyttää ruokaan, suojaan, vaatetukseen, asumiseen ja yhteisöllisiin palveluihin (vesi, hygienia, terveys ja koulutus) liittyvät perustarpeensa. Kaikilla tulee lisäksi olla oikeus työskennellä saavuttaakseen kunnollisen elintason, ja niille, jotka eivät siihen pysty, pitää antaa turvaa.

Ihmisoikeussopimuksissa katsotaan, että riittävään elintasoon kuuluu riittävä ravinto, vaatetus ja sopiva asunto sekä oikeus elinehtojen jatkuvaan parantamiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan riittävän elintason tulee turvata ruumiillinen, henkinen, hengellinen, moraalinen ja sosiaalinen kehitys.

Elintaso koostuu monista tekijöistä. Elintaso ei merkitse vain sitä, että ihmisellä on riittävästi rahaa tai hyvät tulot. Oikeus riittävään elintasoon edellyttää monenlaisten tekijöiden huomioimista. Tärkeimpinä voidaan pitää ainakin oikeutta terveydenhuoltoon, ruokaan ja asuntoon.

Perustuu tekstiin Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia.


Oikeus terveydenhuoltoon

TSS -yleissopimuksen mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä.

Kansainvälisissä sopimuksissa ei ole tarkasti määritelty, mitä "korkein mahdollinen ruumiin ja mielen terveys" käytännössä tarkoittaa. Vähintäänkin sen voidaan ajatella tarkoittavan hyvinvoinnille välttämätöntä riittävää ravintoa ja puhdasta vettä, vaatetusta ja asumusta, sekä mahdollisuutta saada hoitoa sairaustapauksessa. On kuitenkin selvää, etteivät nämä terveyden perusedellytykset toteudu monissa maailman maissa.

Sopimuksissa ja niiden tulkintaperiaatteissa viitataankin "hyvinvoinnin edellytysten järjestämiseen parhaalla mahdollisella tavalla". Lause jättää avoimeksi kysymyksen siitä, onko kansainvälisellä yhteisöllä velvollisuus huolehtia esimerkiksi riittävän ravinnon tai puhtaan veden saannista köyhissä maissa.

YK:n naisten oikeuksien sopimus huomauttaa, että raskauteen ja synnytykseen liittyen on tarjottava asianmukaiset, tarvittaessa maksuttomat palvelut. Lapsen oikeuksien sopimus (artiklat 23-25) muistuttaa vammaisten lasten erityistarpeista. Kaikille lapsille on taattava terveyspalvelut ja lasten terveydelle haitalliset perinnäistavat on pyrittävä poistamaan.


Oikeus ruokaan

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus luo valtioita sitovan velvollisuuden taata jokaisen ihmisen oikeus olla vapaa nälästä. Sopimuksessa valtiot myös lupaavat tehdä yhteistyötä maailman ravinnontuotannon turvaamiseksi ja elintarvikevarastojen jakamiseksi tasapuolisesti.

TSS-sopimuksen heikkous on kuitenkin sen toimeenpanossa. Sopimus ei sisällä mekanismeja, joiden avulla valtiot voitaisiin todella velvoittaa ratkaisemaan nälkäongelma. Vuonna 1996 Roomassa pidetty maailman ruokakokous asetti tavoitteekseen puolittaa aliravittujen määrän vuoteen 2015 mennessä. Tavoitetta ei mitä luultavimmin tulla saavuttamaan.


Oikeus asuntoon

Vaikka oikeus asuntoon on yleismaailmallinen ihmisoikeus, sen toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet vaihtelevat eri paikoissa.

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti

jokaiselle taataan oikeus saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen.

TSS-sopimuksen noudattamista valvova YK:n TSS-komitea on pyrkinyt täsmentämään sopimuskohdan tulkintaa laatimalla niin sanotun yleisen tulkintakannanoton oikeudesta asuntoon. Siinä korostetaan, että vaikka oikeus asuntoon ei ehkä ole kaikilta osin toteutettavissa tuomioistuinteitse sellaisena kuin se on turvattu TSS-sopimuksessa, oikeudella on silti ulottuvuuksia, joiden toteuttamista on mahdollista vaatia tuomioistuimessa. Niitä ovat esimerkiksi vuokralaisen irtisanomissuoja ja suoja oikeudettomia häätöjä vastaan.

http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=oikeus-riittavaan-elintasoon
15246
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Saa rahaa

Äänestä

Niin ja siksikin kansainvalus on alkanut elintaso kuluu kaikille ja yhä useampi saa sen vastikeetta kun ei vaan ymmärrä suomen köyhät olivat sylkäisy Saharaan sen rinnalla mitä nyt tulee.

Äänestä

Minulla ei ole oikeutta jääkaappiin koska olen köyhä. Olen elänyt ilman jääkaappia jo yli vuoden. Jos sairastun sossu ei maksa vaan minä maksan toimeentulotuesta, viimeski maksoin hammaslääkärimaksut tt.tuesta.

Äänestä
  • Biltemasta käyt ostamasta uuden!

    Äänestä

  • Kelan maksama työttömyyspäiväraha on 18,57 € päivää kohti käteen. Kun viikossahan on 7 päivää ja 20 % kunnallaisvero .Yritä tuosta nyt sitten ostaa sitä jääkaappia, kun pitäisi syödäkkin ja ei asumistukea saa kun osaan vuokraan. Kulkemiseenkin menee rahaa oli sitten kulkupeli mikä tahansa.

    Äänestä

  • Mihin sinä jääkaappia tarvitset. Eihän köyhällä ole varaa ostaa ruokaa varastoon. Yleensähän se menee kädestä suuhun. Monella vaan homehtuu ruuantähteet sinne kaapin hyllyille.
    .

    Äänestä

Haasta sossu oikeuteen niin saat rahaa!

Äänestä

Juuri näin ja kaikilla Intialaisilla siihen myös oikeus vai oletko kenties siinä asiassa rasisti aloittaja? Kenen varat ensinnä sosialisoidaan aloitetaanko hyväpalkkaisista AY johtajista ensin vai mistä? Oletko sitä mieltä, että maan joka korviaan myöten veloissa pitää vastuu kantaa ja tosi rikkaat maat ja henkilöt ei sitä kanna. Voitasko sinun tulot puolittaa ja alkasit kantaan sitä vastuuta. Kirjoitat perustuslaista noita vetoomuksia ja ne tarkoittavat yksiselitteisesti Suomen kansalaisia ei tosiaankaan koko maailman asukkaita meidän valtion budjetista menikö se jo sinne nuppiin?????

Äänestä

Oikeuksia on. Mutta onko minun velvollisuuteni huolehtia siitä, että sinä saat oikeutesi ja elintasosi? Ei ole. Minä huolehdin vain siitä, että oma oikeuteni toteutuu. Huolehdi sinäkin edes omat asiasi, äläkä lykkää niitä muiden niskoille! Tai jos haluat, voit tietysti pitää huolen siitä, että muillakin riittää ruokaa ja lämpöä ja elintasoa.

Äänestä

Aloittaja on sitten hyvä ja alkaa töihin sen eteen, että kaikille on riittävästi elintarvikkeita, käypä asunto, vaatetus ja töitä sekä mahdollisuus elintasonsa kohottamiseen.

Usein vaan tuppaa olemaan sillä tavalla, että näiden oikeuksien perään huutavat eniten ne, jotka vähiten mitään tekevät edes omien oikeuksiensa eteen saati muiden. Onkohan tässäkin sellainen tapaus? Vai oikeastiko olet huolissasi muiden oikeudesta riittävään elintasoon ja myös teet asialle jotain etkä vain louskuta S24:ssä?

Äänestä
  • Pakko sterilisointi auttaisi näihin pummeihin. Yhteiskunta ei vaadi varattomien ja vähä- älyisten tehtailla kakaroita.

    Silloin ne eivät valita kun yrittävät väkisin paksuksi itseään eikä hetkeen kun se kakara ei vielä kuluta. Sen jälkeen kun se kakara alkaa kuluttamaan eikä tuista jää enää leipää omaan suuhun niin alkaa kamala valitus. Ei tule mieleen hakea töitä kun ei ole koulutusta eikä kukan sellaista velttoa tyhmää ottaisikaan. Ei ne tule kellonaikoihin ja olisivat sairaslomilla joka viikko.

    Äänestä

Mene vitun luuseri töihin ja laita ehkäisysi kuntoon niin saat niska limassa painaa töitä. Tulppa perseeseen maksaa vähemmän. Saisit raataa että loispummien elämän on varaa verovaroista kustantaa. Nouse ylös aamulla kello kuusi ja mene töihin niin kuin muutkin elin tasosi maksavat.

Äänestä

3€/vuorokausi.

Äänestä

Oikeuksia tuntuu nykyisin olevan enemmän kuin velvollisuuksia.

Äänestä
  • Älä sure pelle, siihen on hyvää vauhtia tulossa muutos.
    Ala vaan etsimään lämpimiä vaatteita ettei tule sit kiire kun yhteiskunta tarvitsee palveluksiasi. Ehhehhee.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


XXCVXVXCV kirjoitti:

Oikeus riittävään elintasoon


25. artikla
1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus



Mitä tarkoitetaan riittävällä elintasolla?

Eri ihmiset antaisivat erilaisia vastauksia tähän kysymykseen. Vähimmäisvaatimuksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tyydyttää ruokaan, suojaan, vaatetukseen, asumiseen ja yhteisöllisiin palveluihin (vesi, hygienia, terveys ja koulutus) liittyvät perustarpeensa. Kaikilla tulee lisäksi olla oikeus työskennellä saavuttaakseen kunnollisen elintason, ja niille, jotka eivät siihen pysty, pitää antaa turvaa.

Ihmisoikeussopimuksissa katsotaan, että riittävään elintasoon kuuluu riittävä ravinto, vaatetus ja sopiva asunto sekä oikeus elinehtojen jatkuvaan parantamiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan riittävän elintason tulee turvata ruumiillinen, henkinen, hengellinen, moraalinen ja sosiaalinen kehitys.

Elintaso koostuu monista tekijöistä. Elintaso ei merkitse vain sitä, että ihmisellä on riittävästi rahaa tai hyvät tulot. Oikeus riittävään elintasoon edellyttää monenlaisten tekijöiden huomioimista. Tärkeimpinä voidaan pitää ainakin oikeutta terveydenhuoltoon, ruokaan ja asuntoon.

Perustuu tekstiin Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia.


Oikeus terveydenhuoltoon

TSS -yleissopimuksen mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä.

Kansainvälisissä sopimuksissa ei ole tarkasti määritelty, mitä "korkein mahdollinen ruumiin ja mielen terveys" käytännössä tarkoittaa. Vähintäänkin sen voidaan ajatella tarkoittavan hyvinvoinnille välttämätöntä riittävää ravintoa ja puhdasta vettä, vaatetusta ja asumusta, sekä mahdollisuutta saada hoitoa sairaustapauksessa. On kuitenkin selvää, etteivät nämä terveyden perusedellytykset toteudu monissa maailman maissa.

Sopimuksissa ja niiden tulkintaperiaatteissa viitataankin "hyvinvoinnin edellytysten järjestämiseen parhaalla mahdollisella tavalla". Lause jättää avoimeksi kysymyksen siitä, onko kansainvälisellä yhteisöllä velvollisuus huolehtia esimerkiksi riittävän ravinnon tai puhtaan veden saannista köyhissä maissa.

YK:n naisten oikeuksien sopimus huomauttaa, että raskauteen ja synnytykseen liittyen on tarjottava asianmukaiset, tarvittaessa maksuttomat palvelut. Lapsen oikeuksien sopimus (artiklat 23-25) muistuttaa vammaisten lasten erityistarpeista. Kaikille lapsille on taattava terveyspalvelut ja lasten terveydelle haitalliset perinnäistavat on pyrittävä poistamaan.


Oikeus ruokaan

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus luo valtioita sitovan velvollisuuden taata jokaisen ihmisen oikeus olla vapaa nälästä. Sopimuksessa valtiot myös lupaavat tehdä yhteistyötä maailman ravinnontuotannon turvaamiseksi ja elintarvikevarastojen jakamiseksi tasapuolisesti.

TSS-sopimuksen heikkous on kuitenkin sen toimeenpanossa. Sopimus ei sisällä mekanismeja, joiden avulla valtiot voitaisiin todella velvoittaa ratkaisemaan nälkäongelma. Vuonna 1996 Roomassa pidetty maailman ruokakokous asetti tavoitteekseen puolittaa aliravittujen määrän vuoteen 2015 mennessä. Tavoitetta ei mitä luultavimmin tulla saavuttamaan.


Oikeus asuntoon

Vaikka oikeus asuntoon on yleismaailmallinen ihmisoikeus, sen toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet vaihtelevat eri paikoissa.

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti

jokaiselle taataan oikeus saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen.

TSS-sopimuksen noudattamista valvova YK:n TSS-komitea on pyrkinyt täsmentämään sopimuskohdan tulkintaa laatimalla niin sanotun yleisen tulkintakannanoton oikeudesta asuntoon. Siinä korostetaan, että vaikka oikeus asuntoon ei ehkä ole kaikilta osin toteutettavissa tuomioistuinteitse sellaisena kuin se on turvattu TSS-sopimuksessa, oikeudella on silti ulottuvuuksia, joiden toteuttamista on mahdollista vaatia tuomioistuimessa. Niitä ovat esimerkiksi vuokralaisen irtisanomissuoja ja suoja oikeudettomia häätöjä vastaan.

http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=oikeus-riittavaan-elintasoon

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu