Kysymys Vastaajalle

Syytät milloin ketäkin ydinvoimateollisuuden lobbareiksi.

Oletko itse tuulivoimateollisuuden lobbari? Kytkökset esiin!
24732
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Tai oikeastaan vielä tarkemmin: vihreää sähköä. Kaikki uusiutuvat ei ole vihreää.

Tuulivoima korostuu siksi, että uusiutuvista se on kaupallisestikin valmiinta tekniikkaa. Tulevaisuudessa aurinkoenergia on etusijalla.

Ehkä tosiaan nimittelen ydinvoimalobbariksi liian helposti. Ehkä kaikki ei tahallaan valehtele, vaan puhuvat vain sitä mitä ovat joltakin toiselta, vakuuttavasti esittävältä (lobbarilta) kuulleet. Mutta kuinka voisin tietää miten asia on?

Lobbaan vain maailmankatsomukseni vuoksi. Niin tekee ydinvoimalobbaritkin. Heidän ideologiaansa sanotaan talousideologiaksi. Jokainen voi nähdä sen ideologian tulokset.

Talousideologeilla onkin ongelma purtavana: miten taata jatkuva talouskasvu tuhoamatta koko maapalloa? Onhan suurin syy saasteisiimme kulutuksemme. Tavaroiden ja energian kulutus. Ilman näitä Pyhä Ikuinen Talouskasvu ei nykykeinoilla voi jatkua.

Äänestä
  • Ymmärrän.

    En silti katso olevani mikään ydinvoimalobbari, vaan ennemminkin mukavuuslobbari. (Tosin lobbari kai on henkilö, joka taloudellisesti hyötyy lobbaamisesta: Joten sinähän siis tunnustat olevasi eräänlainen vihaamasi talouslobbari).En vain halua miettiä turhia asioita, kuten ihmiskunnan tulevaisuus, sillä mikäänhän ei kuitenkaan ole ikuista.

    Elä hetkessä. Mitään muuta ei ole.

    Äänestä

  • "Talousideologeilla onkin ongelma purtavana: miten taata jatkuva talouskasvu tuhoamatta koko maapalloa? Onhan suurin syy saasteisiimme kulutuksemme. Tavaroiden ja energian kulutus. Ilman näitä Pyhä Ikuinen Talouskasvu ei nykykeinoilla voi jatkua."

    Vaikka kaikki länsimaiden talous ja kulutus lakkaisi kasvamasta, ja saisi se kääntyä laskuunkin, niin maailmantalous ei kuitenkaan kääntyisi laskuun.

    Jos taas pitäisi tulla toimeen nykyisellä tuotannolla, niin silloin länsimaalaiset eivät mitenkään voisi perustella sitä, että länsimaiset elävät rikkaina, ja muut nälkäkuoleman partaalla, mutta tuotantoa ei saa kasvattaa missään. Siispä tasa-arvoisessa maailmassa myös tuotanto ja hyvinvointi on jaettava tasan.

    Tämä tarkoittaa sitä, että lopulta kansojen tuloerojen on tasoituttava. Ei ehkä heti huomenna, tai ensiviikollakaan, mutta ennemmin tai myöhemmin tasajako toteutuu.

    Jos talouskasvua ei voida sallia, niin kehitysmaiden talouskasvu on pois meidän hyvinvoinnistamme. Tiettyyn pisteeseen asti länsimaalaisille toki tekisi vain hyvää luopua jostain, mutta lopulta on myös muistettava, että maailmassa on yli 6 miljardia ihmistä, ja niistä länsimaisia on ehkä noin 1 miljardi. Tällä hetkellä länsimaalaiset ovat rikkaita, mutta miten rikkaita ihmiset olisivat tasajaon toteuduttua?

    Tässä on talouskasvuttoman mallin ongelma. Länsimaalaiset eivät haluaisi luopua mistään, vaikka suuri osa tiedostaakin, että jostain oikeastaan pitäisi luopua. Luopuminen on vaikeaa. Mutta viimeisetkin luopumisaikeet unohtuvat kun puhutaan palkoista ja tulotasoista, aina kaikki haluavat lisää.

    Eli länsimaalaiset haluavat lisää, ja kehitysmaiden asukkaat ansaitsisivat lisää.

    Mistä vähennetään?

    Ja tästä päästäänkin takaisin sinun väitteeseesi:

    "Talousideologeilla onkin ongelma purtavana: miten taata jatkuva talouskasvu tuhoamatta koko maapalloa?"

    Nyt voidaankin kysyä, että onko jatkuva kasvu todellinen tavoite, vai ovatko nämä "talousideologeiksi" kutsumasi vain realismin nimissä hyväksyneet sen että kulutuksen vähentyminen on erittäin epätodennäköistä, ellei peräti vahingollista.

    Jos jollain ihmeellä talouskasvu länsimaissa saataisiinkin pysähtymään, niin mitä tehtäisiin talouskasvulle kehitysmaissa?

    Kehitysmaissa on noin 5 kertaa niin paljon väestöä kuin länsimaissa, eli talouskasvu potentiaali on kehitysmaissa moninkertainen.

    Ja vaikka unohdamme talouden kasvun, ja siihen liittyvät ongelmat, niin olettaen, että emme aio siirtyä takaisin keskiajalle, niin täytyy muistaa, ettei hiilivoimaloita voi noin vain sulkea, niiden kapasiteetti pitää korvata jollain joka tapauksessa.

    Äänestä

  • Joku vaan... kirjoitti:

    "Talousideologeilla onkin ongelma purtavana: miten taata jatkuva talouskasvu tuhoamatta koko maapalloa? Onhan suurin syy saasteisiimme kulutuksemme. Tavaroiden ja energian kulutus. Ilman näitä Pyhä Ikuinen Talouskasvu ei nykykeinoilla voi jatkua."

    Vaikka kaikki länsimaiden talous ja kulutus lakkaisi kasvamasta, ja saisi se kääntyä laskuunkin, niin maailmantalous ei kuitenkaan kääntyisi laskuun.

    Jos taas pitäisi tulla toimeen nykyisellä tuotannolla, niin silloin länsimaalaiset eivät mitenkään voisi perustella sitä, että länsimaiset elävät rikkaina, ja muut nälkäkuoleman partaalla, mutta tuotantoa ei saa kasvattaa missään. Siispä tasa-arvoisessa maailmassa myös tuotanto ja hyvinvointi on jaettava tasan.

    Tämä tarkoittaa sitä, että lopulta kansojen tuloerojen on tasoituttava. Ei ehkä heti huomenna, tai ensiviikollakaan, mutta ennemmin tai myöhemmin tasajako toteutuu.

    Jos talouskasvua ei voida sallia, niin kehitysmaiden talouskasvu on pois meidän hyvinvoinnistamme. Tiettyyn pisteeseen asti länsimaalaisille toki tekisi vain hyvää luopua jostain, mutta lopulta on myös muistettava, että maailmassa on yli 6 miljardia ihmistä, ja niistä länsimaisia on ehkä noin 1 miljardi. Tällä hetkellä länsimaalaiset ovat rikkaita, mutta miten rikkaita ihmiset olisivat tasajaon toteuduttua?

    Tässä on talouskasvuttoman mallin ongelma. Länsimaalaiset eivät haluaisi luopua mistään, vaikka suuri osa tiedostaakin, että jostain oikeastaan pitäisi luopua. Luopuminen on vaikeaa. Mutta viimeisetkin luopumisaikeet unohtuvat kun puhutaan palkoista ja tulotasoista, aina kaikki haluavat lisää.

    Eli länsimaalaiset haluavat lisää, ja kehitysmaiden asukkaat ansaitsisivat lisää.

    Mistä vähennetään?

    Ja tästä päästäänkin takaisin sinun väitteeseesi:

    "Talousideologeilla onkin ongelma purtavana: miten taata jatkuva talouskasvu tuhoamatta koko maapalloa?"

    Nyt voidaankin kysyä, että onko jatkuva kasvu todellinen tavoite, vai ovatko nämä "talousideologeiksi" kutsumasi vain realismin nimissä hyväksyneet sen että kulutuksen vähentyminen on erittäin epätodennäköistä, ellei peräti vahingollista.

    Jos jollain ihmeellä talouskasvu länsimaissa saataisiinkin pysähtymään, niin mitä tehtäisiin talouskasvulle kehitysmaissa?

    Kehitysmaissa on noin 5 kertaa niin paljon väestöä kuin länsimaissa, eli talouskasvu potentiaali on kehitysmaissa moninkertainen.

    Ja vaikka unohdamme talouden kasvun, ja siihen liittyvät ongelmat, niin olettaen, että emme aio siirtyä takaisin keskiajalle, niin täytyy muistaa, ettei hiilivoimaloita voi noin vain sulkea, niiden kapasiteetti pitää korvata jollain joka tapauksessa.

    Eikä edes kuuluisi palstan aiheeseen, mutta näitäkin on pakko jonkun verran käsitellä.

    Kulutammw luonnon varoja noin 25% enemmän kuin se kykenee tuottamaan. Markkinaihmiset voisi kutsua sitä sijoitukseksi, joku toinen puolustuskyvyttämältä rosvoamiseksi. Joka tapauksessa on sairasta luulla, että sitä voi jatkaa ikuisesti.

    Kulutusta voidaan vähentää vapaaehtoisesti lainsäädännöllä. Kioton sopimus osoittaa, että kattavan sopimuksen aikaansaaminen ei ole helppoa. Aina on joitakin, jotka haluaa hyötyä toisten kustannuksella ja toisia, jotka ei sitä salli.

    Toinen keino vähentää kulutusta on kuluttajien lukumäärän vähentäminen. Jos kuluttajia vähennettäisiin kehitysmaissa, vähennyksen pitäisi olla valtavan suuri. Länsimaisia kuluttajia ei tarvitsisi vähentää niin paljoa.


    Kopioin tähän aikaisemmasta kirjoituksestani osan:


    Lainaus EU:n kestävää kehitystä koskeva strategiasta:

    "
    Tavoitteeksi asetetaan myös luonnonvarojen kestävämpi hallinta. On purettava yhteys talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä ja pysäytettävä biologisen monimuotoisuuden väheneminen ennen vuotta 2010.

    Liikenteen kielteisten vaikutusten rajoittaminen ja alueellisen eriarvoisuuden poistaminen on myös yksi pitkän aikavälin tavoitteista. Sen saavuttamiseksi on purettava talouskasvun ja liikenteen lisääntymisen välinen yhteys sekä tehostettava ympäristöä vähemmän rasittavien liikennemuotojen kehittämistä. Vuonna 2010 maantieliikenteen osuus ei saa olla suurempi kuin vuonna 1998.
    "

    europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l28117.htm
    (Linkki ei enää toimi)


    Kulutusta ei haluta rajoittaa.

    Äänestä

  • Eiköhän vesivoima edusta uusiutuvista sitä kaikkein valmiinta tekniikkaa. Vesivoimalla on omat ympäristöongelmansa, mutta sehän on periaatteessa aurinkovoimaa.

    Muuten olen sitä mieltä, että kaikkia uusiutuvia energiantuotantomenetelmiä tulee suosia ja kehittää yhtä kilpailukykyisimmiksi, samoin talokohtaisia uusiutuvia energiaratkaisuja.

    Äänestä

  • vihreä kirjoitti:

    Eiköhän vesivoima edusta uusiutuvista sitä kaikkein valmiinta tekniikkaa. Vesivoimalla on omat ympäristöongelmansa, mutta sehän on periaatteessa aurinkovoimaa.

    Muuten olen sitä mieltä, että kaikkia uusiutuvia energiantuotantomenetelmiä tulee suosia ja kehittää yhtä kilpailukykyisimmiksi, samoin talokohtaisia uusiutuvia energiaratkaisuja.

    "Eiköhän vesivoima edusta uusiutuvista sitä kaikkein valmiinta tekniikkaa."

    Unohdin taas vihreän ja uusiutuvan sähkön eron. Vesivoima on uusiutuvaa, mutta ei välttämättä vihreää.

    Vesivoiman voisi ajatella olevan yhtä valmista kuin turpiinit ja generaattorit yleensäkin ovat. Pientä kehitystä tapahtuu.

    Ulkopuolelle jäi sitten vielä Suomessa käyttökelvottomat vuorovesivoimalat. Myöskin aurinkotornivoimaloiden (kasvihuone, jossa kilometrin korkuinen torni) valmiutta voi miettiä - turpiini niissä on ehkä tuulimyllyn turpiinia muistuttava.

    Vesivoiman kanssa on syytä olla viisaan varovainen. Kun sitä käytetään säätövoimana, saadaan aikaan rumaa jälkeä.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    "Eiköhän vesivoima edusta uusiutuvista sitä kaikkein valmiinta tekniikkaa."

    Unohdin taas vihreän ja uusiutuvan sähkön eron. Vesivoima on uusiutuvaa, mutta ei välttämättä vihreää.

    Vesivoiman voisi ajatella olevan yhtä valmista kuin turpiinit ja generaattorit yleensäkin ovat. Pientä kehitystä tapahtuu.

    Ulkopuolelle jäi sitten vielä Suomessa käyttökelvottomat vuorovesivoimalat. Myöskin aurinkotornivoimaloiden (kasvihuone, jossa kilometrin korkuinen torni) valmiutta voi miettiä - turpiini niissä on ehkä tuulimyllyn turpiinia muistuttava.

    Vesivoiman kanssa on syytä olla viisaan varovainen. Kun sitä käytetään säätövoimana, saadaan aikaan rumaa jälkeä.

    ... saastuttaa ja turmelee ympäristöä!

    Vrt Lokka ja Kitinen jne jne jne...

    Äänestä

  • huhhuhh kirjoitti:

    ... saastuttaa ja turmelee ympäristöä!

    Vrt Lokka ja Kitinen jne jne jne...

    Näinhän tuo tekee. Ympäristö on kärsinyt altaiden rakentamisesta suunnattomasti, mutta virhe on tehty eikä hukutettu alkuperäisluonto palaudu patoja purkamalla, joten jo rakennettua vesivoimaa kannattaa käyttää, hyödyntää ja kehittää edelleen. Ja vesivoima on sellaista uusiutuvaa energiaa, joka ei ole riippuvainen päivittäisistä säävaihteluista.

    Altaiden erittäin rikkaat kalakannat tuovat myös kalastustuloja paikallisille asukkaille.

    Äänestä

  • vihreä kirjoitti:

    Näinhän tuo tekee. Ympäristö on kärsinyt altaiden rakentamisesta suunnattomasti, mutta virhe on tehty eikä hukutettu alkuperäisluonto palaudu patoja purkamalla, joten jo rakennettua vesivoimaa kannattaa käyttää, hyödyntää ja kehittää edelleen. Ja vesivoima on sellaista uusiutuvaa energiaa, joka ei ole riippuvainen päivittäisistä säävaihteluista.

    Altaiden erittäin rikkaat kalakannat tuovat myös kalastustuloja paikallisille asukkaille.

    .. elohopea kaloissa?
    Ja vedenpinnan vaihteluiden aiheuttamat ongelmat ympäristölle?

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Eikä edes kuuluisi palstan aiheeseen, mutta näitäkin on pakko jonkun verran käsitellä.

    Kulutammw luonnon varoja noin 25% enemmän kuin se kykenee tuottamaan. Markkinaihmiset voisi kutsua sitä sijoitukseksi, joku toinen puolustuskyvyttämältä rosvoamiseksi. Joka tapauksessa on sairasta luulla, että sitä voi jatkaa ikuisesti.

    Kulutusta voidaan vähentää vapaaehtoisesti lainsäädännöllä. Kioton sopimus osoittaa, että kattavan sopimuksen aikaansaaminen ei ole helppoa. Aina on joitakin, jotka haluaa hyötyä toisten kustannuksella ja toisia, jotka ei sitä salli.

    Toinen keino vähentää kulutusta on kuluttajien lukumäärän vähentäminen. Jos kuluttajia vähennettäisiin kehitysmaissa, vähennyksen pitäisi olla valtavan suuri. Länsimaisia kuluttajia ei tarvitsisi vähentää niin paljoa.


    Kopioin tähän aikaisemmasta kirjoituksestani osan:


    Lainaus EU:n kestävää kehitystä koskeva strategiasta:

    "
    Tavoitteeksi asetetaan myös luonnonvarojen kestävämpi hallinta. On purettava yhteys talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä ja pysäytettävä biologisen monimuotoisuuden väheneminen ennen vuotta 2010.

    Liikenteen kielteisten vaikutusten rajoittaminen ja alueellisen eriarvoisuuden poistaminen on myös yksi pitkän aikavälin tavoitteista. Sen saavuttamiseksi on purettava talouskasvun ja liikenteen lisääntymisen välinen yhteys sekä tehostettava ympäristöä vähemmän rasittavien liikennemuotojen kehittämistä. Vuonna 2010 maantieliikenteen osuus ei saa olla suurempi kuin vuonna 1998.
    "

    europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l28117.htm
    (Linkki ei enää toimi)


    Kulutusta ei haluta rajoittaa.

    "Kulutammw luonnon varoja noin 25% enemmän kuin se kykenee tuottamaan."

    Eli toisinsanoen koko planeetan tuotannon pitäisi vähentyä kokonaiset 25 PROSENTTIA!!!!

    Miten tuommoiset vähennykset voidaan ylipäätään toteuttaa?

    Onhan se periaatteessa helppo ajatella, että otetaan vaan länsimaalaisten "hyvinvoinnista", mutta entä mistä sitten kun kehitysmaissa aletaan tuottamaan niitä välttämättömyyksiä?... Ja entä sitten kun kehitysmaissakin aletaan haluamaan vähän sitä hyvinvointia?

    Vähennetään vaan länsimaalaisilta?, vai?

    Muistutan, että suhteet menevät karkeasti näin:

    1/6 länsimaalaisia
    5/6 kehitysmaalaisia.

    Miten paljon länsimaalaisten hyvinvointia voidaan vähentää, ennenkuin pitää leikata varsinaisista tarpeista? Entä miten pitkälle ihmiset suostuisivat luopumaan hyvinvoinnistaan?

    "Kulutusta ei haluta rajoittaa."

    Olet oikeassa. Kulutusta ei haluta rajoittaa. Kovin harva suostuisi siihen.

    Ja "tasa-jako" tarkoittaa globaalia köyhyyttä. Ja se on väistämättä edessä, jos planeetan resurssit jaetaan tasan 6 miljardin ihmisen kanssa.

    Ainoa järkevä vaihtoehto on lisätä resursseja unohtamalla planeetan rajat, ja etsiä lisä-resursseja planeetan ulkopuolelta.

    Kuu ja lähelle tulevat asteroidit (N.E.A.) ovat todennäköisimpiä kohteita. Tietysti tarvittavat alkuinvestoinnit ovat kovat, mutta tämä on välttämättömyys. Se joka muuta väittää ei halua hyväksyä tosiasioita, tai on valmis hyväksymään sen toisen vaihtoehdon...

    "Toinen keino vähentää kulutusta on kuluttajien lukumäärän vähentäminen. "

    "Ikuisuuskysymyksiä"

    Lopuksi voinin mainita, etteivät nämä ongelmat ole "ikuisuuskysymyksiä", vaan vastaus on jo olemassa, se vain pitää uskaltaa hyväksyä, huolimatta siitä että se maksaa hirvittävästi.

    Toteutuessaan se jättäisi kaikki muut ihmiskunnan saavutukset varjoonsa. Pyramiidit ja Kiinan muuri olisivat melko mitättömiä avaruuden asuttamisen rinnalla. Tietysti hinta sen mukainen, mutta se on myös sen arvoinen.

    Äänestä

  • Joku vaan... kirjoitti:

    "Kulutammw luonnon varoja noin 25% enemmän kuin se kykenee tuottamaan."

    Eli toisinsanoen koko planeetan tuotannon pitäisi vähentyä kokonaiset 25 PROSENTTIA!!!!

    Miten tuommoiset vähennykset voidaan ylipäätään toteuttaa?

    Onhan se periaatteessa helppo ajatella, että otetaan vaan länsimaalaisten "hyvinvoinnista", mutta entä mistä sitten kun kehitysmaissa aletaan tuottamaan niitä välttämättömyyksiä?... Ja entä sitten kun kehitysmaissakin aletaan haluamaan vähän sitä hyvinvointia?

    Vähennetään vaan länsimaalaisilta?, vai?

    Muistutan, että suhteet menevät karkeasti näin:

    1/6 länsimaalaisia
    5/6 kehitysmaalaisia.

    Miten paljon länsimaalaisten hyvinvointia voidaan vähentää, ennenkuin pitää leikata varsinaisista tarpeista? Entä miten pitkälle ihmiset suostuisivat luopumaan hyvinvoinnistaan?

    "Kulutusta ei haluta rajoittaa."

    Olet oikeassa. Kulutusta ei haluta rajoittaa. Kovin harva suostuisi siihen.

    Ja "tasa-jako" tarkoittaa globaalia köyhyyttä. Ja se on väistämättä edessä, jos planeetan resurssit jaetaan tasan 6 miljardin ihmisen kanssa.

    Ainoa järkevä vaihtoehto on lisätä resursseja unohtamalla planeetan rajat, ja etsiä lisä-resursseja planeetan ulkopuolelta.

    Kuu ja lähelle tulevat asteroidit (N.E.A.) ovat todennäköisimpiä kohteita. Tietysti tarvittavat alkuinvestoinnit ovat kovat, mutta tämä on välttämättömyys. Se joka muuta väittää ei halua hyväksyä tosiasioita, tai on valmis hyväksymään sen toisen vaihtoehdon...

    "Toinen keino vähentää kulutusta on kuluttajien lukumäärän vähentäminen. "

    "Ikuisuuskysymyksiä"

    Lopuksi voinin mainita, etteivät nämä ongelmat ole "ikuisuuskysymyksiä", vaan vastaus on jo olemassa, se vain pitää uskaltaa hyväksyä, huolimatta siitä että se maksaa hirvittävästi.

    Toteutuessaan se jättäisi kaikki muut ihmiskunnan saavutukset varjoonsa. Pyramiidit ja Kiinan muuri olisivat melko mitättömiä avaruuden asuttamisen rinnalla. Tietysti hinta sen mukainen, mutta se on myös sen arvoinen.

    ikuisuuskysymyksiä riittää.

    Äänestä

  • huhhuhh kirjoitti:

    .. elohopea kaloissa?
    Ja vedenpinnan vaihteluiden aiheuttamat ongelmat ympäristölle?

    Kyllähän tuota Hg-ongelmaa altaissa on, mutta vähenemään päin onneksi. Kala on joka tapauksessa terveellistä ja edullista ravintoa, jota ihmisten soisi syövän enemmänkin.

    Säännöstely teettää aina ongelmia, aivan totta. Mutta sillä myös voidaan välttää ongelmia kevään tulvien suhteen. Kysymys onkin siitä kanattaako jo nyt voimassaolevia ja hyvin toimivia vesivoimaloita purkaa, mielestäni eu. Altaan alle jäänyt luonto vaatisi varmaankin muutaman sata vuotta palautuakseen alkuperäistä vastaavaan olotilaan. Vesivoimalla on kuitenkin hyviä puolia; se on kerran rakennettuna edullinen, pitkäikäinen ja käytännössä päästötön, uusiutuva energialähde.

    Äänestä

  • vihreä kirjoitti:

    Kyllähän tuota Hg-ongelmaa altaissa on, mutta vähenemään päin onneksi. Kala on joka tapauksessa terveellistä ja edullista ravintoa, jota ihmisten soisi syövän enemmänkin.

    Säännöstely teettää aina ongelmia, aivan totta. Mutta sillä myös voidaan välttää ongelmia kevään tulvien suhteen. Kysymys onkin siitä kanattaako jo nyt voimassaolevia ja hyvin toimivia vesivoimaloita purkaa, mielestäni eu. Altaan alle jäänyt luonto vaatisi varmaankin muutaman sata vuotta palautuakseen alkuperäistä vastaavaan olotilaan. Vesivoimalla on kuitenkin hyviä puolia; se on kerran rakennettuna edullinen, pitkäikäinen ja käytännössä päästötön, uusiutuva energialähde.

    Ei se uraanikaan ihan heti kyllä lopu.

    Ja kun loppuu, niin ydinvoimalat muodostavat vesivoimaloidesi kanssa vety-unionin! Molemmat käyttävät ehtymätöntä energialähdettä!

    Äänestä

Oletteko ikinä ajatelleet ,että kun maailman väestö kasvaa niin sitä mukaa kasvaa kulutus ja kun kulutus kasvaa jätekasat kasvavat ja kun jätekasat vain kasvavat niin siinä ei mikään säästö riitä.
Vaikka länsimaailma puolittaisi kulutuksensa ja itä ja etelä kasvattavat. Tilanne on niin paskainen että paras vaihtoehto olisi täystuho (siis muun elollisen kannalta).

Äänestä
  • "Tilanne on niin paskainen että paras vaihtoehto olisi täystuho (siis muun elollisen kannalta)."

    Näin on.

    Jotku sitkeät vielä sinnittelee ja yrittävät kääntää suuntaa. Haluavatten tuulivoimaa. Ja aurinkovoimaa. Haluavat, että ydinvoimalla ei enää tuoteta energiaa ja että fossiilisillakin vain välttämättä, esimerkiksi kuljetuksen, vaadittava määrä.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    "Tilanne on niin paskainen että paras vaihtoehto olisi täystuho (siis muun elollisen kannalta)."

    Näin on.

    Jotku sitkeät vielä sinnittelee ja yrittävät kääntää suuntaa. Haluavatten tuulivoimaa. Ja aurinkovoimaa. Haluavat, että ydinvoimalla ei enää tuoteta energiaa ja että fossiilisillakin vain välttämättä, esimerkiksi kuljetuksen, vaadittava määrä.

    ... mennään komiasti loppuun saakka, eikä volloteta!

    Äänestä

Sen sijaan että järjestää hirveät kampanjat vihollista vastaan, kannattas ostaa mieluummin osakkeita vihreää sähköä tuottavista yhtiöistä. Kumpi auttaa enemmän: Se että heilutat jotain vitun kylttiä metsässä vai että rahoitat vihreetä sähköä? Ja humanismin ja/tai biologian opiskelun sijaan kannattas soluttautua energiayhtiöihin talouden tai tekniikan kautta. Kumpi vaikuttaa enemmän johtoryhmän jäsen vai pahvin heiluttaja? Luontojärjestöt tarvii sotilaikseen myös insinöörejä, fyysikoita, tutkijoita yms. Kuinka moni oikeasti tietää kuinka paljon uusi auto saastuttaa?

Henkilökohtaisesti näkisin järkevänä että greenpeace, wwf jne. kehottais jäseniään soluttautumaan yrityksiin. Unohtuuko missio kun saa 5000?/kk netto? Onko jo liian järjestelmällistä ja tehokasta? Pitkällä tähtäimellä vaikutukset saattaisi olla erittäin voimakkaita.

En silti sano että kukaan olisi yhtään vähäpätöisempi. Mutta reaalimaailmassa voittaa se jolla on rahaa ja valtaa. Mitä nopeammin ympäristöystävälliset ajattelijat valloittavat esim. General Motorsin ja US Steelin johtoryhmät, sen nopeammin saadaan ekohommelit pyörimään. Myös taikasanat hallitus, eduskunta, lahjonta, kiristys. Vaihtoehtoja toki löytyy? Ajatelkaa ite.

Äänestä
  • Pieni ongelma on tosin siinä, että ihmisellä on kasvaessaan taipumus huomata nuoruuden suoraviivaisen ajattelumallin sopimattomuuden oikeaan maailmaan. Jotkut eivät tietenkään kasva niin pitkälle vaan ripustavat hakaneuloja nenäänsä vielä 30-vuotiaana.

    Tässä tuleekin hankaluus. Vihreän ajattelumallin omaksuneiden ihmisten (myöhemmin hippiäinen) tapoihin kuuluu esittää mielialaa lähinnä äänellä, vaatteilla ja koristeilla. Ilta-asuun kuuluu afrikkalainen heimopäähine, muutama lävistys sekä kannabismielipiteet. Lisäkredibiliteettiä saa SAS-mallin villapaidasta tai mustasta T-paidasta, maihareista ja hippitukasta. Luuloista huolimatta johtokunnissa ei istu tyhmiä ihmisiä ja moinen soluttautuja havaitaan kokousillassa nopeammin kuin tarjoilijan paidan napitus.

    Jos hippiäinen on riittävän älykäs kätkeäkseen aatteensa siisteillä vaatteilla, hän muuttuu pian jupiksi. Maan ystävien kokouksessa opittu tapa vaikuttaa siten kuin pukeutuu asuu liian vahvana ja Demo-lukemiset vaihtuvat Bemarin asiakaslehdeksi.

    Uuteen 330i- malliin saa näemmä vaaleatkin nahkapenkit. Sopisi kivasti mun uuteen käsiveskaan.

    Äänestä

  • "Luontojärjestöt tarvii sotilaikseen myös insinöörejä, fyysikoita, tutkijoita yms. Kuinka moni oikeasti tietää kuinka paljon uusi auto saastuttaa?"

    Ongelma on se, että kaikki jotka ovat riittävän fiksuja lukemaan itsensä inssiksi fyysikoksi yms, ovat myös riittävän fiksuja ymmärtämään maailmaa ja sen realiteetteja, sekä sen että nykyiset tekoviheruskovaiset tekevät suurta tuhoa luonnolle ja todellisille mahdollisuuksille estää sen tuhon väistämiselle.

    Niinpä kaikki tällaiset fiksut ihmiset rupeavat tutkioiksi, suunnittelijoiksi yms, pitämään yllä ja kehittämään todellisia pelastuskeinoja eikä ajamaan kasvihuonepäästöjen kasvattamista kuten nykyiset "vihreät" ilmeisesti ymmärtämättään tekevät.

    Äänestä

  • terve kirjoitti:

    "Luontojärjestöt tarvii sotilaikseen myös insinöörejä, fyysikoita, tutkijoita yms. Kuinka moni oikeasti tietää kuinka paljon uusi auto saastuttaa?"

    Ongelma on se, että kaikki jotka ovat riittävän fiksuja lukemaan itsensä inssiksi fyysikoksi yms, ovat myös riittävän fiksuja ymmärtämään maailmaa ja sen realiteetteja, sekä sen että nykyiset tekoviheruskovaiset tekevät suurta tuhoa luonnolle ja todellisille mahdollisuuksille estää sen tuhon väistämiselle.

    Niinpä kaikki tällaiset fiksut ihmiset rupeavat tutkioiksi, suunnittelijoiksi yms, pitämään yllä ja kehittämään todellisia pelastuskeinoja eikä ajamaan kasvihuonepäästöjen kasvattamista kuten nykyiset "vihreät" ilmeisesti ymmärtämättään tekevät.

    Vilkaise mitä mieltä nämä ovat:
    http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#8

    Äänestä


  • huhhuhh kirjoitti:

    ... ydinvoiman puolesta.

    "
    Maailman tiedemiesten vetoomus kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi

    Suuri joukko maailman huomattavimpia luonnontieteilijöitä esitti vetoomuksen Kioton ilmastokokoukseen kokoontuville poliitikoille. Yli 1500 tiedemiestä 65 maasta, mm. 109 Nobel-palkittua (104 elossa olevista 172 luonnontieteen nobelistista) vaatii hallitusten johtajia

    - toimimaan välittömästi, jotta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen potentiaalisesti katastrofaaliset vaikutukset voitaisiin välttää
    - osoittamaan selkeää sitoumusta globaalin ympäristön suojelemiseen

    ...

    Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
    ...
    "

    http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm


    Vetoomus on vuodelta 1997. Vielä sen jälkeen Suomi pervoili ydinvoimalan itselleen.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    "
    Maailman tiedemiesten vetoomus kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi

    Suuri joukko maailman huomattavimpia luonnontieteilijöitä esitti vetoomuksen Kioton ilmastokokoukseen kokoontuville poliitikoille. Yli 1500 tiedemiestä 65 maasta, mm. 109 Nobel-palkittua (104 elossa olevista 172 luonnontieteen nobelistista) vaatii hallitusten johtajia

    - toimimaan välittömästi, jotta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen potentiaalisesti katastrofaaliset vaikutukset voitaisiin välttää
    - osoittamaan selkeää sitoumusta globaalin ympäristön suojelemiseen

    ...

    Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
    ...
    "

    http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm


    Vetoomus on vuodelta 1997. Vielä sen jälkeen Suomi pervoili ydinvoimalan itselleen.

    Ydinvoimalat eivät yleensä sovellu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Eikä tuuli- tai vesivoimalat.

    Yhteisenä ominaisuutena on siten mahdollisuus korvata näillä fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa.

    Täällä oikeassa maailmassa sitäkin nimittäin tarvitaan :(.

    Äänestä

  • *Uraaniluoti* kirjoitti:

    Ydinvoimalat eivät yleensä sovellu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Eikä tuuli- tai vesivoimalat.

    Yhteisenä ominaisuutena on siten mahdollisuus korvata näillä fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa.

    Täällä oikeassa maailmassa sitäkin nimittäin tarvitaan :(.

    Jos uusia ydinvoimaloita ei rakenneta lisää, putoaa ydinvoiman osuus maailman sähköntuotannosta 16% -> 12% vuoteen 2030 mennessä. Silloin
    MAAILMALLA SYNTYY KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ VÄHEMMÄN kuin jos ydinvoimaa lisättäisiin 70% vuoteen 2030 mennessä. Itse asiassa seurauksena olisi ilmastollinen katasrofi!



    "
    The IAEA report considers two scenarios. In the first, nuclear energy continues to decline, with no new stations built beyond those already planned. Its share of world electricity - and thus its relative contribution to fighting global warming - drops from its current 16 per cent to 12 per cent by 2030.

    Surprisingly, it made an even smaller relative contribution to combating climate change under the IAEA's most favorable scenario, seeing nuclear power grow by 70 per cent over the next 25 years. This is because the world would have to be so prosperous to afford the expansions that traditional ways of generating electricity from fossil fuels would have grown even faster. Climate change would doom the planet before nuclear power could save it.
    "

    http://www.commondreams.org/headlines04/0626-05.htm

    Korjatkaa, jos suomensin väärin.

    IAEAlla ei ole helppoa. Maailman valtioita ei voi estää rakentamasta lisää ydinvoimaa, vaikka se selvästi johtaisi ilmastokatastroofiin. Ainoaksi keinoksi IAEAlle jää rehellinen tiedottaminen uudesta ydinenergian vaarasta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


huhhuhh kirjoitti:

Syytät milloin ketäkin ydinvoimateollisuuden lobbareiksi.

Oletko itse tuulivoimateollisuuden lobbari? Kytkökset esiin!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu