70-luvulla istui usein Kärjen kahviossa hauska, setä Kauko S. oli hän nimetään.Puhui lähes kirjakieltä kertoillessan paikallisista tapahtumista. Artikuloi selvästi, usein nousi tuolistaan näyttelemään kertomaansa tapahtummaa. Kuka muistaa?
Mielenkiintoinen persoona.
muistelua
83880
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 83
Vanhimmat
Yksi ämmä liikoo sanassa tapahtumaa, vaen haetannoonko tuo?
Murretta.
Jep.
kas niin katsoppas kun näin siis. . p-karjalaksi: ka nii kake ku niät ni.
Minä muistan erään Jouko S:n, joka hieman juovuksisssa ollessaan puhui kirjakieltä ja käytti puhuessaan opettelmiaan sivistyssanoja. Niiden tarkoitus oli usein Joukollekin arvoitus.
Tämä Kauko oli herrasmies, ei koskaan juovuksissa. Oli muistaakseni jostain Kylänlahden suunnalta.
Pussi-kake, nimitys tuli siitä koska hänellä oli aina useita muovikasseja mukanaan. Veljensä oli muuten kova keihäänheittäjä.
Oliko Arvo hänen veli. Heitti keihästä n. 71 metriä.
Olet oikeassa
Jep.
Onkohan hän joku näistä palstan tietäjistä, tuntomerkit viittaavat.
Tuskin, oli jo silloin (70-luku) ikämies. Olisi n. 100-vuotias, jos elää.
Se on aivan selvästi kamuttaja, hän asuikin sillä suunnalla
Ei ou Kamuttaja. Kamuttaj on lukenut mies. Tämä Kauko oli luonnonlapsi
Nyt asuu keskustassa ihan yksin ja käy kaupassa itse kotiapu käy kerran viikossa ja kotisairaanhoito kerran viikossa jakamassa lääkkeet
Juuri hän on kamuttaja
Oliko luonnonlapsi erittäin merkittävässä virassa
Luonnonlapsi ei ollut poliisi eikä ollut parimetrinen niin kuin kamuttaja oli
Kukas oli hän piippumies, lyhyenpuoleinen, joka ainakin -80 luvulla oli vielä aina siellä missä tapahtuu? K-kaupan kahviossa usein istuksi, vai oliko se Öystilän vielä siihen aikaan, mutta kuitenkin. Jääny mieleen, vähä niinku Manu mustilainenkin. Omanlaisensa persoona, joka uskalsi olla oma itsensä.
Se oli ihan varmasti wanhalieksalainen
Eikös toi piippumies asunut siinä linja-auto aseman kupeessa. Pienessä mökissä? Mökki purettu aikoja sitten. Pyöri aina pelien ympärillä Pietarissa.
Se sama mökki jossa roikkui miesten päällyshousuja ulkona asemanpuoliseinällä, ja joka kesä!
Taisipa olla Jussi rahakas mies ,kutsumanimi kesävaaran Jussi. Jogurtti oli pääruoka ja harrastus yksikätisen peluu.
Jussihan oli lähtösin Savijärven Kesävaarasta, sieltä Häkkilän takaa. sukujaan Korhonen.
Silleesti.
Yhden Kaukon muistan,melko vanhanakin vielä pyörällä poleksi Kylänlahdesta päin kylille ja tosiaan oli useampi muovipussi mukana ja usein oli Kärenleipomon kahviossa,kuoli joskus yhdeksänkytluvulla,oliko sama henkilö?
Meijerin baarissa käytiin pajatsoa pelaamassa.
Keskustellaan aiheesta, rasismia vastaan
Suvakki-rasisti ei halua että häntä vastaan käydään keskustelua ja siksi hän häiriköi mielipuolisesti palstaa.
Mielipuolista häiriköintiä tämä onkin jos nostaa edes muutamia asiallisia keskusteluaiheita etusivulle.
Asiakirjoituksia on myös poistettu, minkähän takia?
Taas kävi niin ettei hyväksynyt rekisteröitynä joten varmistan, että minä se olin.
Kauko S. oli syvästi uskovainen, huonokuuloinen, ei tahtonut kenellekään pahaa, jotkut ymmärsi häntä väärin, ajoi polkupyörällä pitkät matkat vielä iäkkäänäkin kotoaan Vaaralahdelta Lieksan keskustaan, taisi kuolla syöpään. Veljensä Arvo S oli tosiaan kova keihään heittäjä aikoinaan, mutta hänkin menehty pitkälle edenneeseen keuhkokuumeeseen. Kolmas vellonen oli Jouko, ihan mukava mies noin naapurina, mutta hänekin syöpä vei. Kuoli kotiinsa yöpetilleen. Rauha heidän muistolleen.
Pitikö sinun laittaa räkänokkasi tähänkin aloitukseen
Haesta räkä ja mäne helevetin kadotukseen kaikkine nokkiloenesi. Et ymmärrä keskustelun aiheesta mitään. Asialliset keskustelut haluaa joku RÄKÄINEN nokka sotkea.....
Erittäin hieno, hauska, sydämellinen persoona tämä Kauko S. Super-hyvämuistinen, minulla oli onni saada olla hänen ystävänsä -70-luvulta aina hänen kuolemaansa saakka.
Muistaakseni Kauko kuului Helluntaiseurakuntaan hyvin kauan
Kauko oli vanhalestadiolainen. Oli aikanaan luokkansa priimus kansakoulussa, mutta ei lähtenyt sen pidemmälle opintielle vaikka älyä olisi ollut.
Ennen oli enemmän näitä omaperäisiä hauskoja persoonia.
Nosto.
Jep.
Niin kuin Arpa-Arvo = Arvo Patronen ja Mustalais-Jallu (pieni 148 cm).
Jalluko? Eikös Manu
Oikea nimi oli Jalmari Shwartz.
Onko ketään joka tunsi hänet
Manun nimi oli Immanuel Shwartz. Olikohan sukua Jallulle?
Oli serkku isän puolelta
Sekavaa keskustelua, sotkettu täysin .. Aihe oli aluksi Kauko S...Nyt mennään jo mustilaisten sukuhistoriaan.......Mitä vielä tuleman pittää????
Minä tunsin hyvin.
Olin hänelle eräänlainen "luottokaaje" (=luottovalkolainen).
Jallu ei osannut lukea ja siitä johtuen hän pyysi aina minua lukemaan saamansa paperit.
Niitä tuli toisinaan eri virastoista.
Mielestäni aika harmiton tyyppi.
Manu oli värikäs persoona, mutta ei missään mielessä hankala.
Pikku-Jallu oli Nikkinen, Iso-Jallu Schvarz
Manuel Shwarts, sanottiin vain Manuksi. Isäni oli 1950 luvun lopuilla Lieksan markkinoilla, niin muuan mustalaispoika oli kolomenkymmenen asteen pakkasella päästelly menemää Piellisentietä hevosella avopäin selästäkäsin ja huuvellu mennessään: "Rattaat myin, mutta hevoonen jäi." Manu oli tuumannu: "Kyllä pitäs nuo nuoret miehet laittaa aisoihin." Isäni oli kans kova hevosmies sieltä Karjalan Korvista. Tekivät kauppaa Hiltusen Empun&Poikien kanssa. Kyllä hän muutaman hyvänkin hevosen osti Hiltusilta. Oli kyllä isoja poikia Hiltusen poijat.
Hiltusen Emppu oli tosi hevosmies, parhaasta päästä.
Kamuttaja on mustilainen Svartsija suvultaan.
Mistäs tiijät höperö. Ei ole mustilainen, minä tiijän.
Muuan mielenkiintoinen persoona oli myös hän, vaaleatukkainen nuorimies, joka ajeli polkupyörällä -70 luvulla joka päivä, tietenkin vanheni siinä vuosien mittaan, mutta ajeli kuitenkin. Joka arkipäivä ja saattoipa mennä viikonloputkin ajellessa. Veikkaisin, että Lamminkylältä. Kerran vuosia myöhemmin tapasin hänet Kulman baarissa, mutta enpähän kohteliaana miehenä alkanut utelemaan ajeluitaan, eikä juuri sillä hetkellä kiinostanutkaan, kun olin naisissa. Mutta naama on jäänyt mieleen-ja tyyli.
Kyllä oli Lamminkylä-Märäjälahti suunnalta, minäkin muistan.
Muistan ne ajelut ja nuorena hänellä oli vaaleat kiharat hiukset. Olen tuntenut hänet nuoruudesta saakka ja viimeksi lokakuulla kävin hänen luonaan kylässä. Ei ole -70 luvun puolenvälin jälkeen asunut enää Lamminkylässä.
Pussikakehan se ja eli vielä80-90luvun taitteessa.Oltiin koulupoikia ja kake tuli aina vastaan yleensä kävi Säästöpankin tyttöjä jututtamassa,vaikka ei aina ollut raha asioitakaan.Tuli bussilla joka aamu ja asui siellä vaaralahdenkartanon jälkeisen suoran päässä.Oli mukava mies,höpötteli aina itsekseen ja saattoi yhtä äkkiä kääntyä ympäri ja lähteä toiseen suuntaan pussien kanssa...Oli vakio paikat missä kävi varmaan 2-4kertaa viikossa..Kaikkea hyvää kakelle sinne jonnekkin...
Se piippumies oli Lieksan rikkaimpia ihmisiä siihen aikaan.Moni puhui siitä.Siinä oli mies jolle rahan paljous oli yks hailleen ja asui tosiaan siinä linja-aseman vieressä.Viimeksi,kun kävin Lieksassa oli mökki maan tasalla.Kaupunki varmaan peri tontin ja pitkätakkisen miehen..voe niitä hyviä aikoja,kun keskarilla ja kossulla pärjättiin.
Kuka se oli kai sen voi jo nyt kertoa.
Lisää mielenkiintoisia henkilöitä Pliis!
Pärjättäänhän sitä keskarilla ja Kossulla vieläki. Tosin sillon -70 luvulla tais mennä tuota Gabannaa, vai mikäs se oli? Vinetto jiäty Kuplavolokkarissa, oli se niin huonnoo ainetta. Lieksastahan kyllä sai ostettua n.s. pimmeetä viinnoo. Kyllä myöki käytiin yhellä pienellä mökillä ja aina löyty. Tais olla siellä Lieksan pohjospuolella, se mökki.
Mielenkiintoinen persoona oli myös joskus Kauppayhtiöllä kun isän kanssa käytiin hakemassa kauppaan tavaroita pienellä kuorma-autolla. Neljäkymmentä säkkiä heitti meille kyytiin ihan pienessä hetkessä eikä sallinut isän auttaa vaan yksin lennätti. Kantoi laiturista lavalle kaksi säkkiä kerralla toinen toisessa toinen toisessa kainalossa. Säkit oli 50 kiloisia.
Isä jututti häntä ja muistelen miehen olleen kesätöissä joidenkin yliopisto opiskelujen lomassa. Vuosi oli joku 60 tai 61. Lyhyt hihaisessa paidassa näytti nuoren silmään aivan Tarzanilta. Kuka muistaa tai tietää tästä. Olen kysellyt joiltain, mutta kukaan muu ei muista. Oli kai vähän aikaa siellä kun jatkoi opiskelua. Vaalea ja hyvin iso.
Vielä pussi-Kaukoa muistellen.. Kesäisin ajaessamme siinä Ravinemen kylätiellä Kauko sattui joskus olemaan liikkeellä polkupyörällä menossa tai tulossa..Hänellä oli ajaessaan kädessä iso risunkarahka..Ja kun Kauko näki auton tulevan tietä pitkin, ryntäsi hän pyörineen tienvarsimetsikköön...Kuulin myöhemmin, että Kauko pelkäsi tiestä nousevaa pölyä nimenomaan kun auto kulki siinä ohitse ja se risunkarahka oli mahdollisten koirien ja petojen häätöä varten...Ja Lotto oli myös hänelle sydämenasia, hän pelasi ja pelasi... Lupasi auttaa mahdollisella voitolla kaikkia köyhiä, sairaita ja saapaan jääneitä.
Minä muistan tuon Lieksaan likan kuvaileman miehen. Hän ajoi välillä pakulla tavaraa sivumyymälöihin. Oli hieman salaperäinen eikä juuri kertonut itsestään. Sen verran muistan, että opiskeli ja oli kesätöissä Kauppyhtiöllä muistaakseni kahtena kesänä. Hän oli todella kookas ja hyvin vahva vaalea kiharapää. Olisiko sama josta täällä on puhuttu Lamminkylä Märäjälahti suunnalta. Minä en muista missä päin asui, mutta olisiko sama.
Varaston miehillä oli hänelle jokin nimitys joten oikea nimi ei jäänyt mielle, varmaan kuulin sen. Ei se nimi ollut halventava vaan johtui jostain hänen urheiluharrastuksestaan, tai useaa kieltä käsittävästä kielitaidostaan. Se oli joku ulkolainen miehen nimi, sen muistan. Sillä kaikki hänet tunsi.
Hyvin moni jäi kaipaaman häntä ja olisi halunnut tutustua, mutta hän ei tajunnut mitään vaikka kuin vihjailtiin. Kulki polkupyörällä.
Muistan yhden erikoisen jutun hänestä. Minä en hentona tyttönä jaksanut oikein kantaa voilaatikkoa takaosan portaita ylös ruokapuolelle. Tämä mies oli tulossa sinne tuomaan varastolta vehnäjauhosäkkiä. Hän laski oman kantamuksensa maahan siepaten minut voilaatikon kanssa syliinsä ja kantoi portaat ylös hymy kasvollaan. Sitten toi oman kantamuksensa 50 kg jauhosakin toisessa kainalossaan.
Lieneekö elossa enää. Muistaako kuka enemmän?
"Hyvin moni jäi kaipaaman häntä ja olisi halunnut tutustua, mutta hän ei tajunnut mitään vaikka kuin vihjailtiin."
Kuvittelet vaan, eli lohduttelet itseäsi ettei kyseinen herra olisi asiaa tajunnut, mutta niin on kaikki muutkin ihmiset "tajuamatta", jotka ei erilaisista syistä ole kiinnostuneita tyrkyllä olevista. Niin olen tehnyt itsekin ja viimeksi se tapahtui erään naimisissa olevan rouvan kohdalla. On siis parempi näytellä tajuamatonta koska sillä lailla pääsee helpoiten eroon eikä loukkaa toista ihmistä.
Oletko sinä juuri tuo henkilö, vaikuttaa vahvasti siltä. Jos olet niin kerro, ole kiltti.
Tiedän kenestä on puhe.
Olit ilmeisesti naimisissa ja siksi kukaan kunnon mies ei ollut huomaavinaan HÄPEÄ.
Kuka hän olikai sen nyt voi kertoa?
Mihinkäs tuota tietoa tarvitsisit?
Hänkin löytyy arkistoistani, oli myös minun tuttava.
luulen kyseessä oleva turusen simppa
Ei ole Simppa se on varma.
Hän oli rautapuolella, tehtiin kauppoja.
Vahvistan Kamuttajan tiedon että ei ollut Simo. Hän asui naapurissa eikä sovi noihin tuntomerkkeihin. Oli hänkin iso ja vahva mutta punatukkainen ja oli rautapuolen miehiä eikä ollut opiskelija eikä ajanut Kauppayhtiön pakettiautoa koskaan.
Manusta (Immanuel Shwartz) kuulin juttua että hänellä oli parhaimmillaan
seitsemän hevosta savotta-ajossa. Niin ja kuskit tietysti myös.
Pitääkö puheet paikkansa?
Manu yöpyi joskus kotonani viikon yhtä kyytiä.
Tuskimpa oma moraali on työntekoa sietänyt, ja eikös se romaaneilla ole kiellettykin työhön kajoaminen, ja sitäpitsi taitavat kaikki päästä eläkkeele suoraan kun täyttää 18 vuotta!
Ei ole kiellettyä työnteko eikä pääse eläkkeelle18 v, joten lopeta valehtelu,
Niin ymmärsin että hevoset olivat Manun mutta kuskit eivät olleet romaneja.
Minun enollani oli muuten savotta-ajojen ennätys joskus. Ikivanha lehtileike on jossain
kätköissäni.
Korjaan pikkuisen kun löysin tuon lehtileikkeen joka on Hevosviestilehdestä vuodelta 1968.
Olikin 24. sija Savotta- vetomestareissa. Ajettu 1540 kuutiometriä ruunalla nimeltä Poju.
Ajo on suoritettu Pielisjärvellä Oy Kaukas Ab:n puutavara-ajossa pinotavaraa ajettaessa.
Poju oli 168 cm korkea ja painoi 650 kg.
Kyseessä on ollut aika iso hevonen, reilusti yli keskikoon.
Oli meillä kerran yli 170 senttiä säkäkorkeuveltaan tamma. Oli tosi vahva ja hyvä sekä maa, että mehtätöihin. Hiltuselta isäukko hommasi.