Luftwaffe romahti ensi kerran jo syksyllä -40 Englantia vastaan. Raskaiden tappioiden takia oli mm. Ju-87 ja Me-110 poistettava hyökkäyskäytöstä ja siirryttävä hävittäjäpommittajiin.
Lentävän henkilöstön tappioita ei kyetty korvaamaan.
Toinen romahdus tuli syksyllä -41 idässä, kun siirryttiin Puolan kentiltä NL:n puolelle. Puna-armeija otti ilmaylivoiman.
Erittäin raju romahdus tapahtui myös keväällä -43 P-Afrikassa jenkkien tuotua suuren ylivoiman paikalle. Sama jatkui Sisiliassa ja Italiassa.
Lentävän henkilöstön tappioita ei kyetty korvaamaan.
Toinen romahdus tuli syksyllä -41 idässä, kun siirryttiin Puolan kentiltä NL:n puolelle. Puna-armeija otti ilmaylivoiman.
Erittäin raju romahdus tapahtui myös keväällä -43 P-Afrikassa jenkkien tuotua suuren ylivoiman paikalle. Sama jatkui Sisiliassa ja Italiassa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sulla puuttuu avaukset Luftwaffe romahti 1941 alkaen ja sama vuosiluvulla 1942...
Täällä jotkin vähä-älyiset suoltavat sontaa kirjoittaen sotahistoriaa uusiksi pelkillä valheilla.
mikä?
Mitään romahdusta 41- naukkulassa tullu ku neukuilla ei ollu ainoatakaan konetta länsirintamalla, kaikki tuhottiin kentille. 40- tappioki olis ollu helposti vältettävissä mutta yksi ainoa strateginen virhe maksoi kaiken ja tappio napattiin voiton suusta. Ja Ju-87 ei todellakaan poistettu hyökkäyskäytöstä, sille ei ollu mitään korvaajaa eikä se muutenkaan huono kone ollu muuten ku nopeuden takia minkä takia se oli helppo maali hävittäjille, ongelma mitä neukkulassa ei ollu pitkään aikaan. Ja Me-110 oli susi jo syntyessään eikä olis saanu ees syntyä vaan kuivata lakanalle. Tai tässä tapauksessa piirustuspöydälle.
Lufwaffe romahti idässä jo elokuussa -41. Siirrot NL:n puolelle tuottivat suuria vaikeuksia.
Puna-armeijan ilmavoimia ei suinkaan tuhottu, vaan ne voimistuivat jatkuvasti ja saivat uusia koneita. Ne pystyivät ottamaan paikallisen ilmaherruuden.
JU-87 poistettiin käytöstä taistelussa Englannista. Idässä se pärjäsi saatettuna.
Suurin piirtein jokainen neukkulan kone pamahti lentokentilleen natsien ilmaiskuissa. Logistiset ongelmat ja huonot lentokentät voin sulattaa selitykseksi ettei Luftwaffe pystyny kunnolla toimimaan, venakoiden koneista ei ollu mitään vaaraa ainakaan vuoteen.
Satoja koneita kyllä tuhotiin kentille. Pääosa lentäjistä ja kenttähenkilöstöstä säästyi ja varustettiin uusilla koneilla.
Luftwaffe ei lisäksi juuri yltänyt kotialueelle.
NL valmisti -41 peräti 15 735 lentokonetta eli kolmanneksen enemmän kuin Saksa. Pääosa oli uusia malleja.
Esimerkiksi kenraali Manstein joutui Krimille siirtyessään toteamaan ilmanherruuden olevan punakoneilla.
Saksan maavoimien romahduksen joulukuussa -41 tietävät kaikki. Ilmavoimien romahdus tapahtui jo ennen sitä.
Ihmetyttää vaan ettei Il-2 sturmovinkia sitten kopiotu ideana Saksaan hiukan paremmilla suoritusarvoilla.
Tuossa on kyllä hyvä kysymys. Huimasti parempi ku Stuka ainaki jos nopeutta ja kestävyyttä vertaa. En tiiä oliko tähtäimistä vai lentäjistä kiinni ku Stukilla oli parempi tarkkuus.
rynnäkkökoneina aika vanhentuneita malleja.
Asia korjaantui vasta, kun FW 190 varustettiin rynnäkkömuunnokseksi.
Kaikki oli ilmasodan asiantuntijan, marsalkka Göringin töppäyksiä. Sotaa 2. maailmansodassa ei voitu enää harjoittaa 1. maailmansodan teorioiden mukaan.
Göring keskittyi maaseutuelämään Karinhallenissa katsellen sikarisuussa ryöstämiään taidemaalauksia.
Paremminki sotia ei voitettu/voiteta kaupunkien massapommituksilla... Paremmat taktiikat saksalaisilla oli ku briteillä ainaki vuonna -40.
brittien massapommituksista 1940?
Hävittäjätaktiikat ja samoten kyllä pommittajataktiikatki. Valtava strateginen virhe tehtiin ku alettiin Lontoota pommittamaan ja se ei johtunu taktiikoista.
strategioita toteutetaan. Brittien puolustustaktiikka oli parempi kuin Saksan hyökkäystaktiikka. T
Tuloksena oli Luftwaffen ensimmäinen romahdus ja ilmaoperaation epäonnistuminen eli strateginen tappio. Luftwaffe ei koskaan täysin toipunut siitä. Se nähtiin idässä seuravana vuonna. Menetettyä lentohenkilöstöä ( yli
2 000) ei vajaassa vuodessa kyetty korvaamaan.
Luftwaffella ei koskaan ollut vaikeuksia Neuvostoliiton ilmavoimia vastaan sillä ne eivät olleet strategisia kuten RAF ja USAAF. Luftwaffe menetti ilmaherruutensa ilmasodan kannalta hyvin vähäpätöisellä itärintamalla koska 85% hävittäjäkoneista oli puolustamassa Saksaa ja länsirintamaa. Jo syyskuussa 1943 Luftwaffen hävittäjävoimasta 78% oli muualla kuin itärintamalla.
Saksa hävisi maailmansodan koska Lufwaffe hävisi taistelun ilmaherruudesta USA:ta ja Britanniaa vastaan murskatappioilla.
Saksan maavoimat olivat itärintamalla suurissa vaikeuksissa myös siksi, että ilmaherruus voitiin kesän -41 jälkeen saavuttaa jollain suunnalla vain irrottamalla koneita muilta rintamanosilta.
Puna-armeijan taktinen lennosto oli aina vain määrällisesti ylivoimaisempi ja kehittyi myös laadullisesti.
Saksan ilmavoimat hajosivat monille rintamille ja kotimaan puolustukseen.
Neuvostoliitto sai ilmaherruuden vasta 1944 kesällä. Ennen tätä Saksan asevoimilla oli ilmasuoja. Paremmuus perustui lentäjien taitoon ja muutamiin parempiin, mutta vähälukuisiin konemalleihin.
saksalaiset kenraalit ja sotahistorioitsijat ovat eri mieltä.
Luftwaffe oli alakynnessä syksystä -41 alkaen paitsi silloin, kun painopisteeseen irrotettiin koneita muualta.
NL tuotti jo 1942 10 000 lentokonetta enemmän kuin Saksa. Se pystyi keskittämään ne itärintamalle Saksan voimien hajotessa.
Lisäksi tuli länsivaltojen massiivinen apu, yli 20 000 konetta. Merkitystä oli myös suurella määrällä kevytmetallia koneiden rakennusaineeksi sekä korkeatasoisella polttoaineella.