Pariisin terrori-iskun jälkiseuraamukset heijastuvat suomalaiseen turvallisuuspolitiikkaan yllättävällä tavalla.
Ranskan presidentti Francoise Hollande julisti eilen sodan raakalaismaista Isis-järjestöä vastaan. Hollande vannoi kostoa, ja sitä Ranskan ilmavoimat jakoi Syyriassa heti seuraavina öinä. Tämä ei riitä. Hollande vaati myös EU:n Lissabonin sopimuksen mukaisia turvatakuita: jos jokin EU-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muut auttavat. Nyt on avun aika.
Uutistoimisto AFP kertoi tiistaiaamuna, että Ranska pyytää EU-mailta apua sotilasoperaatioihin Syyriassa ja Irakissa.
Turvatakuut on nimenomaan sotilaallinen, puolustuksellinen artikla, jota ei ole käytetty. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan artiklaan vetoaminen on ”historiallinen” ja ”järeä keino”. Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) ihmettelikin aamulla Ylen Ykkösaamussa, miksi Ranska turvautui tähän artiklaan.
Sopimuksessa olisi ollut mahdollisuus käyttää myös lievempää, yhteistoimintaa korostavaa kohtaa. Ranska meni kuitenkin suoraan asiaan. Maa katsoo olevansa sodassa, siksi se haluaa muilta apua. Jonkin verran on myös ihmetelty, miksi Ranska ei turvautunut suoraan Naton apuun.
Suomelle hankala linjaus
Suomen kannalta EU:n perussopimuksen mukainen linjaus on hankala. Suomi ei voi lähettää sotilaitaan taistelutehtäviin. Sen kieltää laki. Muuta apua, kuten viranomaisten tietoja, voidaan antaa ja jakaa. Kriisinhallintatehtävät ja rauhanturvaaminen onnistuvat, ja sitä Suomi on myös tehnyt ja tekee parasta aikaa.
Tähän linjaukseen näyttää myös sopivan, että suomalaisupseerit kouluttavat kurditaistelijoita Isisiä vastaan. Onko pyyntö turvatakuista osa Ranskan masinoimaa laajamittaista sotaa terroristijärjestöä vastaan?
Presidentti Sauli Niinistö puhui presidentinvaalikampanjassaan eurooppalaisesta puolustusvaihtoehdosta. Niinistö kiersi linjauksellaan kysymyksen suorasta Nato-jäsenyydestä. Viime keväänä Niinistö kertoi STT:n haastattelussa kannattavansa EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ajatusta EU:n yhteisestä armeijasta.
Junckerin mielestä joukkoja voisi käyttää myös EU:n ulkopuolella tapahtuvissa operaatioissa. Ulkopolitiikkaan yhdessä hallituksen kanssa johtavalla Niinistöllä on nyt oikeasti käsissään eurooppalaisen puolustuksen vaihtoehto – vähän yllättäen ja kyökin kautta. Nyt sitten odotellaan, mitä Ranskan pyyntö turvatakuista tarkoittaa Suomelle.
Timo Paunonen
Ranskan presidentti Francoise Hollande julisti eilen sodan raakalaismaista Isis-järjestöä vastaan. Hollande vannoi kostoa, ja sitä Ranskan ilmavoimat jakoi Syyriassa heti seuraavina öinä. Tämä ei riitä. Hollande vaati myös EU:n Lissabonin sopimuksen mukaisia turvatakuita: jos jokin EU-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muut auttavat. Nyt on avun aika.
Uutistoimisto AFP kertoi tiistaiaamuna, että Ranska pyytää EU-mailta apua sotilasoperaatioihin Syyriassa ja Irakissa.
Turvatakuut on nimenomaan sotilaallinen, puolustuksellinen artikla, jota ei ole käytetty. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan artiklaan vetoaminen on ”historiallinen” ja ”järeä keino”. Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) ihmettelikin aamulla Ylen Ykkösaamussa, miksi Ranska turvautui tähän artiklaan.
Sopimuksessa olisi ollut mahdollisuus käyttää myös lievempää, yhteistoimintaa korostavaa kohtaa. Ranska meni kuitenkin suoraan asiaan. Maa katsoo olevansa sodassa, siksi se haluaa muilta apua. Jonkin verran on myös ihmetelty, miksi Ranska ei turvautunut suoraan Naton apuun.
Suomelle hankala linjaus
Suomen kannalta EU:n perussopimuksen mukainen linjaus on hankala. Suomi ei voi lähettää sotilaitaan taistelutehtäviin. Sen kieltää laki. Muuta apua, kuten viranomaisten tietoja, voidaan antaa ja jakaa. Kriisinhallintatehtävät ja rauhanturvaaminen onnistuvat, ja sitä Suomi on myös tehnyt ja tekee parasta aikaa.
Tähän linjaukseen näyttää myös sopivan, että suomalaisupseerit kouluttavat kurditaistelijoita Isisiä vastaan. Onko pyyntö turvatakuista osa Ranskan masinoimaa laajamittaista sotaa terroristijärjestöä vastaan?
Presidentti Sauli Niinistö puhui presidentinvaalikampanjassaan eurooppalaisesta puolustusvaihtoehdosta. Niinistö kiersi linjauksellaan kysymyksen suorasta Nato-jäsenyydestä. Viime keväänä Niinistö kertoi STT:n haastattelussa kannattavansa EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ajatusta EU:n yhteisestä armeijasta.
Junckerin mielestä joukkoja voisi käyttää myös EU:n ulkopuolella tapahtuvissa operaatioissa. Ulkopolitiikkaan yhdessä hallituksen kanssa johtavalla Niinistöllä on nyt oikeasti käsissään eurooppalaisen puolustuksen vaihtoehto – vähän yllättäen ja kyökin kautta. Nyt sitten odotellaan, mitä Ranskan pyyntö turvatakuista tarkoittaa Suomelle.
Timo Paunonen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiltujen Niinistöön kohdistuneet valeet paljastuvat taas kerran naurettavaksi hölynpölyksi.
Presidentti on jo kauan ollut EU-turvallisuustakeiden kannalla.
Tiltu ovat väkisin yrittäneet valehdella hänestä Nato-miestä.
Ainahan tiltut valehtelevat.