Ihan piruuttani kerron että....

Hanu kirjoitti:

Tyhmä kysymys, tietty feministi teettää naisilla

Miehillä teetin. Hinta-laatu -suhde oli hyvä, mutta eivät kyllä todellakaan pysyneet sovitussa aikataulussa. Remontin piti kestää kaksi ja puoli viikkoa ja kesti melkein kuusi!!!! Hermot olivat välillä vähän kireällä kun kuuden viikon ajan piti pestä pyykit naapurin pesukoneessa ja käydä uimahallissa suihkussa. Ja aina sanoivat uuden päivämäärän johon mennessä valmistuu - mutta katin kontit se mitään valmistunut.

Vaan tulinpas hankkineeksi uimahallireissuilla samalla kuntosalikortin ja käyn tätä nykyä treenaamassa kahdesti viikossa. Ei tuntunut kinkun yms. jouluherkkujen syöminenkään missään kun poltan rasvaa sitä mukaa kuin sitä syntyy. Me feministit olemme, paitsi rikkaita, myös kauniita, hoikkia, notkeita ja sulavaliikkeisiä.

Kurre_Orava kirjoitti:

"
Meillä femakoilla kun on rahaa. Ihan itse tienattua eikä varastettua.
"
Ihanko olet itse avioerolla tienannut. :)

*Aloitetaanpa heti paha-outi tyyliin*

Oletan että tuo äskeinen oli tarkoitettu vitsiksi, mutta vastaan kuitenkin asiapitoisesti, ikään kuin ottaisin sen tosissani:

Avioeroilla en ole ikinä tienannut mitään. Kaikki rahani olen tienannut palkkatyölläni. Sikäli mikäli epäilet että elelen elatusmaksuilla, niin tiedoksi että vanhemmasta en tietenkään ole kolmeen vuoteen saanut mitään ja nuoremmasta olen alusta asti saanut vain sen lakisääteisen minimin ( tällä hetkellä 117 euroa/kk tulee tililleni ); en aio enempää pyytääkään, vaikka hänet tulojen puolesta voisi siihen velvoittaa, koska pärjään näinkin. En ole myöskään koskaan pyytänyt ex-miestä osallistumaan lapsen harrastus- tms. -kuluihin millään tavalla. Polkupyörät, jääkiekkovarusteet, sukset, soittotunnit, jalkapallolisenssit, sähkökitarat yms. tykötarpeet maksan minä ja vain minä. Vieläpä iloisesti, hyvällä mielellä. Olen sitä mieltä että lasten kanssa eläminen on niin suuri ilo ja etuoikeus etten kertakaikkian viitsi enää riidellä rahasta. Lasten kanssa elämisen iloa ei tietenkään voi rahalla korvata, mutta suon silti exälle lohdutukseksi lapsestaan erossa elämisestä edes korkeamman elintason kuin minulla ja perheelläni on.

Raksu kirjoitti:

Miehinen remppa.
Minulla tuo toimi ihan toisin päin.
Nyt on mennyt kohta kaksi ja puoli vuotta aloittamisesta ja kuntosaliharrastukset pitäisi käynnistää uudelleen, kun loppuivat "rempan" alkamisessa. Välillä olen yrittänyt uudelleen, mutta puhti loppuu väkisin kesken.

Me "ei feministit" emme varmaan ole ihan niin ihanteen näköisiä, mutta paino laski kyllä 105 kilosta 90 kiloon. Painopiste vaan on siirtynyt alemmaksi.
Pitäisiköhän minunkin kääntyä feminismiin, jos harjoittelu tehoaa heihin noin nopeasti, jo muutamassa viikossa?

... riippuu varmaan peruskunnosta ja lähtöpainosta. Voi olla että tulokset näkyvät minulla näin nopeasti siksi että peruskunto oli kohtalainen ( siis ihan OK mutta ei huippua, joten oli pikkujuttu parantaa tasoa )ja painoindeksikin sellainen ettei nolota kertoa. Voi olla, että huippukuntoinen joutuisi treenaamaan paljon kauemmin ja rankemmin kuin minä, ennen kuin olennaista muutosta näkyisi, ja aivan rapakunnossa oleva taas ei yksinkertaisesti jaksaisi treenata, jolloin nopeaa muutosta ei myöskään tule.

Kuntosalile meneminen oli rempan aikana helppoa koska se oli ainoa paikka missä pääsi suihkuun ja saunaan pesemään hiukset. Olin erittäin motivoitunut treenamaan kun tiesin että treenin palkaksi pääsen löylyyn ja porealtaasen. Kokeilepa itsesi palkitsemista treeneissä käymisestä, niin ehkä tulee useammin mennyksi.

P.S. Yritän näin alkuvaiheessa kirjoittaa niin neutraalista ja ei-ärsyttävästä aiheesta kuin suinkin, en oikein jaksaisi heti alkuun sitä viimekeväistä rähinää ja henkilökohtaisuuksiin menemistä.