Valuharkko on aivan hyvä ratkaisu

Kyllähän kevytsoraharkkomuuraus on se halvin seinärunko (hieman halvempi kuin ohutsaumamuurattava kevytbetonirunko), mutta ei ehkä teknisesti paras ratkaisu... eikä paras rappausalusta huonon mittatarkkuuden vuoksi. Aukon ylitykset myös kevytsoraharkoilla haastavempia kuin kevytbetonipalkeilla tai valuratkaisuilla... Aikoinaan oli paljon ongelmia eristeen kiinnittymisestä papusoraan, mutta siitä lieneen päästy jo eroon.

Kyllähän valuratkaisut ovat se hintavin rakenne, mutta se johtuu lähinnä siitä, että työmaalle jäävät kustannukset yksittäisissä pientaloissa ovat niin julmettuja... Tavallaan mitä useampi tai isompi rakennus on kyseessä, sitä järkevämmäksi valuratkaisut suhteessa harkkoratkaisuihin käyvät... jossain vaiheessa taas kuvaan astuvat elementit, jolloin valuratkaisu ei ole enää järkevä.

Aika monen talon ja rakenteen kanssa puuhanneena sanoisin näin... mitä yksilöllisempi omakotitalo, sitä tehokkaampi tehdä muurattavista harkoista. Mitä isompi ja simppelimpi omakotitalo tai useampi yksikkö... järkevää tehdä myös valuharkoista. Aluekohteet, pienkerrostalot ja rivarit yms... elementit alkaa olemaan fiksu ratkaisu.

DI:n kannattaisi paneutua Passiivi talojen ajatukseen tai nykyisin jo plus energia ratkaisuihin.
Kaikkia taloja lämmitetään, miten ja kuinka paljon ratkaisee.
Passiivi talo lämpiää suurimman osan vuotta hukkalämmöllä: Valaistus, kodinkoneet ja ihmisetkin 100 wattia tunnissa lämmittävät.
Kireimpinä pakkasjaksoina lämmitetään yleisemmin sähköllä, passiivitalo ei ole vielä nolla energia talo.
Kivitalosta on helpompi ja turvallisempi toteuttaa passiivi rakennuksia, joissa ilmatiiveys on ratkaisevassa asemassa ja hallittu ilmanvaihto.
Kivi tai solupolystyreeni, ei myöskään lahoa tai mätäne, mikä antaa ainakin väliaikaista turvaa.
Rakentajan toiminta rakennusaikana on ratkaisevaa ja suunnittelijankin pätevyys. Asuttaessa asukkaan huolellisuus on tärkeää. Passiivitalosta on mahdollisuus saada hyvä ja toimiva, sekä edullisten umiskulujen rakennus. Suomessa on käytössä jo tuhansia lähes passiivi taloa, jotka toimivat hyvin. Lähes kaikki ovat kivitaloja.

Kivitalopassiivi kirjoitti:

DI:n kannattaisi paneutua Passiivi talojen ajatukseen tai nykyisin jo plus energia ratkaisuihin.
Kaikkia taloja lämmitetään, miten ja kuinka paljon ratkaisee.
Passiivi talo lämpiää suurimman osan vuotta hukkalämmöllä: Valaistus, kodinkoneet ja ihmisetkin 100 wattia tunnissa lämmittävät.
Kireimpinä pakkasjaksoina lämmitetään yleisemmin sähköllä, passiivitalo ei ole vielä nolla energia talo.
Kivitalosta on helpompi ja turvallisempi toteuttaa passiivi rakennuksia, joissa ilmatiiveys on ratkaisevassa asemassa ja hallittu ilmanvaihto.
Kivi tai solupolystyreeni, ei myöskään lahoa tai mätäne, mikä antaa ainakin väliaikaista turvaa.
Rakentajan toiminta rakennusaikana on ratkaisevaa ja suunnittelijankin pätevyys. Asuttaessa asukkaan huolellisuus on tärkeää. Passiivitalosta on mahdollisuus saada hyvä ja toimiva, sekä edullisten umiskulujen rakennus. Suomessa on käytössä jo tuhansia lähes passiivi taloa, jotka toimivat hyvin. Lähes kaikki ovat kivitaloja.

Lue lisää

Näitä voi pitää kukkaisajatuksina.

Normitalojenkin suunnittelu on vaikeaa ja passiivitalojen vielä vaikeampaa. Kun aika kuluu, niin eiköhän suunnittelijatkin kehity. Ottaa vain oman aikansa. Vielä tässä ei olla.

Tuossa naapurin passiivitalossa on länteen pelkästään yksi iso ikkuna- aukko leveydeltään n. 3m ja olisiko korkeutta 7m, eli yli 20m2. Sen takana iso aukko kerrosten välillä. Lämpöä ei tule talvisin yhtään, mutta kesäisin sitäkin enemmän. Suunnittelijalle liian vaikea asia, vai oliko kuitenkaan suunnittelijan idea. Lopputulema on kuitenkin aivan sama ja useimmat ymmärtävät seuraukset.

Itse asustelen aikansa matalaenergiatalossa ja jo tässä iso ongelma on lämmön jakaantuminen. Oleskelutilat ovat osan vuotta liian kuumat johtuen hallitsemattomasta lämpökuormasta mitä kaikki oleskeluun "vaadittavat" sähkölaitteet tuottavat monta kW. En ole vielä yhtäkään passiivitalosuunnitelmaa, tai toteutusta, nähnyt jossa lämpökuormat huomioitaisiin. Löytyy kyllä ratkaisuja joissa joidenkin tilojen liikalämpö ajetaan suoraan ulos. Ei kovin fiksua.

Kun lämmityskulut eivät ole ongelma, niin miksi ne pitäisi yrittää poistaa kokonaan? Ei meilläkään talon lämmitykseen menevät kulut ole ongelma. Käytännössä satasia vuodessa. Kokonaisuudessa aivan merkityksetön asia. Puhutaan promillen vuosittaisista kuluista verrattuna talon hintaan.

Tuli nyt kirjoteltua itsekkäästi itsestä, mutta jotain konkretiaa yritin saada.

Tuolla tavalla voi rakentamisenkin kieltää.

Oletko koskaa pyytänyt tarjousta ns. taloteltoista?

Siitä tulee helposti 30.000 lisähintaa per OKT.

Jos tuolle tielle lähdetään, niin on helpompi kieltää rakentaminen. Kaikki pääsevät helpommalla.

Mainitsemiesi lehtien palstoilla kyllä homehtuvat kaikki talot ja ovat muutenkin täynnä ongelmia.
Kyllä sinne passiivitalotkin mahtuvat, eikö sensaatio pure edelleenkin kansalaisiin.

Juuri näin. Kivitalossa on betonielementeistä tehty yläpohja... Muuten se ei ole aito kivitalo vaan mikälie hybridi.

"Kunnon kivitalossa on ainoastaan ontelolaatta yläpohja. Piste"
Aika kylmä tuollainen yläpohja. Olisi hyvä olla eristeitä myös.

Meilläkin on semmoinen mikälie hybridi.

(alhaaltapäin kuvaus
Toteutunut: verhous, 5cm kivivilla&talotekniikka,HSmuovi, ekovilla45cm&kattotuolit, wisa kate, huopakate
Parempi: verhous, talotekniikka, 2xcyprock, HSmuovi, ekovilla45cm&kattotuolit...)

Kivirakenteinen yläpohja on kalliimpi vaikkakin se voi olla yksinkertaisenpi.
Lisäksi kivirakenteinen yläpohja nostaa talon korkeutta vähintään 20cm jotta vastaava eristemäärä ja talotekniikka saadaan mathtumaan.

Puolensa kussakin. Jos olisin nykytiedolla rakentamassa, käyttäisin edelleen luultavimmin valuharkkoa mutta harkitsisin siporexia yläpohjaan.
(verhous, talotekniikka, siporex lankut, höyrynsulku, 10cm kivivilla, 30cm puhallusvilla...)

raksaaja kirjoitti:

Meilläkin on semmoinen mikälie hybridi.

(alhaaltapäin kuvaus
Toteutunut: verhous, 5cm kivivilla&talotekniikka,HSmuovi, ekovilla45cm&kattotuolit, wisa kate, huopakate
Parempi: verhous, talotekniikka, 2xcyprock, HSmuovi, ekovilla45cm&kattotuolit...)

Kivirakenteinen yläpohja on kalliimpi vaikkakin se voi olla yksinkertaisenpi.
Lisäksi kivirakenteinen yläpohja nostaa talon korkeutta vähintään 20cm jotta vastaava eristemäärä ja talotekniikka saadaan mathtumaan.

Puolensa kussakin. Jos olisin nykytiedolla rakentamassa, käyttäisin edelleen luultavimmin valuharkkoa mutta harkitsisin siporexia yläpohjaan.
(verhous, talotekniikka, siporex lankut, höyrynsulku, 10cm kivivilla, 30cm puhallusvilla...)

Lue lisää

Ymmräsikö oikein, että teillä on villat suoraan HS- muovin päällä ja muovit roikkuvat?

Kivisen yläpohjan ongelma on talotekniikan saaminen yläkertaan. Meillä tekniikka meni ylös/alas keskeltä taloa, josta pystyi vetämään eri huoneisiin helposti IV- kanavat. Pelkästään yläkerran aulaan tuli kotelo 1,2m leveydeltä.

IV- kanavien asentaminen kivisen yläpohjan yläpuolelle taas ei ole kovin fiksua.

Alaslaskuillahan homma kyllä onnistuu, mutta aika huono vaihtoehto.

Sähköt ym. eivät vastaava ongelma ole, koska ne saa helposti läpi ja tukittua millä haluaa tukkia.

Siellä missä villa on,se pysyy paikallaan alapuolella olevan verhouksen ansiosta.
(käytännössä siis verhous, sähköt,villa,muovi)
Kotelossa jossa IV putket menee ei ole tuota lisävillaa (muistaakseni, harkitsin rautalankahimmeliä... en muista toteutinko... toivottavasti en).

Talotekniikka alaslaskuun on mielestäni kaikkein paras vaihtoehto.
Seuraavaksi paras on "röpelökatto" jossa IV kulkee koteloissa ja sähköt tulee läpi kivirakenteen.
IV:tä ei koskaan pidä laittaa lämmöneristeen sisään tai sen yläpuolelle.
Lämmöneristeessä seikkailevat sähköputketkin voivat aiheuttaa kondenssiylläreitä ym.

"Esimerkiksi siporexista tai leca harkoista eristeen kanssa rakentaessa varmaankin saa talon edullisemmin, kunhan noudattaa suurta huolellisuutta. "

Kerrotko mikä sipossa vaatii huolellisuutta? Joku tuossa ylempänä juuri kirjoitti ilmataskuista. Sipoahan vain liimailla yhteen ja tuolla liimallakaan nyt ei niin hirveää merkitystä ole kuinka se sinne tulee kunhan tulee harkon mitalta. ettei synny ilmavuotoja. Rappaus ja asoitus tietenkin peittää nuokin alleen.

"Yksi syy miksi valitsin harkkotalon oli se että halusin yksinkertaisen ja luotettavan rakenteen. Sellaiset jota työmiehet eivät rakentamisvaiheessa pahasti pysty mokailemaan. "

Eikö silloin homogeeninen rakenne ole kaikista paras?

"Käytännössä tuli tehtyä paljon enemmän itse mitä aluksi ajattelin ja talon hinnasta yli 50% tuli katettua omalla työllä ja palkkatyöllä siinä sivussa tienaamalla. "

Tähän sorruin itsekkin. Talon hinnasta on työn osuus kolmannes, eli tienasit palkkatyöllä 17% rakentamisen aikana. Joko palkkasi on luokkaa 20k/kk, tai sitten rakennusaikasi oli kohtuuttoman pitkä.

>>"Esimerkiksi siporexista tai leca harkoista eristeen kanssa rakentaessa varmaankin saa talon edullisemmin, kunhan noudattaa suurta huolellisuutta. "
>Kerrotko mikä sipossa vaatii huolellisuutta?

Ainakin saumat.
Harkoista muuratessa voi jäädä ilman konvektiokierrolle rakosia harkkojen väliin.
Siporex harkoissa liistereistä tulee pieniä kylmäsiltoja. Erityistä huolellisuutta vaaditaan etenkin raudoitekerroksissa.

> Joku tuossa ylempänä juuri kirjoitti ilmataskuista.

Jos ilmataskuja jää valuharkkorakenteeseen se on lujuusriski mikäli sellainen on kantavassa kohtaa.

>>"Yksi syy miksi valitsin harkkotalon oli se että halusin yksinkertaisen ja luotettavan rakenteen. Sellaiset jota työmiehet eivät rakentamisvaiheessa pahasti pysty mokailemaan. "
>Eikö silloin homogeeninen rakenne ole kaikista paras?

Kyllä.
Yhtä eristävä kuin EPS/SPU tai Finfoam vähintään yhtä luja kuin siporex vesihöyryä läpäisemätön. Se olisi optimi.
Mutta koska sellaista ei ole niin siporex harkot eristekerroksen kera vois olla paras kombinaatio.

>Joko palkkasi on luokkaa 20k/kk, tai sitten rakennusaikasi oli kohtuuttoman pitkä.

4k/kk bonuksineen (nykyisin pienempi)
Rakennusaika oli 3 vuotta muuttoon ja 10 vuotta lopputarkastukseen.

Kohtuuttoman pitkä? Kyllä. En suosittele. En tekisi uudestaan. Enkä tekisi lapsia siinä samalla enkä ...

raksaaja kirjoitti:

>>"Esimerkiksi siporexista tai leca harkoista eristeen kanssa rakentaessa varmaankin saa talon edullisemmin, kunhan noudattaa suurta huolellisuutta. "
>Kerrotko mikä sipossa vaatii huolellisuutta?

Ainakin saumat.
Harkoista muuratessa voi jäädä ilman konvektiokierrolle rakosia harkkojen väliin.
Siporex harkoissa liistereistä tulee pieniä kylmäsiltoja. Erityistä huolellisuutta vaaditaan etenkin raudoitekerroksissa.

> Joku tuossa ylempänä juuri kirjoitti ilmataskuista.

Jos ilmataskuja jää valuharkkorakenteeseen se on lujuusriski mikäli sellainen on kantavassa kohtaa.

>>"Yksi syy miksi valitsin harkkotalon oli se että halusin yksinkertaisen ja luotettavan rakenteen. Sellaiset jota työmiehet eivät rakentamisvaiheessa pahasti pysty mokailemaan. "
>Eikö silloin homogeeninen rakenne ole kaikista paras?

Kyllä.
Yhtä eristävä kuin EPS/SPU tai Finfoam vähintään yhtä luja kuin siporex vesihöyryä läpäisemätön. Se olisi optimi.
Mutta koska sellaista ei ole niin siporex harkot eristekerroksen kera vois olla paras kombinaatio.

>Joko palkkasi on luokkaa 20k/kk, tai sitten rakennusaikasi oli kohtuuttoman pitkä.

4k/kk bonuksineen (nykyisin pienempi)
Rakennusaika oli 3 vuotta muuttoon ja 10 vuotta lopputarkastukseen.

Kohtuuttoman pitkä? Kyllä. En suosittele. En tekisi uudestaan. Enkä tekisi lapsia siinä samalla enkä ...

Lue lisää

"Ainakin saumat.

Harkoista muuratessa voi jäädä ilman konvektiokierrolle rakosia harkkojen väliin.

Siporex harkoissa liistereistä tulee pieniä kylmäsiltoja. Erityistä huolellisuutta vaaditaan etenkin raudoitekerroksissa."

No. Ei tuollaisessa 0,5mm välissä oikeasti mitään konvektiota ole. Itse asiassa eristävyyden kannalta on parempi kaksi rantu harkon sisä- ja ulkoreunoihin. Ilma välissä eristää, ei konvektiota. Näin itsellä.

Liima ei ole kovinkaan kummoinen kylmäsilta. Otettu seinän eristävyydesä joka tapauksessa huomioon.

Raudoitukset helppoja tuon suhteen. Urat ovat harkoissa valmiina. Raunat uriin ja kuupata liimaa päälle. Eikä rautaja tule kovinkaan paljoa.

"Yhtä eristävä kuin EPS/SPU tai Finfoam vähintään yhtä luja kuin siporex vesihöyryä läpäisemätön. Se olisi optimi."

Tuon vesihöyryn itse jättäisin pois. Kunhan aine harvenee ulospäin mentäessä, niin se toimii fysiikan mukaan.

"Mutta koska sellaista ei ole niin siporex harkot eristekerroksen kera vois olla paras kombinaatio."

Näitähän tehdään, mutta itse en noista ole niin innostunut. Kalansaumat eivät niin tiivitä ole ja sipon huokoisyys herättää kysymyksen kosteudesta jahka sipo tuota höyryä päästää läpi, mutta kuinka käy eristeen rajapinnassa. Taasen eristettä en olisi laittamssa ulko-, enkä sisäpintaan. Tai sitten manitsmasi tiili ulkopintaan mitä toisessa ketjussa ehdotit. Kallis ratkaisu.

"Rakennusaika oli 3 vuotta muuttoon ja 10 vuotta lopputarkastukseen.

Kohtuuttoman pitkä? Kyllä. En suosittele. En tekisi uudestaan. Enkä tekisi lapsia siinä samalla enkä ..."

Osanottoni. Vilpittömästi.

Ja kirjoitellut nimimerkeillä onnellinenSipokki & toinenEspoolainen. Aika harvoin tänne kirjoitan (viime kerrasta vuosia), eikä yhtä nimimerkkiä ole vakiintunut.

Tuohon Siporexin ohutsaumamuuraukseen vielä... se muurataan käyttäen muurauskelkkaa apuna... eli keskelle harkkoa ei tule (ei missään nimessä saakaan tulla) laastia... Eli keskellä tuota saumaa on tyhjiö, joka katkaisee kylmäsillan. Siporex, eli kevytbetonirakenne on kaikista kylmäsillattomin kiviratkaisu varsinkin, jos välipohjat ja yläpohja on samaa kamaa. Lämpöhäviölaskennassa (lisäkonduktanssi) kylmäsiltoja on kevytbetonitaloissa seuraavasti: Yläpohjan ulkonurkka 0,06, välipohja 0,00, alapohja 0,03, ikkuna- ja oviliitokset 0,07. Nämä ovat todella hienoja lukuja ja jos otetaan vertailukohdaksi vaikka puutalojen vastaavat kylmäsillat samassa järjestyksessä, niin luvut ovat 0,05/0,05/0,06/0,07... Betoni-/puuliitoksien ja betoni/betoni liitoksien luvut osuvat välimaastoon, mutta betoniseinä ja betonialapohja (tuulettuva) näyttäisi olevan kaikkein kovin kylmäsiltojen aiheuttaja 0,28 luvullaan.

Summa summarum... kylmäsiltojen välttämisen kannalta Siporex/kevytbetoni on ehdottomasti paras vaihtoehto. Lisäksi kevytbetonilla päästään erittäin hyvään ilmatiiveyteen varsinkin, kun käytetään kevytbetoniyläpohjaa.

>Ei tuollaisessa 0,5mm välissä oikeasti mitään konvektiota ole.

Juu, ei. Mutta jos muuraa normilaastilla ja normi lecaharkoilla niin sitten konvektiota on helpostikin.

>"Yhtä eristävä kuin EPS/SPU tai Finfoam vähintään yhtä luja kuin siporex vesihöyryä läpäisemätön. Se olisi optimi."
>Tuon vesihöyryn itse jättäisin pois. Kunhan aine harvenee ulospäin mentäessä, niin se toimii fysiikan mukaan.

Tarkemmin sanoen, homma toimii niin kauan kuin suurin höyrynvastus on sisäpinnassa ja kun lämmöneristeen sisällä ei ole pintoja joihin kosteus voi tiivistyä.

Siporexissa seinän sisämaali on tiivein kohta. seuraavaksi on rappaus ja eriste siinä välissä. Toimii koska tiivein pinta on sisällä ja koska siporex ei lahoa ja kerkiää kuivua kesän aikana.
Siporexissa myös varmuudella tiivistyy vettä raudoitte ja liimasaumakohtiin jotka ovat muuta siporexia tiiviimpiä ja lämpöä johtavenpia. Mutta sekään ei haittaa rakenteessa (vesi imeytyy siporexin huokosiin, liikkuen siellä kapilaarisesti ja aikanaan kaasuuntuu uudestaan ja tuulettuu ulos, mutta mielestäni tästä syystä siporexi seinään ei ruostuvaista kiinnikettä sovi mennä ruuvaamaan, ilmiö vaikuttaa aavistuksen verran eristävyyttä heikentäen riippuen sisäpinnoitteesta).

Lammissa EPS on seinät tiivein kohta. Todennäköisesti tiiviinpi kuin sisämaali. Mutta koska sisäkuori kokonaisuudessaan on lämmin ei ongelmaa ole, EPS:n pintaan ei vettä voi tiivistyä vaan vähäinen määrä vesihöyryä kulkee hiljaleen läpi EPS:n, kuivuen vuoden mittaan.
Lammissa vettä kondensoituu ulkokuoren sisäpintaan koska harkkojen väleissä EPS/uretaani/saumanauha ei ole täydellisen tiivis vaan pienet määrät vesihöyryä virtaa näiden rakosten kautta. Tämäkään ei haittaa (vesi imeytyy kapilaarisesti huokoiseen ulkokuoren harkkorunkoon osa jää pisaroiksi/jääksi EPS:n päälle haihtuen vuoden mittaan ja tuulettuen ulos).

"sipon huokoisyys herättää kysymyksen kosteudesta jahka sipo tuota höyryä päästää läpi, mutta kuinka käy eristeen rajapinnassa. Taasen eristettä en olisi laittamssa ulko-, enkä sisäpintaan."

Se kieltämättä pitää jotenkin ratkaista. varminta on höyrynsulku sisäpinnassa tai niin paksu lämmöneriste siporexin ulkopuolella ettei kastepiste mitenkään voi syntyä.

"Tai sitten manitsmasi tiili ulkopintaan mitä toisessa ketjussa ehdotit. Kallis ratkaisu."

Saattaa olla. Mutta esim meidän taloon olisi puuverhous maksanut n. kymmenesosan rappauksen kuluista.

raksaaja kirjoitti:

>Ei tuollaisessa 0,5mm välissä oikeasti mitään konvektiota ole.

Juu, ei. Mutta jos muuraa normilaastilla ja normi lecaharkoilla niin sitten konvektiota on helpostikin.

>"Yhtä eristävä kuin EPS/SPU tai Finfoam vähintään yhtä luja kuin siporex vesihöyryä läpäisemätön. Se olisi optimi."
>Tuon vesihöyryn itse jättäisin pois. Kunhan aine harvenee ulospäin mentäessä, niin se toimii fysiikan mukaan.

Tarkemmin sanoen, homma toimii niin kauan kuin suurin höyrynvastus on sisäpinnassa ja kun lämmöneristeen sisällä ei ole pintoja joihin kosteus voi tiivistyä.

Siporexissa seinän sisämaali on tiivein kohta. seuraavaksi on rappaus ja eriste siinä välissä. Toimii koska tiivein pinta on sisällä ja koska siporex ei lahoa ja kerkiää kuivua kesän aikana.
Siporexissa myös varmuudella tiivistyy vettä raudoitte ja liimasaumakohtiin jotka ovat muuta siporexia tiiviimpiä ja lämpöä johtavenpia. Mutta sekään ei haittaa rakenteessa (vesi imeytyy siporexin huokosiin, liikkuen siellä kapilaarisesti ja aikanaan kaasuuntuu uudestaan ja tuulettuu ulos, mutta mielestäni tästä syystä siporexi seinään ei ruostuvaista kiinnikettä sovi mennä ruuvaamaan, ilmiö vaikuttaa aavistuksen verran eristävyyttä heikentäen riippuen sisäpinnoitteesta).

Lammissa EPS on seinät tiivein kohta. Todennäköisesti tiiviinpi kuin sisämaali. Mutta koska sisäkuori kokonaisuudessaan on lämmin ei ongelmaa ole, EPS:n pintaan ei vettä voi tiivistyä vaan vähäinen määrä vesihöyryä kulkee hiljaleen läpi EPS:n, kuivuen vuoden mittaan.
Lammissa vettä kondensoituu ulkokuoren sisäpintaan koska harkkojen väleissä EPS/uretaani/saumanauha ei ole täydellisen tiivis vaan pienet määrät vesihöyryä virtaa näiden rakosten kautta. Tämäkään ei haittaa (vesi imeytyy kapilaarisesti huokoiseen ulkokuoren harkkorunkoon osa jää pisaroiksi/jääksi EPS:n päälle haihtuen vuoden mittaan ja tuulettuen ulos).

"sipon huokoisyys herättää kysymyksen kosteudesta jahka sipo tuota höyryä päästää läpi, mutta kuinka käy eristeen rajapinnassa. Taasen eristettä en olisi laittamssa ulko-, enkä sisäpintaan."

Se kieltämättä pitää jotenkin ratkaista. varminta on höyrynsulku sisäpinnassa tai niin paksu lämmöneriste siporexin ulkopuolella ettei kastepiste mitenkään voi syntyä.

"Tai sitten manitsmasi tiili ulkopintaan mitä toisessa ketjussa ehdotit. Kallis ratkaisu."

Saattaa olla. Mutta esim meidän taloon olisi puuverhous maksanut n. kymmenesosan rappauksen kuluista.

Lue lisää

"Juu, ei. Mutta jos muuraa normilaastilla ja normi lecaharkoilla niin sitten konvektiota on helpostikin."

Olin ennen rakentamista yhdessä puolivalmissa lecatalosta vierailulla/tutustumassa. Kovan tuulen ja sateen jälkeen vesi oli tullut seinän läpi sisätasoitteeeseen asti. Kertoo jotain tiiveydestä ennen kuin rappaus on pinnassa. Tuosta syystä lecan ulkopintaan heitetään usein yksi kerros, mitä tässä tapauksessa ei olltu tehty. Lopputulos yllätti itseni.

"Siporexissa seinän sisämaali on tiivein kohta. seuraavaksi on rappaus ja eriste siinä välissä. "

Lateksi sisäpinnassa on tosiaan se tiivein kohta. Itse tätä varten vedin lateksilla myös alaslaskettujen kattojen kohdilta ulkoseinät maalilla. Ehkä hifistelyä, mutta tulipa hyvä mieli.

Tuon rappauksen suhteen omasta mielestäni jalolaasti on aika ylivoimainen, vaikkakaan jostain syystä tätä ei paljoa nykyään tehdä. Ihmettelen miksi. Rappauksen korkkaaminen on todella kallis, jos näin tapahtuu.

"Siporexissa myös varmuudella tiivistyy vettä raudoitte ja liimasaumakohtiin jotka ovat muuta siporexia tiiviimpiä ja lämpöä johtavenpia."

Raudat ovat poikittain eristeessä, eli eivät varsinaisia kylmäsiltoja ole. Liima taasen niin ohut, että käytännössä samassa lämpötilassa harkon kanssa. Liimaushan ei ole mikään lasti, vaan ohut. Korkeussuunnassa liimaa on kyllä urissa paljon, mutta ei kovin levästi.

"mutta mielestäni tästä syystä siporexi seinään ei ruostuvaista kiinnikettä sovi mennä ruuvaamaan"

No eivät ole vielä alkaneet ruostua 7v. aikana, vaikka pari tullut otettua irtikin eri syistä. Sisäseinissä tämä ei ongelma ole ja ulkoseinien kosteus lähentelee ulkoilman kosteutta. Ulkoseinään ei kai kukaan kiinnitä mitään ruostuvaa oli materiaali mikä tahansa.

" ilmiö vaikuttaa aavistuksen verran eristävyyttä heikentäen riippuen sisäpinnoitteesta)."

No joo. Aivan yhtä paljon kuin puutalossa naulojen käyttäminen seinissä, joita on varmaan 1000x määrä.

"Lammissa EPS on seinät tiivein kohta. Todennäköisesti tiiviinpi kuin sisämaali."

Lateksihan on melkein 100% höyrysulku, jos vain on tiivis ja aika tiivishän se on. EPSistä taasen höyry pääsee aika helposti läpi. Sisäseinät kannattaa kuitenkin vetäistä aina jollakin höyryä pitävällä mm. edellä mainitsemistasi syistä oli materiaali käytännössä mikä tahansa, ja kuten mainitsit.

"Se kieltämättä pitää jotenkin ratkaista. varminta on höyrynsulku sisäpinnassa tai niin paksu lämmöneriste siporexin ulkopuolella ettei kastepiste mitenkään voi syntyä."

Tällöin rappauksesta tulee ongelma, jos sitä haluaa käyttää. Ehkäpä tästä syystä rappausta ei tulevaisuudessa kohta nähdä. Toisaalta jos/kun ilmat tästä lämpenevät ja kosteus lisääntyy, kuten ennustetaan, on tuuletusrakokin aika ongelmallinen. Ei nyt lähivuosien ongelma kuitenkaan.

"Mutta esim meidän taloon olisi puuverhous maksanut n. kymmenesosan rappauksen kuluista."

Tätä itse tutkiskelin kauan. Lopulta onneksi löysin rapparin joka oli tehnyt aikaisemminkin minulle hommia. Ostin laastit ym. tarvikkeet itse, pystyttelin telineet, sotkin laastin aamulla valmiiksi, retuutin ne paikoilleen ja leikin iltapäivällä ämpärisankari, kiinnittelin verkkoja, tein smyygejä ym. pientä.

Mitä noihin arveluttaviin kohtiin tulee, niin itselläni eniten kysymyksiä herätti yläkerran aukon ylitys. Tähän tuli kaksi L- palkkia selät vastakkain. Olisiko palkin mitat jotain 200x150, jossa tuo 200 tuli ylöspäin. Sipolankkujen päällä olevat villat kyllä eristävät, mutta tuossa oli sipolankussa 200 korkea kylmäsilta melkein koko lankkujen läpi. Palkilla pituutta jotain 3,5m. Tuohon kohtaan laitoin 100mm ylimääräistä villaa. Lankku eristä itsessään n. 8cm villan verran, joten kylmäsilta ulottuu varsin pitkälle eristeen sisälle massiivisena.

Siis mitä höpäjät.?? Siporex eli kevytbetonihan on aivan ylivoimainen tuote muihin kiviratkaisuihin verrattuna. Se on kevyin ja nopein pystyttää. Seinäharkkojen lisäksi aukonylitykset, lattiat, katot , portaat, kellarit, väliseinät... Kaikki saa samasta materiaalista määrämittaan tontille toimitettuna. Työmaalla säätäminen vähenee huomattavasti. Sipo on AINOA kivirunko, jota ei tarvitse lisäeristää jolloin kaikki eristämiseen liittyvät kosteusriskit ovat minimissään. Nykyaikainen kevytbetoni omaa hyvän u-arvon ja siihen kun lisää massiivirakenteen kyvyn varata energiaa sekä vaipan tiiveyden ja kylmäsillattomuuden, niin ihmettelen miksi joku jostain muusta talonsa tekisi??? Toki markkinamiesten lötinöitä riittää näiden modernien eps ja peps muovieristettyjen ratkaisuiden ympärillä, mutta faktat ja historia puhuvat kyllä siporakentamisen ylivoimasta. Enitenhän siitä on Suomeen kivitaloja rakennettu ja tuote vain paranee kehittyessään... ja ympäristön kehittyessä. Yksi hyvä on monesti parempi kuin tukullinen uusia, niin tässäkin.

"Vaatii huolellisuuden kuten muutkin. Lammi on edellä esim siinä että eristeen sisään ei tule raudoitteita."

Korjaisin tätä hieman. Raudoitus ei haittaa, jos se ei ole harkossa sisä- ulkosuunnassa. Pitkittäin eriteessä oleva rauta ei johda lämpöä muuta kuin paksuutensa verran, eli luokkaa sentin. Tällaisiahan raudoitukset seinissä ovat. Lisäksi tietenkin tulee raudoitteen ympärillä oleva laasti/liima.

"Seinän ja yläpohjan liitos aina hieman haasteellinen. "

Jos siposta puhuit, niin yläpohja tulee seinän sisäosan päälle. Tämä on varsin tiivis ja eristetään vielä akryylilla sisätasoitteita tehdessä. Sivusuunnassa yläpohjan jälkeen tulee "aukko" joka mahdollistaa liikkunnan ja johonka tulee eristettä ja uloimmaksi ohuempi harkko. Sama välipohjissa.

"Olen sellaista koulukuntaa jonka mielestä siporex ja puu sellaisenaan ovat kylmäsiltaa verrattuna oikeisiin lämmöneristeisiin."

Itse olen taas sitä koulukuntaa, jonka mielestä mikä tahansa aine eristää kunhan sitä on tarpeeksi. En pidä esim. EPSiä huonona materiaalina sen seurauksena, että nykyään on saatavilla uudempia ja parempia.

"Olisiko jossain rakennedetaljit IV putkien, savupiipun ym. tiivistyksestä siporex yläpohjissa?"

Tuolta suunnittelijan käsikirjasta löytyy joitakin. Yläpohjaelementtejä saa erilaisina versioina joilla isojen aukkojen tekeminen on mahdollista. Vielä isommista sitten pätkäistään elementistä pätkä pois.

Hormin eristys tapahtuu elastisella kitillä tiiveys ja eristeellä sitten ylempää. IV- aukot samalla periaatteella. Urska ja akryyli on tietenkin hyvä joihinkin kohtiin.

Aukko yläpohjassa on aina aukko vaikka tukittunakin, eli noiden määrää tulee välttää.

kylläkbonparas kirjoitti:

Siis mitä höpäjät.?? Siporex eli kevytbetonihan on aivan ylivoimainen tuote muihin kiviratkaisuihin verrattuna. Se on kevyin ja nopein pystyttää. Seinäharkkojen lisäksi aukonylitykset, lattiat, katot , portaat, kellarit, väliseinät... Kaikki saa samasta materiaalista määrämittaan tontille toimitettuna. Työmaalla säätäminen vähenee huomattavasti. Sipo on AINOA kivirunko, jota ei tarvitse lisäeristää jolloin kaikki eristämiseen liittyvät kosteusriskit ovat minimissään. Nykyaikainen kevytbetoni omaa hyvän u-arvon ja siihen kun lisää massiivirakenteen kyvyn varata energiaa sekä vaipan tiiveyden ja kylmäsillattomuuden, niin ihmettelen miksi joku jostain muusta talonsa tekisi??? Toki markkinamiesten lötinöitä riittää näiden modernien eps ja peps muovieristettyjen ratkaisuiden ympärillä, mutta faktat ja historia puhuvat kyllä siporakentamisen ylivoimasta. Enitenhän siitä on Suomeen kivitaloja rakennettu ja tuote vain paranee kehittyessään... ja ympäristön kehittyessä. Yksi hyvä on monesti parempi kuin tukullinen uusia, niin tässäkin.

Lue lisää

Läpiä päähäni tietenkin. ;-)

>Se on kevyin ja nopein pystyttää.
Ei pidä paikkaansa.

>Seinäharkkojen lisäksi aukonylitykset, lattiat, katot , portaat, kellarit, väliseinät...

Kaikki tarvitsevat erikoisrakenteita, jopa nostureita. Toisin kuin esim. valuharkoissa.

>Työmaalla säätäminen vähenee huomattavasti.

Se on totta.

>Sipo on AINOA kivirunko, jota ei tarvitse lisäeristää

Höpölöpö. Jokaisessa normaalissa siporex talossa on lisäeristeet koska siporex ei ole oikea lämmöneriste.

onnellinenSipokki kirjoitti:

"Vaatii huolellisuuden kuten muutkin. Lammi on edellä esim siinä että eristeen sisään ei tule raudoitteita."

Korjaisin tätä hieman. Raudoitus ei haittaa, jos se ei ole harkossa sisä- ulkosuunnassa. Pitkittäin eriteessä oleva rauta ei johda lämpöä muuta kuin paksuutensa verran, eli luokkaa sentin. Tällaisiahan raudoitukset seinissä ovat. Lisäksi tietenkin tulee raudoitteen ympärillä oleva laasti/liima.

"Seinän ja yläpohjan liitos aina hieman haasteellinen. "

Jos siposta puhuit, niin yläpohja tulee seinän sisäosan päälle. Tämä on varsin tiivis ja eristetään vielä akryylilla sisätasoitteita tehdessä. Sivusuunnassa yläpohjan jälkeen tulee "aukko" joka mahdollistaa liikkunnan ja johonka tulee eristettä ja uloimmaksi ohuempi harkko. Sama välipohjissa.

"Olen sellaista koulukuntaa jonka mielestä siporex ja puu sellaisenaan ovat kylmäsiltaa verrattuna oikeisiin lämmöneristeisiin."

Itse olen taas sitä koulukuntaa, jonka mielestä mikä tahansa aine eristää kunhan sitä on tarpeeksi. En pidä esim. EPSiä huonona materiaalina sen seurauksena, että nykyään on saatavilla uudempia ja parempia.

"Olisiko jossain rakennedetaljit IV putkien, savupiipun ym. tiivistyksestä siporex yläpohjissa?"

Tuolta suunnittelijan käsikirjasta löytyy joitakin. Yläpohjaelementtejä saa erilaisina versioina joilla isojen aukkojen tekeminen on mahdollista. Vielä isommista sitten pätkäistään elementistä pätkä pois.

Hormin eristys tapahtuu elastisella kitillä tiiveys ja eristeellä sitten ylempää. IV- aukot samalla periaatteella. Urska ja akryyli on tietenkin hyvä joihinkin kohtiin.

Aukko yläpohjassa on aina aukko vaikka tukittunakin, eli noiden määrää tulee välttää.

Lue lisää

>>"Vaatii huolellisuuden kuten muutkin. Lammi on edellä esim siinä että eristeen sisään ei tule raudoitteita."
>Korjaisin tätä hieman. Raudoitus ei haittaa, jos se ei ole harkossa sisä- ulkosuunnassa.

Vaikka se on poikittain se vähentää liimoineen eristävyyttä siltä kohdin.

>Pitkittäin eriteessä oleva rauta ei johda lämpöä muuta kuin paksuutensa verran, eli luokkaa sentin.

koko kolo on täynnä liisteriä.

Mitätön asia kokonaisuudessa, myönnän toki sen.

>>"Seinän ja yläpohjan liitos aina hieman haasteellinen. "
>Jos siposta puhuit, niin yläpohja tulee seinän sisäosan päälle. Tämä on varsin tiivis ja eristetään vielä akryylilla sisätasoitteita tehdessä.

Jep. Helpoin tuon tiivistys on sipo-sipo tapauksessa.

>>"Olisiko jossain rakennedetaljit IV putkien, savupiipun ym. tiivistyksestä siporex yläpohjissa?"
>Tuolta suunnittelijan käsikirjasta löytyy joitakin.

Selasin eilen löytämäni siporex detaljit .pdf materiaaleista.
Ei mitään ohjeita läpivienteihin.

>Hormin eristys tapahtuu elastisella kitillä tiiveys ja eristeellä sitten ylempää. IV- aukot samalla periaatteella. Urska ja akryyli on tietenkin hyvä joihinkin kohtiin.

Sellaista visioinkin. Nuo vaatii huolellisuutta aina.
Olen usempaakin rajentajaa jopa mestaria joutunut opastamaan nuissa asioissa. Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin. ;-)

raksaaja kirjoitti:

>>"Vaatii huolellisuuden kuten muutkin. Lammi on edellä esim siinä että eristeen sisään ei tule raudoitteita."
>Korjaisin tätä hieman. Raudoitus ei haittaa, jos se ei ole harkossa sisä- ulkosuunnassa.

Vaikka se on poikittain se vähentää liimoineen eristävyyttä siltä kohdin.

>Pitkittäin eriteessä oleva rauta ei johda lämpöä muuta kuin paksuutensa verran, eli luokkaa sentin.

koko kolo on täynnä liisteriä.

Mitätön asia kokonaisuudessa, myönnän toki sen.

>>"Seinän ja yläpohjan liitos aina hieman haasteellinen. "
>Jos siposta puhuit, niin yläpohja tulee seinän sisäosan päälle. Tämä on varsin tiivis ja eristetään vielä akryylilla sisätasoitteita tehdessä.

Jep. Helpoin tuon tiivistys on sipo-sipo tapauksessa.

>>"Olisiko jossain rakennedetaljit IV putkien, savupiipun ym. tiivistyksestä siporex yläpohjissa?"
>Tuolta suunnittelijan käsikirjasta löytyy joitakin.

Selasin eilen löytämäni siporex detaljit .pdf materiaaleista.
Ei mitään ohjeita läpivienteihin.

>Hormin eristys tapahtuu elastisella kitillä tiiveys ja eristeellä sitten ylempää. IV- aukot samalla periaatteella. Urska ja akryyli on tietenkin hyvä joihinkin kohtiin.

Sellaista visioinkin. Nuo vaatii huolellisuutta aina.
Olen usempaakin rajentajaa jopa mestaria joutunut opastamaan nuissa asioissa. Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin. ;-)

Lue lisää

"Selasin eilen löytämäni siporex detaljit .pdf materiaaleista.

Ei mitään ohjeita läpivienteihin."

Kuuukkeliin sipo suunnittelijan käsikirja ja haku sanalla hormi, ei siis läpivienti. Kertoo hormin läpiviennin, mutta samalla periaatteella voi laittaa IV- putketkin, jos ei urskaa halua käyttää.

Pienempiiin sitten itse laitoin akryylia tukkeeksi esim. sähköputkiin ja -johtoihin ja palohälyttimen piuhoihin. Tätä ei kirjasesta taida löytyä, mutta noin yleensä, tai oikeammin taitaa olla, että ei mitään yleensä...


"Olen usempaakin rajentajaa jopa mestaria joutunut opastamaan nuissa asioissa. Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin. ;-)"

No. Meikäläisen mesu ehdotti tuohon hormin ja elementin väliin teippiä, tai kivivillaa. Kuinkahan kuvitteli teipin tarttuvan sipon pintaan ja millaista tiiveyttä saatavan tuolla villalla.

"Meikäläisen mesu ehdotti tuohon hormin ja elementin väliin teippiä, tai kivivillaa. Kuinkahan kuvitteli teipin tarttuvan sipon pintaan ja millaista tiiveyttä saatavan tuolla villalla."

JUURI NOIN rakennetaan ammattilaisten laadulla kun ei ole rakennuttaja näkemässä.

Samat esimerkit omasta kaveripiiristäni.

Lisäksi sellainen että avaimet käteen talossa näkyi ALUSKATE kun piipun kylkeä myöden tähysti asuintiloista ylöspäin.

On silloin AIVAN sama mitä materiaalia talo on koska se vuotaa kuin harakanpesä.

raksaaja kirjoitti:

"Meikäläisen mesu ehdotti tuohon hormin ja elementin väliin teippiä, tai kivivillaa. Kuinkahan kuvitteli teipin tarttuvan sipon pintaan ja millaista tiiveyttä saatavan tuolla villalla."

JUURI NOIN rakennetaan ammattilaisten laadulla kun ei ole rakennuttaja näkemässä.

Samat esimerkit omasta kaveripiiristäni.

Lisäksi sellainen että avaimet käteen talossa näkyi ALUSKATE kun piipun kylkeä myöden tähysti asuintiloista ylöspäin.

On silloin AIVAN sama mitä materiaalia talo on koska se vuotaa kuin harakanpesä.

Lue lisää

Mutta tuohan oli hyvä! Pystyi tarkistamaan helposti, että talosta löytyy aluskate.

Valuharkko on betonipumppaus- ja eristeteollisuuden lobbaama turhake, jolla hyväuskoisia pientalorakentajia höynäytetään rakentamaan ylikalliita betonibunkkereita. Omakotitaloja on tehty puutikuista jo tuhansia vuosia, joten mikään järkevä syy ei perustele omakotitalon tekemistä valamalla paikallaan... eikä myöskään betonielementeillä. SYY: no koska omakotitalo on niin pieni ja matala, eikä vaadi noin järeitä rakenteita! Pientalon tulee olla helppo, turvallinen ja kustannustehokas rakentaa! Pientaloja varten on suunniteltu useita erilaisia rakennusjärjestelmiä, mutta valu- ja betonielementtirakenteet eivät ole sellaisia. Ne kuuluvat tuonne kerrostalorakentamiseen ja niitä on aivan turha yrittää amatööreille pientalorakentajille tuputtaa... Siitä ei todellakaan synny muuta kuoín ylimääräistä kustannusta.

Mutta onko massiivisen rakenteen paino lisähintansa väärti?

Ei mielestäni.

Kannattaa sijoittaa enemmän esimerkiksi eristävyyteen.

"(taitaa muuten rakentamismääräyksetkin sanoa että kantavat rakenteet tulee olla lämmöneristeen sisäpuolella)"

Tämä sinänsä mielenkiintoista, että näinhän ei usein ole. Löytyy paljon harkkotaloja joissa EPSin sisäpuolinen osa kannattelee välipohjia ja ulkopuolinen osa kattoa.

"Yksiaineisissa materiaaleissa seinä ei varaa lämpöä yhtä tehokkaasti. Tämä johtuu siitä että rakenteen ollessa heikkoa lämmöneristettä siihen absorboitunut lämpö johtuu vääjäämättä kohti ulkopintaa fysiikan lakien vuoksi, eikä siten pysty esim. vaikuttamaan sisälämpöön."

No ei mene fysiikka aivan näin. Kyllähän seinässä oleva varautunut lämpöenergia kulkee aina viileämpään suuntaan. Jos sisälämpötila nousee esim. takkaa polttaessa varautuu osa lämmöstä seiniin. Seinistä se sitten kulkeutuu minne pääsee. Jos sisäilma on lämpimämpää kuin seinä, niin uloshan tuo lämpö suuntautuu. Jos sisäilma taas viilenee, niin seinä luovuttaa lämpöä sisäänpäin.

Sipon tapauksessa lämpö ei kuitenkaan varaudu niin hyvin kuin suorassa betoniseinässä, koska eriste hidastaa lämmön varautumasta. Mitä syvemmälle lämpö varautuu, sitä enemmän välissä on eristettä hidastamassa varutumista.

=> Huonompi varaus ei siis johdu eristeestä seinän ulkopintaan mentäessä (kuten kirjoitat), vaan eristeestä ennen sisäpintaa.

"(lisäksi tietenkin vaikuttaa massan paino, mitä painavampaa materiaalia seinät ym. materiaalit on sitä voimakkaammin ne sitovat ja luovuttavat lämpöä)"

Oikeammin mitä suurempi ominaislämpökapasiteetti on, ei massa. Puun ominaislämpökapasiteetti on mm. 2x betoniin nähden. Puun ongelma on vain siinä, että sitä ei ole kuitenkaan masaltaa niin paljoa kuin betonia, ei edes sitä puolikasta mitä tarvittaisiin samaan lopputulokseen.

"Loppuhuomautuksena. Betonirakennuksella saavutetaan vuotuista energiansäästöä muutama prosentti enemmän verrattuna keveisiin rakenteisiin tai yksiaineisiin rakenteisiin. Eli ero lisä säästönä ei ole merkitsevä. Ero asuinmukavuutena voi olla merkitsevä koska eristämätön betonirakenne imee itseensä energiaa nopeasti verrattuna keveänpiin lämpöä vähemmän johtaviin materiaaleihin. Sen ansiosta pysyy sisäilman lämpötila helpommin tasaisena"

En kyllä ole nähnyt yhtään artikkelia missä oltaiisin tutkittu kerrosrakenteen parempaa energiankulutusta vs. homogeeninen rakenne. Otan kyllä linkkejä vastaan.

Sinänsä kivitalon (ja hirsitalon) yksi hyvä puoli on lämmön varauskyky. Se tasaa sekä sisälämpötilaeroja, että myös varastoi auringon lämpöenergiaa ulkoseinän ulkopintaan. Kevytrakenteinen talohan on tavallaan aina varjossa tuuletusraon seuraksena. Näistä sitten on eri tutkimuksiakin, joissa saatu hyödyksi muutamista prosenteista aina 10% saakka riippuen tutkimuksesta ja kuka tuon on maksanut.

Massiivirakenteilla saadaan kaikilla käytännössä hyvä lämpöä tasaava vaikutus.

Siporex eli kevytbetoni on ihan paras keksintö täältä Suomesta, mitä pientalorakentamiseen on ikinä kehitetty. Muut eivät pääse lähellekään. Kyllä tämä on fakta! Muut joutuu selittelemään, Sipon ei tarvitse. Eron huomaa hieman simppelimpikin kun rakennetta tutkailee. Ei erikoisuuksia ja ihmeitä... vain VALKOISTA ERISTEKIVEÄ

Varmaan jos nyt alkaisin rakentamaan tutkisin uutta eristävänpää kaasubetonia toisenkin kerran, jopa Oulun korkeudelle. Puolen metrin seinävahvuus on kuitenkin mielestäni liikaa ja sisäpinnan kiinnityksiä pitäisi testailla, puuhun, betoniin ja cyprokiin tottuneelle vaatinee totuttelua...

(Passiivihöpötyksistä viis koska esim nykytaloni on sitä energiapihimpi jo muutoinkin, vaikka seinät vain U=0,23, akkunat U=1 tjsp)

raksaaja kirjoitti:

Varmaan jos nyt alkaisin rakentamaan tutkisin uutta eristävänpää kaasubetonia toisenkin kerran, jopa Oulun korkeudelle. Puolen metrin seinävahvuus on kuitenkin mielestäni liikaa ja sisäpinnan kiinnityksiä pitäisi testailla, puuhun, betoniin ja cyprokiin tottuneelle vaatinee totuttelua...

(Passiivihöpötyksistä viis koska esim nykytaloni on sitä energiapihimpi jo muutoinkin, vaikka seinät vain U=0,23, akkunat U=1 tjsp)

Lue lisää

1/2m seinät voisivat olla aika päheet mielestäni. Nykyiset ikkunat ovat aika paksuja, joten noidenkin kanssa sopisi hyvin. Oviaukosta taas tulisi hyvässä ja huonossa jo holvi.

Kiinnityksistä on järjestys puu, sipo, betoni, cyprok, leca. Perusteluina helppous, pysyvyys, tarkkuus. Joissakin kohdissa järjestys voi hieman muutella, mutta yleisesti noin.

Normaalisti kivitalon seinä on 400mm paksu. 10cm paksumpi, eli 500mm on luksustuote, joka kannattaa laittaa kyllä jos neliöistä ei pahemmin kiristä. Hinnaltaan se ei niin merkittävästi ole edes kalliimpi. Mahtava massiivisuuden tunne ja isot ikkunapenkit viehättävät kyllä monia, niin minuakin.

Massiiviset seinät vaativat isompia ikkuna-aukkoja jottei ikkunat näytä "sontaluukuilta" ja se tuhoaa energiatalouden / nostaa kustannuksia.

Meillä on ikkunat noin 10cm syvennyksessä sisäpinnalta ja reunat menee herkästi jäähän talvella pakkasen noustessa yli -20:n. Ilmiö voimistuu pienissä ikkunoissa.

Vastaavaa en ole koskaan nähnyt puutaloissa joissa ikkunat on about sisäpinnan tasossa.

raksaaja kirjoitti:

Massiiviset seinät vaativat isompia ikkuna-aukkoja jottei ikkunat näytä "sontaluukuilta" ja se tuhoaa energiatalouden / nostaa kustannuksia.

Meillä on ikkunat noin 10cm syvennyksessä sisäpinnalta ja reunat menee herkästi jäähän talvella pakkasen noustessa yli -20:n. Ilmiö voimistuu pienissä ikkunoissa.

Vastaavaa en ole koskaan nähnyt puutaloissa joissa ikkunat on about sisäpinnan tasossa.

Lue lisää

Tuo on totta, että ampuma- aukoilla saadaan rikottua tasainen ulkovaippa tehokkaasti. Tuollaisista syvistä ampuma- aukoista ei paljoakaan valoa tule sisälle, kun seinän paksuus kasvaa. Tällaisia pieniä ikkunoita yleensä käytetään vessoissa, suihkuissa, vaatehuoneissa jne.

Toisaalta tuota valon tuloa voidaan kasvattaa tekemällä smyygeistä vinoja, yli suorakulmaisia. Näinhän vanhoissa paksuseinäisissä taloissa usein on. Vinous taasen huonontaa energiatehokkuutta, mutta toisaalta muuuten seinän paksuus sitä kasvattaa.

"Meillä on ikkunat noin 10cm syvennyksessä sisäpinnalta ja reunat menee herkästi jäähän talvella pakkasen noustessa yli -20:n. Ilmiö voimistuu pienissä ikkunoissa."

Meillä sama 10cm syvennys, mutta ikkunat eivät mene jäähän, eivät pienetkään. Tähän auttanee ikkunat, jotka olivat U- arvoltaan 0,8-0,9. Ainoa kohta missä ikkunat vetävät jäähän on ulko- oven vasikat ja niiden päällä oleva lasi (talattu oven yhteydessä, ei ikkunoiden). Noiden U- arvo ei ole tiedossa, mutta selväti heikompi kuin varsinaisten ikkunoiden.

Edes kiinteät ikkunat, joissa 10cm syvennyksen lisäksi tulee karmista lisäsyvyyttä ei vedä jäähän. Lasihan on kiinteissä karmin ulko- osassa jolloin lisäsyvyyttä karmista tulee ehkä 13cm, eli kokonaisyvyys on jo 23cm. Ja tuo 23cm ei tuota ongelmia. Tämä ainakin -25 asteeseen saakka. Kylmempää täällä ei ole tainnut olla. En ainakaan muista.

"Vastaavaa en ole koskaan nähnyt puutaloissa joissa ikkunat on about sisäpinnan tasossa."

Näinhän aika usein tehdään. Varsinkin halvoissa taloissa listat ovat suoraan karmin ja seinän päällä. Vieraileppa vaikka josain Älvarissa, niin näet, tai kuvahaulla kuukkelista.

Minä katson kyllä mieluiten ikkunoista ulos ja haluan valoa sisällekin... En myöskään lämmitä leivänpaahtimella taloani tai suosi mitään passiiviajatusta, mikä onkin syypää juuri näihin ikkunoiden huurtumisiin. Jotta ikkunat pakkasella pysyvät auki, tulee niiden saada riittävästi lämpöä sisältä. Kunnon lämmitysjärjestelmä, esim. maalämpö tai poistoilmalämpöpumppu kuuluu suomalaiseen omakotitaloon. Etelä-Euroopassa voidaan sitten lämmittää niillä aurinkopaneeleilla ja muilla leivänpaahtimilla. Suomalainen omakotiasuminen ja hippikulttuuri eivät vaan sovi yhteen.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Tuo on totta, että ampuma- aukoilla saadaan rikottua tasainen ulkovaippa tehokkaasti. Tuollaisista syvistä ampuma- aukoista ei paljoakaan valoa tule sisälle, kun seinän paksuus kasvaa. Tällaisia pieniä ikkunoita yleensä käytetään vessoissa, suihkuissa, vaatehuoneissa jne.

Toisaalta tuota valon tuloa voidaan kasvattaa tekemällä smyygeistä vinoja, yli suorakulmaisia. Näinhän vanhoissa paksuseinäisissä taloissa usein on. Vinous taasen huonontaa energiatehokkuutta, mutta toisaalta muuuten seinän paksuus sitä kasvattaa.

"Meillä on ikkunat noin 10cm syvennyksessä sisäpinnalta ja reunat menee herkästi jäähän talvella pakkasen noustessa yli -20:n. Ilmiö voimistuu pienissä ikkunoissa."

Meillä sama 10cm syvennys, mutta ikkunat eivät mene jäähän, eivät pienetkään. Tähän auttanee ikkunat, jotka olivat U- arvoltaan 0,8-0,9. Ainoa kohta missä ikkunat vetävät jäähän on ulko- oven vasikat ja niiden päällä oleva lasi (talattu oven yhteydessä, ei ikkunoiden). Noiden U- arvo ei ole tiedossa, mutta selväti heikompi kuin varsinaisten ikkunoiden.

Edes kiinteät ikkunat, joissa 10cm syvennyksen lisäksi tulee karmista lisäsyvyyttä ei vedä jäähän. Lasihan on kiinteissä karmin ulko- osassa jolloin lisäsyvyyttä karmista tulee ehkä 13cm, eli kokonaisyvyys on jo 23cm. Ja tuo 23cm ei tuota ongelmia. Tämä ainakin -25 asteeseen saakka. Kylmempää täällä ei ole tainnut olla. En ainakaan muista.

"Vastaavaa en ole koskaan nähnyt puutaloissa joissa ikkunat on about sisäpinnan tasossa."

Näinhän aika usein tehdään. Varsinkin halvoissa taloissa listat ovat suoraan karmin ja seinän päällä. Vieraileppa vaikka josain Älvarissa, niin näet, tai kuvahaulla kuukkelista.

Lue lisää

Jäätyykö ikkunat sisä- vai ulkopinnasta? Jos jäätyminen (huurtuminen) tapahtuu ikkunalasin ulkopinnasta, se tarkoittaa, että lasi eristää hyvin. Näin käy meillä syksyisin kun kostea ulkoilma jäähtyy nopeasti ja sälekaihtimet ovat kiinni.

Jos taas jäätyminen (huurtuminen) sisälasin sisäpinnasta, kyse on huonosti eristävästä ikkunasta ja siitä, että sisätilan kosteus on liian suuri. Ilmanvaihto ei toimi.

Rak.inssi kirjoitti:

Jäätyykö ikkunat sisä- vai ulkopinnasta? Jos jäätyminen (huurtuminen) tapahtuu ikkunalasin ulkopinnasta, se tarkoittaa, että lasi eristää hyvin. Näin käy meillä syksyisin kun kostea ulkoilma jäähtyy nopeasti ja sälekaihtimet ovat kiinni.

Jos taas jäätyminen (huurtuminen) sisälasin sisäpinnasta, kyse on huonosti eristävästä ikkunasta ja siitä, että sisätilan kosteus on liian suuri. Ilmanvaihto ei toimi.

Lue lisää

Luonnollisesti sisäpinnasta.

Tuo huurtuminen ulkopinnasta on tuttu ilmiö. Tapahtuu erityisen hyvin terassin alapuolella oleviin ikkunoihin syksyisin/ alkutalvesta. Kyseiset ikkunat ovat kiinteitä, joten niissä ei sälekaihtimia ole. Riittää kun ikkunoiden eristävyys on tarpeeksi hyvä.

Kuten kirjoitin edellä, niin jäätyminen tapahtuu vain ulko- oven ympärillä olevissa "ikkunoissa". 2006 oli ikkunoiden U- arvoille vaatimukset, mutta oville ei. Ja kun ei ollut, niin ei valmistajia kiinnostanut valmistaa paremmin eristäviä. Oven ympärillä olevat ikkunat käsiteltiin ovien mukaan. Ja noita ei saanut paremmiksi jos halusi että ovat samanlaisia kuin ovi. Kyseisessä kohdassa karmit ovat 200 syviä, ikkunat kiinteät karmin ulko- osassa ja karmit lisäksi 10cm syvällä. Onhan tuossa jo matkaa missä ilma ei liiku ja lämmitä ikkunaa. Auttaisi huonoon U- arvoon.

Sisäilma talvella aika harvoin on liian suuri (meillä ei ikinä), jos ilmaa vaihtaa. Käytännössä ilma on liian kuivaa.

Ja kyllä tuo syvennyksien koko asiaan vaikuttaa jossain vaiheessa, jos nyt ei halua noihin syvennyksiin lämmitystä värkkäillä. Meillä tätä ei tapahdu (ovien vierustoja lukuunottamata), mutta talo etelässä ja täällä kovia pakkasia on harvoin.

Sisäpinnasta.
Meillä on vuosimallin 2004 Fenestra ikkunat. Tehoselektiiviä ja superlasia, lasien välissä alumiinikehys.
U arvo siinä 1:n nurkilla.

Ennen kuin IVK<O otettiin käyttöön meillä oli kaksi talvea pelkästään poistoilma liesituulettimella ja ristivedolla tuuletus kahdesti päivässä. Sisälämpö 23...25 ja pakkasella ilmankosteus 20-30% haarukassa, joskus harvoin alle 20%.
Ikkunoiden reunoja piti rätillä kuivata useaan kertaan päivässä ettei vesi valu ikkunapenkille.
Pakkasen mennessä yli 25 asteen jäätyivät kaikki ikkunat 1-2cm reunoistaan, samoin ulko-ovien helat.

Kun IVK<O kytkettiin käyttöön ei sisäilman kosteudessa juurikaan tullut muutosta ja sisälämmötkin on entiset. Mutta koska ilma on enemmän liikkeessä, ei vettä kondensoidu niin paljoa että se kerkiäisi valumaan ikkunapankille (ja kattolamput "pyörii" tuulessa).
Kuitenkin edelleen pakkasen noustessa 25 asteeseen alkaa kaikkien ikkunoiden ulkoreunoille muodostua vesihöyryä, mutta se kerkiää haihtua ennen kuin alkaa valumaan. Näin myös kodinhoitohuoneessa jossa kuivataan pyykiä ja pesutiloissa.
Koska superlasit ja tehoselektiivit on niin paskoja voi infrapunamittarilla todeta ikkunalasin reunojen menevän pakkaselle tuossa -25 asteen jälkeen. Eli pakkohan siihen on tiivistyä kosteutta, fysiikan lait kun pätee aina.

Samat ilmiöt on esim. parvekkeen oven lasissa jossa on kolmelasinen ikkuna-elementti.

Pahin oli ulko-oven viereinen 20cm ikkuna aukko jossa lasipinta on vain noin 13cm leveä ja ikkunassa 3lasinen elementti. Lasi on liki 20cm syvällä seinän sisäpinnasta ja se pakkasella on aina valunut vettä ja jäätynyt, kunnes rakensin alumiinipokan ulkopintaan 7cm solumuovi-eristeen ja lisäsin sen päälle 6mm tasolasin erilliset puukehykset. Nyt sekään ikkuna ei enään hikoile niin paljon että vesi valuisi ikkunapenkille. Kovimmilla -30 asteen pakkashetkinä alanurkat on kyllä olleet vielä jäässä mutta se ei haittaa.

Edellisistä kokemuksista johtuen en missään tapauksessa laittaisi ikkunoita yli 10cm syvennyksiin ja valitsisin nelikerroksiset lämpölasielementit keraamisin välikehyksin. Fenestran ikkunat on meillä suurin lämpötekninen virhe talossa, U=23...25 seinät toinen, ne aavistuksen vaikuttavat asumisviihtyvyyteenkin, etenkin huoneissa joissa on paljon ulkoseinää. Ikkunoiden sälekaihdinporaukset on suurin ilmavuoto meidän talossa.

(Tietenkään jos lammista NYT rakentaisi, tänäpäivänä MH350 harkkoa ei pidä käyttää kuin korkeintaan sokkelissa ja maanpaineseinässä, LL400 on minimi. )

"7cm solumuovi-eristeen " -> korjaus 7mm, tietenkin

raksaaja kirjoitti:

"7cm solumuovi-eristeen " -> korjaus 7mm, tietenkin

ja seinien U arvoista tietenkin jäi 0. puuttumaan edestä. ;-)

raksaaja kirjoitti:

Sisäpinnasta.
Meillä on vuosimallin 2004 Fenestra ikkunat. Tehoselektiiviä ja superlasia, lasien välissä alumiinikehys.
U arvo siinä 1:n nurkilla.

Ennen kuin IVK<O otettiin käyttöön meillä oli kaksi talvea pelkästään poistoilma liesituulettimella ja ristivedolla tuuletus kahdesti päivässä. Sisälämpö 23...25 ja pakkasella ilmankosteus 20-30% haarukassa, joskus harvoin alle 20%.
Ikkunoiden reunoja piti rätillä kuivata useaan kertaan päivässä ettei vesi valu ikkunapenkille.
Pakkasen mennessä yli 25 asteen jäätyivät kaikki ikkunat 1-2cm reunoistaan, samoin ulko-ovien helat.

Kun IVK<O kytkettiin käyttöön ei sisäilman kosteudessa juurikaan tullut muutosta ja sisälämmötkin on entiset. Mutta koska ilma on enemmän liikkeessä, ei vettä kondensoidu niin paljoa että se kerkiäisi valumaan ikkunapankille (ja kattolamput "pyörii" tuulessa).
Kuitenkin edelleen pakkasen noustessa 25 asteeseen alkaa kaikkien ikkunoiden ulkoreunoille muodostua vesihöyryä, mutta se kerkiää haihtua ennen kuin alkaa valumaan. Näin myös kodinhoitohuoneessa jossa kuivataan pyykiä ja pesutiloissa.
Koska superlasit ja tehoselektiivit on niin paskoja voi infrapunamittarilla todeta ikkunalasin reunojen menevän pakkaselle tuossa -25 asteen jälkeen. Eli pakkohan siihen on tiivistyä kosteutta, fysiikan lait kun pätee aina.

Samat ilmiöt on esim. parvekkeen oven lasissa jossa on kolmelasinen ikkuna-elementti.

Pahin oli ulko-oven viereinen 20cm ikkuna aukko jossa lasipinta on vain noin 13cm leveä ja ikkunassa 3lasinen elementti. Lasi on liki 20cm syvällä seinän sisäpinnasta ja se pakkasella on aina valunut vettä ja jäätynyt, kunnes rakensin alumiinipokan ulkopintaan 7cm solumuovi-eristeen ja lisäsin sen päälle 6mm tasolasin erilliset puukehykset. Nyt sekään ikkuna ei enään hikoile niin paljon että vesi valuisi ikkunapenkille. Kovimmilla -30 asteen pakkashetkinä alanurkat on kyllä olleet vielä jäässä mutta se ei haittaa.

Edellisistä kokemuksista johtuen en missään tapauksessa laittaisi ikkunoita yli 10cm syvennyksiin ja valitsisin nelikerroksiset lämpölasielementit keraamisin välikehyksin. Fenestran ikkunat on meillä suurin lämpötekninen virhe talossa, U=23...25 seinät toinen, ne aavistuksen vaikuttavat asumisviihtyvyyteenkin, etenkin huoneissa joissa on paljon ulkoseinää. Ikkunoiden sälekaihdinporaukset on suurin ilmavuoto meidän talossa.

(Tietenkään jos lammista NYT rakentaisi, tänäpäivänä MH350 harkkoa ei pidä käyttää kuin korkeintaan sokkelissa ja maanpaineseinässä, LL400 on minimi. )

Lue lisää

Meillä on Alavuden MSEAL ikkunat 0.8 luokkaa. Eivät ole olleet jäässä eikä huurussa viimetalvena ( eihän viime talvena ollut edes pakkasia) Ikkunat on sijoitettu n. 80 mm seinäpinnasta ulospäin. Lämpölasi elementissä näyttäisi olevan jonkinlainen muovilista välissä, ei alumiinilistaa. Alumiinilista eristelasi-ikkunassa on lasin huonoin ominaisuus.
Seinän rakenne on 150 mm Aeroc-harkko ulkopuolella 200 mm EPS grafit rappaus.

raksaaja kirjoitti:

Sisäpinnasta.
Meillä on vuosimallin 2004 Fenestra ikkunat. Tehoselektiiviä ja superlasia, lasien välissä alumiinikehys.
U arvo siinä 1:n nurkilla.

Ennen kuin IVK<O otettiin käyttöön meillä oli kaksi talvea pelkästään poistoilma liesituulettimella ja ristivedolla tuuletus kahdesti päivässä. Sisälämpö 23...25 ja pakkasella ilmankosteus 20-30% haarukassa, joskus harvoin alle 20%.
Ikkunoiden reunoja piti rätillä kuivata useaan kertaan päivässä ettei vesi valu ikkunapenkille.
Pakkasen mennessä yli 25 asteen jäätyivät kaikki ikkunat 1-2cm reunoistaan, samoin ulko-ovien helat.

Kun IVK<O kytkettiin käyttöön ei sisäilman kosteudessa juurikaan tullut muutosta ja sisälämmötkin on entiset. Mutta koska ilma on enemmän liikkeessä, ei vettä kondensoidu niin paljoa että se kerkiäisi valumaan ikkunapankille (ja kattolamput "pyörii" tuulessa).
Kuitenkin edelleen pakkasen noustessa 25 asteeseen alkaa kaikkien ikkunoiden ulkoreunoille muodostua vesihöyryä, mutta se kerkiää haihtua ennen kuin alkaa valumaan. Näin myös kodinhoitohuoneessa jossa kuivataan pyykiä ja pesutiloissa.
Koska superlasit ja tehoselektiivit on niin paskoja voi infrapunamittarilla todeta ikkunalasin reunojen menevän pakkaselle tuossa -25 asteen jälkeen. Eli pakkohan siihen on tiivistyä kosteutta, fysiikan lait kun pätee aina.

Samat ilmiöt on esim. parvekkeen oven lasissa jossa on kolmelasinen ikkuna-elementti.

Pahin oli ulko-oven viereinen 20cm ikkuna aukko jossa lasipinta on vain noin 13cm leveä ja ikkunassa 3lasinen elementti. Lasi on liki 20cm syvällä seinän sisäpinnasta ja se pakkasella on aina valunut vettä ja jäätynyt, kunnes rakensin alumiinipokan ulkopintaan 7cm solumuovi-eristeen ja lisäsin sen päälle 6mm tasolasin erilliset puukehykset. Nyt sekään ikkuna ei enään hikoile niin paljon että vesi valuisi ikkunapenkille. Kovimmilla -30 asteen pakkashetkinä alanurkat on kyllä olleet vielä jäässä mutta se ei haittaa.

Edellisistä kokemuksista johtuen en missään tapauksessa laittaisi ikkunoita yli 10cm syvennyksiin ja valitsisin nelikerroksiset lämpölasielementit keraamisin välikehyksin. Fenestran ikkunat on meillä suurin lämpötekninen virhe talossa, U=23...25 seinät toinen, ne aavistuksen vaikuttavat asumisviihtyvyyteenkin, etenkin huoneissa joissa on paljon ulkoseinää. Ikkunoiden sälekaihdinporaukset on suurin ilmavuoto meidän talossa.

(Tietenkään jos lammista NYT rakentaisi, tänäpäivänä MH350 harkkoa ei pidä käyttää kuin korkeintaan sokkelissa ja maanpaineseinässä, LL400 on minimi. )

Lue lisää

"Meillä on vuosimallin 2004 Fenestra ikkunat. Tehoselektiiviä ja superlasia, lasien välissä alumiinikehys.

U arvo siinä 1:n nurkilla."

Heh. Aika samoilla spekseillä näemmä mennään. Täälläkin Fenestran ikkunat. Samoja tehoselektiivi (muu) ja superlasia (yksi etelänpuoleinen, ettei aurinko paista liikaa sisään) muistaakseni ovat. Erona se, että Fenestran "normiin" verratuna lasien väliin tuli argonit (mitä siis Fenestra ei siihen aikan aktiivisesti myynyt), jolla sai hieman U- arvoa pienennettyä. Kustansi muistaakseni 250€ koko talon ikkunoihin.

"Koska superlasit ja tehoselektiivit on niin paskoja voi infrapunamittarilla todeta ikkunalasin reunojen menevän pakkaselle tuossa -25 asteen jälkeen. Eli pakkohan siihen on tiivistyä kosteutta, fysiikan lait kun pätee aina."

Meillä ei kyllä pakkaselle sentään mene. Lämpöä en tosin muista enää.

"Ennen kuin IVK<O otettiin käyttöön meillä oli kaksi talvea pelkästään poistoilma liesituulettimella ja ristivedolla tuuletus kahdesti päivässä."

Tuo nyt ei vielä paljoakaan ilmaa vaihda. Liesituulettimen pörinää ei oikein viitsi kuunnella kuin ykkösellä todennäköisesti ja ikkunatuuletus on vähän siinä ja tässä. Tiiviissä talossa ilma ei sitten muuten vaihdukkaan.

Toisaalta ensimmäisenä talvena rakenteista vielä vapautuu huomattava määrä kosteutta, eli kosteuskuormakin on ollut isompi.

"Pakkasen mennessä yli 25 asteen jäätyivät kaikki ikkunat 1-2cm reunoistaan, samoin ulko-ovien helat."

Meillä eivät kyseiset helat ole ikinä hikoilleen. En ainkaan ole huomannut, vaikka perversinä olen noitakin joskus pällistellyt.

"Koska superlasit ja tehoselektiivit on niin paskoja voi infrapunamittarilla todeta ikkunalasin reunojen menevän pakkaselle tuossa -25 asteen jälkeen. Eli pakkohan siihen on tiivistyä kosteutta, fysiikan lait kun pätee aina."

Meillä ei mene pakkaselle. Mittausta varten laitoin teipin ikkunaan, joka tietenkin olemattoman verran vaikuttaa mittauksen. Oma mittarini muuten mittasi joko ikkunan takana olevaa pintaa, tai heijastui johonkin pintaan takaisin, eli näytti mitä sattui.

"Pahin oli ulko-oven viereinen 20cm ikkuna aukko jossa lasipinta on vain noin 13cm leveä ja ikkunassa 3lasinen elementti. Lasi on liki 20cm syvällä seinän sisäpinnasta ja se pakkasella on aina valunut vettä ja jäätynyt, kunnes rakensin alumiinipokan ulkopintaan 7cm solumuovi-eristeen ja lisäsin sen päälle 6mm tasolasin erilliset puukehykset. Nyt sekään ikkuna ei enään hikoile niin paljon että vesi valuisi ikkunapenkille. Kovimmilla -30 asteen pakkashetkinä alanurkat on kyllä olleet vielä jäässä mutta se ei haittaa."

Tuo 13cm on jo todella kapea. Meillä noissa ovien molemmissa puolilla olevissa "ongelma- ikkunoissa" on lasilla leveyttä n. 20cm (korkeus normioven 210) ja sekin on mielestäni kapea. Samanlainen ikkunan on aukon yläosassa 160cm leveydeltä ja sama tiivistyminen/jäätyminen siinäkin. Syvyyttä seinän sisäpinnasta n. 25cm. Kyseiset karmit ovat kokonaan puutta.

Jos olet asentanut kyseiset ikkunan noin syvälle, niin eikö lasi ole silloin harkon kohdalla, eikä keskellä eristettä?

Alumiinipokissa alumiinia on vain "ulkopinta". Itselläni alumiini ulottuu jonkin verran rapppauksen sisälle. Vastaavaa ongelmaa en ole itselläni havainnut.

"Ikkunoiden sälekaihdinporaukset on suurin ilmavuoto meidän talossa. "

Sama hienous täälläkin. Nämä ovat oikea kukkanen. Ryssivät koko ajatuksen tiiviistä ikkunoista kerralla.

onnellinenSipokki kirjoitti:

"Meillä on vuosimallin 2004 Fenestra ikkunat. Tehoselektiiviä ja superlasia, lasien välissä alumiinikehys.

U arvo siinä 1:n nurkilla."

Heh. Aika samoilla spekseillä näemmä mennään. Täälläkin Fenestran ikkunat. Samoja tehoselektiivi (muu) ja superlasia (yksi etelänpuoleinen, ettei aurinko paista liikaa sisään) muistaakseni ovat. Erona se, että Fenestran "normiin" verratuna lasien väliin tuli argonit (mitä siis Fenestra ei siihen aikan aktiivisesti myynyt), jolla sai hieman U- arvoa pienennettyä. Kustansi muistaakseni 250€ koko talon ikkunoihin.

"Koska superlasit ja tehoselektiivit on niin paskoja voi infrapunamittarilla todeta ikkunalasin reunojen menevän pakkaselle tuossa -25 asteen jälkeen. Eli pakkohan siihen on tiivistyä kosteutta, fysiikan lait kun pätee aina."

Meillä ei kyllä pakkaselle sentään mene. Lämpöä en tosin muista enää.

"Ennen kuin IVK<O otettiin käyttöön meillä oli kaksi talvea pelkästään poistoilma liesituulettimella ja ristivedolla tuuletus kahdesti päivässä."

Tuo nyt ei vielä paljoakaan ilmaa vaihda. Liesituulettimen pörinää ei oikein viitsi kuunnella kuin ykkösellä todennäköisesti ja ikkunatuuletus on vähän siinä ja tässä. Tiiviissä talossa ilma ei sitten muuten vaihdukkaan.

Toisaalta ensimmäisenä talvena rakenteista vielä vapautuu huomattava määrä kosteutta, eli kosteuskuormakin on ollut isompi.

"Pakkasen mennessä yli 25 asteen jäätyivät kaikki ikkunat 1-2cm reunoistaan, samoin ulko-ovien helat."

Meillä eivät kyseiset helat ole ikinä hikoilleen. En ainkaan ole huomannut, vaikka perversinä olen noitakin joskus pällistellyt.

"Koska superlasit ja tehoselektiivit on niin paskoja voi infrapunamittarilla todeta ikkunalasin reunojen menevän pakkaselle tuossa -25 asteen jälkeen. Eli pakkohan siihen on tiivistyä kosteutta, fysiikan lait kun pätee aina."

Meillä ei mene pakkaselle. Mittausta varten laitoin teipin ikkunaan, joka tietenkin olemattoman verran vaikuttaa mittauksen. Oma mittarini muuten mittasi joko ikkunan takana olevaa pintaa, tai heijastui johonkin pintaan takaisin, eli näytti mitä sattui.

"Pahin oli ulko-oven viereinen 20cm ikkuna aukko jossa lasipinta on vain noin 13cm leveä ja ikkunassa 3lasinen elementti. Lasi on liki 20cm syvällä seinän sisäpinnasta ja se pakkasella on aina valunut vettä ja jäätynyt, kunnes rakensin alumiinipokan ulkopintaan 7cm solumuovi-eristeen ja lisäsin sen päälle 6mm tasolasin erilliset puukehykset. Nyt sekään ikkuna ei enään hikoile niin paljon että vesi valuisi ikkunapenkille. Kovimmilla -30 asteen pakkashetkinä alanurkat on kyllä olleet vielä jäässä mutta se ei haittaa."

Tuo 13cm on jo todella kapea. Meillä noissa ovien molemmissa puolilla olevissa "ongelma- ikkunoissa" on lasilla leveyttä n. 20cm (korkeus normioven 210) ja sekin on mielestäni kapea. Samanlainen ikkunan on aukon yläosassa 160cm leveydeltä ja sama tiivistyminen/jäätyminen siinäkin. Syvyyttä seinän sisäpinnasta n. 25cm. Kyseiset karmit ovat kokonaan puutta.

Jos olet asentanut kyseiset ikkunan noin syvälle, niin eikö lasi ole silloin harkon kohdalla, eikä keskellä eristettä?

Alumiinipokissa alumiinia on vain "ulkopinta". Itselläni alumiini ulottuu jonkin verran rapppauksen sisälle. Vastaavaa ongelmaa en ole itselläni havainnut.

"Ikkunoiden sälekaihdinporaukset on suurin ilmavuoto meidän talossa. "

Sama hienous täälläkin. Nämä ovat oikea kukkanen. Ryssivät koko ajatuksen tiiviistä ikkunoista kerralla.

Lue lisää

"Jos olet asentanut kyseiset ikkunan noin syvälle, niin eikö lasi ole silloin harkon kohdalla, eikä keskellä eristettä?"

Itse itseäni korjaten. Eihän tuo lasin kohta harkon kohdalle tule, mutta eristeen ulko- osaan kylläkin, jolloin luulisi tuossa olevan "melkein" kylmäsilta. Jos ymmärsin kirjoituksesi oikein.

>"Ennen kuin IVK<O otettiin käyttöön meillä oli kaksi talvea pelkästään poistoilma liesituulettimella ja ristivedolla tuuletus kahdesti päivässä."
>Tuo nyt ei vielä paljoakaan ilmaa vaihda. Liesituulettimen pörinää ei oikein viitsi kuunnella kuin ykkösellä todennäköisesti ja ikkunatuuletus on vähän siinä ja tässä. Tiiviissä talossa ilma ei sitten muuten vaihdukkaan.

Nenällä mentiin. (liesituuletin on huipparimallia, mutta ei sitäkään turhaan viitsi kuunnella, joten normisti se oli 1:llä ja tod näk suurempi poisto tapahtui autotallin kautta jota ympäröivät seinät oli kesken)

Ja lukuisien kalibroitujen ilmankosteusmittareiden perusteella sisäilman kosteus oli tosiaan alle 30%.

>Toisaalta ensimmäisenä talvena rakenteista vielä vapautuu huomattava määrä kosteutta, eli kosteuskuormakin on ollut isompi.

Meillä oli lämmöt päällä kaksi vuotta ennen muuttoa. Eli kuivumista ei juurikaan enään tuossa vaiheessa ole tapahtunut.

>....Eihän tuo lasin kohta harkon kohdalle tule, mutta eristeen ulko- osaan kylläkin, jolloin luulisi tuossa olevan "melkein" kylmäsilta. Jos ymmärsin kirjoituksesi oikein.

Sen kaposen akkunan karmit on suunnilleen yhtä syvällä seinässä kuin muidenkin ikkunoiden, mutta koska siinä on kolmen lasin avautumaton lämpölasielementti karmin ulkopinnassa, tulee se elementti tosiaan lähelle harkon eristeen ulkoreunaa.
(kyseinen ikkuna on suunnitteluvirhe jota ei isäntä, emäntä, arkkitehti, rakennesuunnittelija eikä ikkunatehdas huomannut ajoissa)

Kapeat ikkunat (30cm ja sen alle) voisi laissa kieltää. Ne on ehkä nättejä kuvissa mutta käytännössä järjettömät. (vain vahva mielipiteeni)

raksaaja kirjoitti:

>"Ennen kuin IVK<O otettiin käyttöön meillä oli kaksi talvea pelkästään poistoilma liesituulettimella ja ristivedolla tuuletus kahdesti päivässä."
>Tuo nyt ei vielä paljoakaan ilmaa vaihda. Liesituulettimen pörinää ei oikein viitsi kuunnella kuin ykkösellä todennäköisesti ja ikkunatuuletus on vähän siinä ja tässä. Tiiviissä talossa ilma ei sitten muuten vaihdukkaan.

Nenällä mentiin. (liesituuletin on huipparimallia, mutta ei sitäkään turhaan viitsi kuunnella, joten normisti se oli 1:llä ja tod näk suurempi poisto tapahtui autotallin kautta jota ympäröivät seinät oli kesken)

Ja lukuisien kalibroitujen ilmankosteusmittareiden perusteella sisäilman kosteus oli tosiaan alle 30%.

>Toisaalta ensimmäisenä talvena rakenteista vielä vapautuu huomattava määrä kosteutta, eli kosteuskuormakin on ollut isompi.

Meillä oli lämmöt päällä kaksi vuotta ennen muuttoa. Eli kuivumista ei juurikaan enään tuossa vaiheessa ole tapahtunut.

>....Eihän tuo lasin kohta harkon kohdalle tule, mutta eristeen ulko- osaan kylläkin, jolloin luulisi tuossa olevan "melkein" kylmäsilta. Jos ymmärsin kirjoituksesi oikein.

Sen kaposen akkunan karmit on suunnilleen yhtä syvällä seinässä kuin muidenkin ikkunoiden, mutta koska siinä on kolmen lasin avautumaton lämpölasielementti karmin ulkopinnassa, tulee se elementti tosiaan lähelle harkon eristeen ulkoreunaa.
(kyseinen ikkuna on suunnitteluvirhe jota ei isäntä, emäntä, arkkitehti, rakennesuunnittelija eikä ikkunatehdas huomannut ajoissa)

Kapeat ikkunat (30cm ja sen alle) voisi laissa kieltää. Ne on ehkä nättejä kuvissa mutta käytännössä järjettömät. (vain vahva mielipiteeni)

Lue lisää

Meillä oli lämmöt päällä vuoden ennen muuttamista. Ensimmäisen vuoden aikana ilmankosteus oli sisällä ehkä joku 5-10% korkeampi kuin jatkossa. Raksalla oli jatkuvasti päällä tavallisia ilmankuivaimia 3kpl vuoden ajan.

Nykyään talvisin ilmankosteus laskee johonkin 15% hujakoille, jos ei ilmakostutinta käytä. Syynä tähän lienee ison talon lisäksi se, että kuivaamme käytännössä kaiken pyykin kuivaajassa. Suihkun jälkeen ovi jätetään auki, jotta kosteutta pääsisi muualle taloon, mutta se ei riitä.

Pyöriväkennoinen palauttaa osan kosteudesta takaisin, mutta se vaatii kovempaa pakkasta ja suurempaa ilmankosteutta mikä meiltä suurimman osan vuotta löytyy.

Nyt ei vielä kostutin ole käytössä ja liian kuivaa on. Ulkona ollut tuollaista 5 asteista. Sisällä näyttää mittari 24,7 astetta ja RH 20%.

"(kyseinen ikkuna on suunnitteluvirhe jota ei isäntä, emäntä, arkkitehti, rakennesuunnittelija eikä ikkunatehdas huomannut ajoissa)"

Joo. Nämä on niitä hienoja yksityiskohtia jotka eivät kuulu kenellekkään, paitsi rakentajalle. Toisena esimerkkinä oli kaverini joka rakensi pari vuotta itseni jälkeen. Hänellä ongelmana oli valtaisi ikkuna- aukko kooltaan arviolta 5x7m. Kukaan ei ottanut kantaa kuinka kyseinen ikkuna- aukko toteutetaan. Rakennesuunnittelija pesi kätensä, samaten ikkunavalmistaja. Toteutuksesta tuli lopulta kaikkea muuta kuin hieno. Eri asia tietenkin on miksi kukaan tuollaisen aukon haluaa.

"Kapeat ikkunat (30cm ja sen alle) voisi laissa kieltää. Ne on ehkä nättejä kuvissa mutta käytännössä järjettömät. (vain vahva mielipiteeni)"

Erittäin samaa mieltä.

>Nykyään talvisin ilmankosteus laskee johonkin 15% hujakoille,

Kertonee höyrynsulun puutteesta.

raksaaja kirjoitti:

>Nykyään talvisin ilmankosteus laskee johonkin 15% hujakoille,

Kertonee höyrynsulun puutteesta.

Höyrysulkuna lateksi kaikissa seinissä, myös alaslaskettujen kattojen kohdalla. Katossa samaten maali. Eli pitäisi olla ns. kunnossa.

Tosin enpä ole taas vuoteen tarkastanut tuon mittarin toimintaa ja voi tomia vähän kuinka sattuu. Jos luvut pitäisivät paikkansa, niin tällä hetkellä sisällä on absoluuttisesti vettä vähemmän kuin ulkona, joka ei voi pitää paikkansa.

Talvella sinänsä ymmärrettävää, että jos ulkona ilmassa on vettä 1,5g/kg ja sisällä 25 ja RH 25%, niin vettä on 5g/kg. Erotusta on 3,5/kg. Kun meillä vaihdetaan ilmaa 120 ltr/s, eli 0,16kg/s niin joka sekunti häipyy 0,56g. Tunnissa tekee aika tasan 2 litraa. Eipä meiltä tuollaisia kosteuskuormia mistään tule. Tekee vuorokaudessa pyöreät 50 litraa, että tuo RH 25% saavutetaan sisällä ilman, että roottori palauttaa yhtään.

Koska roottori alkaa palauttamaan kosteutta vasta jotain -10 astetta kylmemmillä lämpötiloilla, niin tuohon asti roottorista ei ole hyötyä.

Lämpötilan laskeminen 25 => 22 nostaisi kosteusprosentin sisällä lukemiin RH 30%, eli 5 prosenttiyksikköä suuremmaksi, joka on paljon.

Keinoina kosteuden nostamiseen on
A) Sisälämpötilan lasku, joka ei hallitukselle mene läpi
B) Ilmanvaihdon pienentäminen, jota en itse halua tehdä
C) Ilmankostuttimien käyttö, joka käytössä

Melekone himmelirakenne... eikös se hallituskin ole yrittänyt näitä himmeleitä saada purettua? Valuharkot muutenkin jo ihan persiestä... kalliita ja hitaita rakentaa.

Perusteluja haluaisin jos väität ettei toimi.

Valuharkot ei ole kalliita, mutta valubetonin kera yms. niistä tulee "arvokkaita" seinärakenteita.

Valuharkot ei ole hitaita rakentaa, mutta tiedä sitten onko tuo Lakan 400 eko hitaampi kun siihen tarvitsee laastiakin.
(Meillä meni kahdelta mieheltä melkotarkkaan neljä työviikkoa per nenä kun vesikattoa vaille valmiiksi nostettiin runko. Kun/jos välipohjan juotosvalut ym. onnistuisi ajoittaa perjantaille voisi 1,5 kuukaudessa olla esim. kaksikerroksinen lammimallinen 700m3 harkkotalo sateelta suojassa. Miehet piti viikon kesäloman ja valujen kuivumisia sattui arkipäiville, siksi meillä meni rapiat 2kk rungossa.
Meillä logistiikkaa helpotti se että 110 viemärit, sähköputket yms. askarteli isäntä sinne runkoon ennen valuja. Ei tarvinnut odottaa sähkäriä eikä putkimiestä ennen valuja.)

Talvella ei valettavia harkkoja kannata yrittää valaa. Mutta eipä laastitalojakaan rakentaa. Talvi on puurakentamisen aikaa.

mutta tuon lakan harkinnan arvoinen etu olisi se ettei valua tarvitse kuin sisäkuoreen. Betonikulu miltei puolittuu.

Betonikulu ei puolitu, valukertoja tulee yhtä paljon. Betonin lisäksi maksat pumppauksesta, palvelumaksuista, betonin lisäaineista ja rahdeista.

Ja ne kulut voi olla helvetinmoisia. Meillä Valumuottitoimittajan arviokulut piti kertoa kolmella toteutuneeseen verrattuna.

No, betonikulu ei ollut ainoa kulu joka arvioista ylittyi.

kannattaa pyytää arviot kirjallisina, jotta voi reklamoida "talotoimittajaa"

Itse asiassa kaikki valettavat viritykset kannattaa unohtaa ja valita varma toimittaja, mielellään runko asennettuna kiinteään hintaan ISON toimittajan puolesta.

Sanoinkin että betonikulu MILTEI puolittuu. Ulkoseinien osalta betonin kulu puolittuu tarkalleen. (meidän mökkiin säästöä olisi tullut vähintään n. 3000€)
Mutta onhan se kallista joka tapauksessa.
Esim 2003 Oulussa oli tarjouksen mukainen pumppaus aikataulutettu niin tiukkaan ettei se meillä tainut toteutua kuin ehkä yhdellä kerralla viidestä.

Lapasesta lähteviä kustannuksia taklaamaan voisi olla jonkinlaisia takuuratkaisuja.
-Mikäli muotti korkkaa ja betoni tulee pihalle (tms.), urakoitsija maksaa.
-Mikäli nosturia joudutaan seisottamaan tontilla siksi että esim välipohjalaatat on väärän mittaisia, laattatoimittaja maksaa.
-Mikäli toimitetun betoni notkeus on väärä, toimittaja korvaa odottelun kun notkistinta lisätään.

Seinävaluissa betonin kulu on n. puolet kokonaiskuluista. Eli kannattaa laskea että seinään pumpatun betonin hinta on betonin hinta pumppaamolla kertaa 2. Eli jos seinävaluihin sopiva betoni maksaa pumppaamolla 130-150€/m3, tulee kokonaiskustannus olemaan 260-300€/m3. Pitää ottaa huomioon myös, että mitä vähemmän betonia kerralla tilaa/pystyy pumppaamaan, sitä kalliimmaksi tulee... eli tuohon Lakan valuharkkoinnovaatioon... se tulee valujen osalta tod. näk. kalliimmaksi, sillä koska betonia menee vähemmän, sitä joudutaan toimittamaan pienemmissä erissä. Lakalta puuttuu myös paljon erilaisia rakenneosia systeemistään (esim. nurkkapalat), mistä syystä tilaisin ennemmin Lammin valuharkkoa kuin Lakkaa. Noihin EPS-muotteihin en sekaantuisi mitenkään. Ne eivät toimi kunnolla rakenneteknisesti, koska niissä valetaan eristeen sisään. En usko että betoni tällöin kuivuu oikein... Joku muu voi uskoa, minä en.

raksaaja kirjoitti:

mutta tuon lakan harkinnan arvoinen etu olisi se ettei valua tarvitse kuin sisäkuoreen. Betonikulu miltei puolittuu.

Kyllä täytyy tulla melko heppoinen rakennekin ja tukevia väliseiniä tarvitaan lisää, se siitä betonin säästöstä. Parempi se on kun kerran tekee, että betonia on hieman enemmän ja rakenne lujempi.
Valettu kivitalo kyllä kestää pienet syysmyrskyt ja hurrikaanitkin, lopulta pelkän rungon osuus on kokonaiskustannuksissa melko pieni.

> En usko että betoni tällöin kuivuu oikein

EPS:n sisään valettaessa tullee rakenteesta lujempi kuin muutoin, koska EPS hidastaa kosteuden poistumista. Eli betoni lujittuu lujemmaksi kuin muissa ratkaisuissa mutta valussa olleen veden poistuminen kestää useita vuosia.

Sinänsä minunkin mielestäni EPS muoteilla "kivitalon" rakentaminen on hullua hommaa. Kunnollisilla valuharkoilla tulos on parempi.

>Kyllä täytyy tulla melko heppoinen rakennekin

Myös esim. lammikivitaloissa kantavarakenne on se sisäkuori. Ulkokuori on vain "pinnoite" eristeen päällä. (poislukien maanpaineseinät) Eli tukevia väliseiniä ei pitäisi tulla esim. lammia enemmän. (poislukien maanpaineseinät)

Yxi hoxio vielä.
Esim. veden alle betonin valaminen onnistuu hyvin. Betoni ei tietenkään veden alla kuivu koskaan mutta kovettuu äärimmäisen lujaksi rakenteeksi (ilman jälkikastelua).

No eipä taida olla miljoonia eps-taloja kuin jonkun passiivitalohörhön myyntipuheissa ja salaisissa unelmissa. Joitain satoja tai max. tuhansia on lähempänä totuutta. Aivan marginaalituote joka tulee/on jo langennut omaan turhuuteensa. Toivottavasti lopettavat rakentajien kusettamisen pikaisesti menemällä konkurssiin... ja näin taitaa parin toimijan kohdalla jo käyneenkin. Muut vaan perässä!

>Sama eps eristys se on kotoisissa valuharkoissammekin ja mitä hitaammin kuivuu sen lujempi on lopputulos.

Valuharkkotaloissa valubetoni on EPS:n ulkopuolella. EPS muottiharkkotaloissa valubetoni tulee EPS:n sisään.
Eroa saman verran kuin yöllä ja päivällä kosteuden poistumisen suhteen.

(muistelen että 1/3 vedestä haihtuu, loput sitoutuu ja heittämällä arvaus/muistelo että 200L per m3 betonia on vettä vettä melkolailla sama määrä vettä pitää valubetonista saada haihdutettua pois kuin tehtaalta tulleesta siporex harkosta)

Mutta kertaan kantani että rakennusaikaisen kosteuden poistuminen ei aiheuttane ongelmia missään vaihtoehdossa. (ilmeisesti EPS muottiharkkotalon voisi pinnoittaa nopeammin valun jälkeen koska kosteuden poistuminen on niin hidasta ettei pinnoitteet siitä vaarannu)

raksaaja kirjoitti:

>Sama eps eristys se on kotoisissa valuharkoissammekin ja mitä hitaammin kuivuu sen lujempi on lopputulos.

Valuharkkotaloissa valubetoni on EPS:n ulkopuolella. EPS muottiharkkotaloissa valubetoni tulee EPS:n sisään.
Eroa saman verran kuin yöllä ja päivällä kosteuden poistumisen suhteen.

(muistelen että 1/3 vedestä haihtuu, loput sitoutuu ja heittämällä arvaus/muistelo että 200L per m3 betonia on vettä vettä melkolailla sama määrä vettä pitää valubetonista saada haihdutettua pois kuin tehtaalta tulleesta siporex harkosta)

Mutta kertaan kantani että rakennusaikaisen kosteuden poistuminen ei aiheuttane ongelmia missään vaihtoehdossa. (ilmeisesti EPS muottiharkkotalon voisi pinnoittaa nopeammin valun jälkeen koska kosteuden poistuminen on niin hidasta ettei pinnoitteet siitä vaarannu)

Lue lisää

Joo. Kyllä EPS:n läpi kuivuminen tapahtuu hissun kisun, joka betonin kuivumisen kannalta on hyvä asia.

EPS:n höyrynläpäisevyys on huomattavasti pienempää kuin betoniin, siposta puhumattakaan.

Vettä sipossa on 30% painoprosenttia. Harkkojen tiheys on tyypillisesti 0,4-0,45, eli tuosta saadaan veden osuudeksi 120-135 litraa/kuutio. Veden kuivuminen sitten tapahtuukin erittäin nopeasti, sekä hyvässä, että huonossa.

Sinänsä vesi eristeen sisällä ei kosteuden kannalta suoraan vaikuta asiaan, mutta epäsuorasti kylläkin. Epäsuoralla tarkoitan sitä, että kosteuden mukana kulkeutuu suoloja, jotka tuovat mahdollisesti omat ongelmansa.

Sipotalo kuivaa nopeiten näistä... On myös nopein pystyttää = nopeammin asumaan.

Kuinkahan kauan 700m3 sipotaloa pystyttää kahteen kerrokseen?
(kaksi miestä apumies näkyy lammissa tarvitsevan 1.5kk minimi)

Sinänsä ohjearviot koska seinien pintoja on lupa laittaa on kovin samanlainen kaikille harkkoratkaisuille.

Taitaa lattiavalut olla se suurin pullonkaula ennen muttoa, sitä ei isosti voi nopeuttaa.

raksaaja kirjoitti:

Kuinkahan kauan 700m3 sipotaloa pystyttää kahteen kerrokseen?
(kaksi miestä apumies näkyy lammissa tarvitsevan 1.5kk minimi)

Sinänsä ohjearviot koska seinien pintoja on lupa laittaa on kovin samanlainen kaikille harkkoratkaisuille.

Taitaa lattiavalut olla se suurin pullonkaula ennen muttoa, sitä ei isosti voi nopeuttaa.

Lue lisää

Meillä 3x100m2 kesti vesikattovalmiiksi tasan 6 viikkoa. Pystyttäjiä 3 kpl.

Kyseisenä aikana ulkoseinien pystytys, yksi kantava sisäseinä, kaksi väli- ja yksi yläpohja ja vesikatto, eli ruoteet, aluskate, tiilet ym.

Aika lyhyttä päivää tekivät, eli maks 8h/päivä, eikä viikonloppuja. Lisäksi olivat välillä muutamia päiviä poissa.

Materiaalina sipon maanpaine- elementit kellariin ja kaksi ylintä kerrosta 375-perusharkkoa.

Lattiavalut, sähkövedot, lämmitys- ja vesiputket, ikkunat, bitumit ym. tein sitä tahtia kuin pystytys eteni alhaalta ylöspäin.

Aika pieni aika tuo rungon pystytys koko touhussa oli. Tosin aika korreloi yleensä kustannuksiin.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Meillä 3x100m2 kesti vesikattovalmiiksi tasan 6 viikkoa. Pystyttäjiä 3 kpl.

Kyseisenä aikana ulkoseinien pystytys, yksi kantava sisäseinä, kaksi väli- ja yksi yläpohja ja vesikatto, eli ruoteet, aluskate, tiilet ym.

Aika lyhyttä päivää tekivät, eli maks 8h/päivä, eikä viikonloppuja. Lisäksi olivat välillä muutamia päiviä poissa.

Materiaalina sipon maanpaine- elementit kellariin ja kaksi ylintä kerrosta 375-perusharkkoa.

Lattiavalut, sähkövedot, lämmitys- ja vesiputket, ikkunat, bitumit ym. tein sitä tahtia kuin pystytys eteni alhaalta ylöspäin.

Aika pieni aika tuo rungon pystytys koko touhussa oli. Tosin aika korreloi yleensä kustannuksiin.

Lue lisää

Sen verran tarkennusta, että tuo kantava sisäseinä tuli kaikkiin kolmeen kerrokseen. Pituutta seinällä 3x9m.

@onnellinenSipokki

6 viikossa sateelta suojaan on kyllä supernopea, eipä sille taida pärjärä mikään.
Kertoo myös pystyttäjiesi taidosta ja hyvästä suunnittelusta. Ei ole tarvinut ihmetellä asioita kesken työn.

raksaaja kirjoitti:

@onnellinenSipokki

6 viikossa sateelta suojaan on kyllä supernopea, eipä sille taida pärjärä mikään.
Kertoo myös pystyttäjiesi taidosta ja hyvästä suunnittelusta. Ei ole tarvinut ihmetellä asioita kesken työn.

Lue lisää

Nuo maanpaine- elementit auttoivat kellarissa huomattavasti. Kellari oli kahdessa päivässä pystyssä. Kolmantena välipohja paikallaan. Seuraavana päivänä pystyttäjät eivät ollet paikalla ja tein itse rengasvalun viikonloppua ennen, niin pääsivät maananataina jatkamaan toisesta kerroksesta.

Tuosta ylöspäin varmaankin aika normipystytystä. Kattoristikkoja ei tullut, koska suurin osa katosta on vinolla sisäkatolla. Eli pitkästä tavarasta kaikki.

Jos olisin tajunnut, niin olisin suunnitellut talon niin, että olisi voinut käyttää suurharkkoja. Ja ennen kaikkea rakennesuunnitelijan olisi pitänyt tämä ymmärtää. Olivat, ehkä vieläkin, aika vähän käytetty, joten suunnittelijalta ilmeisestikkin puuttui kokemus, enkä itse tajunnut olevan edes vaihtoehto. Tuosta olisi urakoitsijan mukaan vajaa viikko kutistunut pois, eli urakka olisi ollut halvempi.

Pystytystä nopeutti huomattavasti nosturi, joka kuului urakkaan. Tämä olisi mahdollistanut myös noiden suurharkkojen käytön. Nosturilla meni näppärästi lavojen, tellinkien, laastien, veden, tiilien, palkkien jne. nosto.

Sain myös luvan käyttää nosturia kun itse muurasin terassin 2,5 korkean sokkelin/maanpaineseinän, sekä autotallin, molemmat papusta. Tai oikeammin itse olin apuapoika/muurasin. Ulkopuolinen apuna päivällä, itse jatkoin yöhön. Nämä eivät kuuluneet tuohon talon alaan.

Nopeus ei minusta ole mikään itseisarvo. Se vaikuttaa pystytyksen hintaan, mutta muuten ei niin tärkeä asia.

Piennosturi, joita nähdään usein ainakin ammattitaitoisten urakoitsijoiden työmailla, ovat kyllä sika hyvä apu ja nopeuttaa työtä huomattavasti. Muutenkin tuo Jämerän kevytbetonielementti -systeemi on hyvä ja tehokas rakennustapa. Suosittelen!

Mitkäs yritykset näitä muovimuotteja valmistaa Suomessa ja maailmalla? Laitatko vaikka 5 suurimman valmistajan tiedot niin tutustun paremmin.

Oliskivatietää kirjoitti:

Mitkäs yritykset näitä muovimuotteja valmistaa Suomessa ja maailmalla? Laitatko vaikka 5 suurimman valmistajan tiedot niin tutustun paremmin.

Googleta Eps-forms, niin kyllä löytyy Austrliast, Vietnamin ja Kanadan kautta Saksaan , sekä Suomeenkin.

Etkö siis osaa sanoa mitään yritystä, joka näitä valmistaa vaikka Suomen markkinoille?

Engooleta kirjoitti:

Etkö siis osaa sanoa mitään yritystä, joka näitä valmistaa vaikka Suomen markkinoille?

Täällä ei saa mainostaa, varmasti yritykset hoitavat mainontaansa ja tiedottamista aivan itse.
Meillä täällä Lidossa ainakin on noita jo kymmeniä, kovin eri tavoin edistyvät. Toiset tulevat suunnattoman nopeasti, toiset rakentelevat vuosia. Ensimmäiset Eps talot havaitsin Nenämäessä jo 15 vuotta takaperin, silloin tehtiin tiilivuoraus, nyt näyttäisivät olevan rapattuja.

Eli mitäänvalmistavaa tuotantoako ei ole Suomessa niinkö? No mitkäs yritykset niitä maailmalla valmistavat, jos kerran Suomalaisia eiei ole/saa mainostaa.

Hämärätouhuako kirjoitti:

Eli mitäänvalmistavaa tuotantoako ei ole Suomessa niinkö? No mitkäs yritykset niitä maailmalla valmistavat, jos kerran Suomalaisia eiei ole/saa mainostaa.

www.icfmag.com

Eikös passiivikivitalot mainosta kotimaisia valumuotteja sivuillaan?Kukakohan nämä sitten valmistaa... Onko kellään tietoa. Pitäis varmaan olla jos kerran Suomessa tehdään.