Suomenmaa 24.11.
Kuntaväki saisi panna nyt mietintämyssyn päähän
Vähälle huomiolle on toistaiseksi jäänyt, että suuri sote-ratkaisu muuttaa vielä enemmän kuntia kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Sote-ratkaisu on enemmänkin hallinnollinen, vaikkakin se tarjoaa tietysti hyvän mahdollisuuden puuttua myös käytännön toimien järjestelyihin.
Kunnilta sen sijaan lähtee pois merkittävä työkenttä kokonaan. Kun sosiaali- ja terveydenhuolto vie nykyisin monen kunnan budjetista jopa yli puolet, muutos on valtava.
Ei ihme, että termi ”uusi kunta” kuuluu yhä useamman kuntakeskustelijan suussa.
Kuntaväen kannattaisikin etsiä nyt Pelle Pelottoman mietintämyssy kaapin hyllyltä ja panna ajatukset surisemaan.
Silloin hoksataan, että kuntaa ei kohta enää voi pahallakaan tahdolla pitää vain valtion hallinnon jatkeena ja palvelujen paikallisena tuottajana.
Silloin hoksataan, että kunnan toiminnan keskiössä onkin iskulause, jonka mukaan ”kunta on ihmisten yhteisö”.
Silloin hoksataan myös, että jokaisessa kunnassa on pohdittava uudestaan omaa tulevaisuuden ideaa.
Pirkanmaan tutkijat ovat kiintoisalla tavalla kehitelleet uudelle kunnalle neljä erilaisia perusroolia. Niiden nimet ovat kuvaavia: hyvinvointirooli, elinkeinorooli, yhteisöjen alusta -rooli ja perinnerooli.
Roolijako ei ole tietenkään tiukka. Roolit menevät päällekkäin, ja kaikilla on kaikenlaisia roolitilanteita. Mutta tavoitteena on havaita kunnan ”jäsentävä idea”, joka auttaa sitten kunnan toiminnan painotusten löytämisessä.
Olennaista on löytää kunnalle tulevaisuus, joka ei nojaa sote-palveluihin.
Pohdinta uudesta kunnasta avaa myös toisenlaisen näkymän: Se antaa mahdollisuuden lainsäädännön muutoksiin, jotka voivat parhaimmillaan vähentää säätelyä ja byrokratiaa ja lisätä kuntien omaa valtaa toteuttaa omaa ideaansa.
Tälle tavoitteelle antaa ryhtiä hallitusohjelman lupaus vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla. Muutenkin hallitusohjelmasta voi lukea kannustuksen byrokratian vähentämiseksi.
Hyvä tie voisi olla säätää lailla vain monien kuntapalvelujen minimitasosta. Kunnissa osataan kyllä tehdä sellaista kehittämistyötä, joka sopii kuhunkin kuntaan, kunkin kunnan ideaan – ja myös talouden reunaehtoihin.
Hallituksella saattaa olla nyt hyvinkin halua tällaisiin linjauksiin. Ne antaisivat kunnille kovastikin uutta liikkumavaraa. Mutta kuntaväen kannattaa olla aktiivisena.
Viime vuosien apatia ja pelko on nyt unohdettava. Peikko ei olekaan enää valtiovalta kuntaliitospakotteineen. Kehno sen sijaan perii, jos kunnissa ei tartuta itse aktiivisesti oman kunnan kehittämistyöhön.
Rukkaset siis pois naulasta.
Kuntaväki saisi panna nyt mietintämyssyn päähän
Vähälle huomiolle on toistaiseksi jäänyt, että suuri sote-ratkaisu muuttaa vielä enemmän kuntia kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Sote-ratkaisu on enemmänkin hallinnollinen, vaikkakin se tarjoaa tietysti hyvän mahdollisuuden puuttua myös käytännön toimien järjestelyihin.
Kunnilta sen sijaan lähtee pois merkittävä työkenttä kokonaan. Kun sosiaali- ja terveydenhuolto vie nykyisin monen kunnan budjetista jopa yli puolet, muutos on valtava.
Ei ihme, että termi ”uusi kunta” kuuluu yhä useamman kuntakeskustelijan suussa.
Kuntaväen kannattaisikin etsiä nyt Pelle Pelottoman mietintämyssy kaapin hyllyltä ja panna ajatukset surisemaan.
Silloin hoksataan, että kuntaa ei kohta enää voi pahallakaan tahdolla pitää vain valtion hallinnon jatkeena ja palvelujen paikallisena tuottajana.
Silloin hoksataan, että kunnan toiminnan keskiössä onkin iskulause, jonka mukaan ”kunta on ihmisten yhteisö”.
Silloin hoksataan myös, että jokaisessa kunnassa on pohdittava uudestaan omaa tulevaisuuden ideaa.
Pirkanmaan tutkijat ovat kiintoisalla tavalla kehitelleet uudelle kunnalle neljä erilaisia perusroolia. Niiden nimet ovat kuvaavia: hyvinvointirooli, elinkeinorooli, yhteisöjen alusta -rooli ja perinnerooli.
Roolijako ei ole tietenkään tiukka. Roolit menevät päällekkäin, ja kaikilla on kaikenlaisia roolitilanteita. Mutta tavoitteena on havaita kunnan ”jäsentävä idea”, joka auttaa sitten kunnan toiminnan painotusten löytämisessä.
Olennaista on löytää kunnalle tulevaisuus, joka ei nojaa sote-palveluihin.
Pohdinta uudesta kunnasta avaa myös toisenlaisen näkymän: Se antaa mahdollisuuden lainsäädännön muutoksiin, jotka voivat parhaimmillaan vähentää säätelyä ja byrokratiaa ja lisätä kuntien omaa valtaa toteuttaa omaa ideaansa.
Tälle tavoitteelle antaa ryhtiä hallitusohjelman lupaus vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla. Muutenkin hallitusohjelmasta voi lukea kannustuksen byrokratian vähentämiseksi.
Hyvä tie voisi olla säätää lailla vain monien kuntapalvelujen minimitasosta. Kunnissa osataan kyllä tehdä sellaista kehittämistyötä, joka sopii kuhunkin kuntaan, kunkin kunnan ideaan – ja myös talouden reunaehtoihin.
Hallituksella saattaa olla nyt hyvinkin halua tällaisiin linjauksiin. Ne antaisivat kunnille kovastikin uutta liikkumavaraa. Mutta kuntaväen kannattaa olla aktiivisena.
Viime vuosien apatia ja pelko on nyt unohdettava. Peikko ei olekaan enää valtiovalta kuntaliitospakotteineen. Kehno sen sijaan perii, jos kunnissa ei tartuta itse aktiivisesti oman kunnan kehittämistyöhön.
Rukkaset siis pois naulasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja tämä tarina on tosi!
Onko totta, että Tuohiperänmaisteri on kutsuttu apulaiskuntajakoselvittäjäksi Laesterän työpariksi?
Ainoaa oikeaa tietoa on asukkaille tuohiperänmaisterin kirjoitukset, mitä olen näitä palstoja lueskellu, väkisin vaan meinataan vanhoista normeista kiinni pitää vaikka edellytykset puuttuu
SontaLuukku24:n lukuarvo on siis Vimpelin-palstalla parasta AA-luokkaa, jos tekomaisteri-Tuoihiperänlaesterän tarinat on ainoita tosia. Ei muilla vaan! Pointti putoaa het käsittelyssä, kun omalla nimellä ei maisteri kirjoita.
Sitä tietoa kyllä saa ihan mualtakin, lukoo vaikka kh/kv:n pöytäkirjoja tai lehtiistä (Suomenmaastakin) uutisia.
mitäs sitä lukemaan pöytäkirjoja kuhan maisteri vaan kirjoittaa parein, ei tarvi tietoa haeskella, täällä saa kirjoitella ei sitä kukaan pysty kieltään, sie uskot toiseen totuuteen, saat sen oikeuden.Eikä tämä mikään sontaluuukku ole häpeä kun hyvää palstaa mollaat.