ni tunsi taivaallista riemua, puhdasta taivaallista iloa, semmosta iloa mitä ei oo tässä maailmassa, sinä hetkenä sanoin vaa mä haluan lisää....mite paljo mieluummi ota jumalan vihanki tuntee sydämee nyt ku tän tyhjyyde..ja se että sielunviholline taas pörrää noin hyvi ympärillä ja kuiskuttelee korvaan...IM NOT DONE YET! :)
älä ilku minulle vastustajani, vaikka minä olen kaatunut minä nousen jälleen
älä ilku minulle vastustajani, vaikka minä olen kaatunut minä nousen jälleen
Vastaukset 3
Vanhimmat
mut mä en keskitä huomiotani sielunvihollisee, se osaa kaikki temput,se on kuitenki valehtelija, totuutta siinä ei ole
se Henki mikä teissä on suurempi ku se joka on maailmassa..ei jumala oo mua hyljännyt vaikka salliki tämän
Sinun ongelmasi on siinä, että etsit jotakin hurmioitumisen tilaa, jonka uskot kuuluvan tähän uskoon.
Minä elän ihan tavallisin hillityin tuntein uskossani, ja tyytyväsitä elämää. Mihinkään suuriin tunnekohuihin en edes itseäni päästä, sillä mikään hillittömyys ei minuna saa ohjata, enkä minä ole niitä vailla.
Sanon tämän vielä, että unohda se vanha tapasi elää uskossa. Juuri se on vienyt sinut tuohon epätoivoon. Kaatumisesi oli minu nähdäkseni väsitämätön, ei kukaan voi jatkaa hurmioituneessa tilassa läpi elämän, eikä se ole mitään oikeaa uskossa elämistä edes.
Heräjä tuosta äläkä enää päästä päätäsi nousemaan pilviin, iotta et sitten taas pian tipu alas ja loukka itseäsi