Mitä ihmettä nuo nyt selittelevät, kun tällaista jaaritusta on kylmien tosiasioiden liitteenä? Jos joku saaressa asuva hurri 0,29 raiskausrikosta vähemmän kuin suomalainen jäppinen, niin sillä ei ole kokonaisuuden kannalta minkäänlaista merkitystä, mutta sillä on, kun lähi-idästä tulleiden raiskauskerroin on 17,57 ja afrikkalaisilla 16,47.
Katso kuva, niin sanoja ei tarvita. http://aijaa.com/QBEokT
"Suomensuomalainen ei ole kiltein
Maahanmuuttajien tekemä rikollisuus vaihtelee voimakkaasti
MIKKO PULLIAINEN
Jos sisäistä turvallisuutta ajatellaan ainoastaan perinteisen rikollisuuden kannalta, pitäisi Suomi asuttaa suomenruotsalaisilla sekä Itä-Aasiasta saapuvilla maahanmuuttajilla. Nämä ryhmät kun tekevät konnantöitä aivan suomenkielisiä kantasuomalaisiakin vähemmän.
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi viime vuonna laajan selvityksen maahanmuuttajista rikosten uhreina sekä tekijöinä. Sen mukaan ei voi oikein puhua maahanmuuttajista kokonaisuutena, sillä rikollisuuden taso vaihtelee hyvin voimakkaasti lähtömaan mukaan.
Toinen merkittävä muuttuja on työpaikka: instituutin tutkijaMartti Lehti kertoo itäisen Aasian maahanmuuttajien olevan korkealla myös työllistymistilastoissa.
– He integroituvat. Pohjois-Amerikassa on kaupunkeja, joissa puhutaan edelleen kiinaa. Väestö ei sulaudu, mutta sopeutuu ja löytää syystä tai toisesta paikkansa yhteiskunnassa, Lehti tiivistää.
Ja kun aasialaisten työperäinen muuttoliike ulkomaille on jatkunut jo tuhansia vuosia, ovat maahanmuuton edellytykset kunnossa.
Vastaavasti suurimmat ongelmat liittyvät humanitääriseen maahanmuuttoon, silloin kun maahantulijoiden valmiudet suomalaisille työmarkkinoille ovat heikot. Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneet maahanmuuttajat ovat tilastoissa voimakkaimmin yliedustettuina. Tämä koskee niin omaisuusrikoksia, pahoinpitelyitä kuin seksuaalirikoksiakin.
– Joudutaan aloittamaan aika nollapisteestä, ja siitä seuraa kaikenlaisia ongelmia, kun ihmiset ovat pitkään toimettomina.
Lehden mukaan työllistymistä tai muuta mielekästä toimintaa ei voi kuitenkaan tarjota helpoksi lääkkeeksi julkisuuteen nyt nousseiden raiskausrikosten kohdalla. Siinä on kyse erityisestä, määrällisesti pienestä rikoslajista, jonka tekijät ovat niinikään pieni ryhmä ihmisiä. Ilmiötä ei Suomessa ole erityisesti tutkittu.
Tutkija ei hätkähdä tulkinnasta, jonka mukaan kodin seinien sisällä tapahtuvat raiskaukset selittäisivät eri ryhmien väliset erot.
– On varmaankin totta, että lähisuhteissa tapahtuvat raiskaukset ilmoitetaan harvemmin poliisille. Ja voi olla, että tietyissä ryhmissä lähisuhteita on vähemmän kuin muussa väestössä eli kritiikki ehkä on jossakin määrin paikallaan, Lehti myöntää.
– Mutta ei ole tutkimukseen perustuvaa pohjaa olettaa, että jotkut ryhmät raiskaisivat vain tuntemattomia ja toiset vain lähisuhteessa. Se on aika utopistinen ajatus.
Kiinnostavaa on, että useat Euroopassa rikollisuuden kannalta ongelmalliseksi koetut siirtolaisryhmät, esimerkiksi somalialaiset, eivät ole aiheuttaneet ongelmia Pohjois-Amerikassa. Kotoutuminen ei vanhalla mantereella siis ole kunnolla onnistunut.
– Raaemmat yhteiskunnat, joissa joutuu tulemaan toimeen omillaan, näyttävät pärjäävän paremmin kuin Euroopassa pärjätään, Lehti summaa.
Raakuus tässä kontekstissa tarkoittaa maita, joissa joutuu todella työskentelemään selvitäkseen, mutta joissa alhaisen koulutustason työtä on myös hyvin saatavilla.
– Euroopassa homma ei oikein toimi, koska näitä lattiatason duuneja on ehkä sitten niin vähän. En tiedä, mutta tämä systeemi ei tunnu toimivan sillä tavalla kuin se ehkä voisi ihanneyhteiskunnassa toimia."
Katso kuva, niin sanoja ei tarvita. http://aijaa.com/QBEokT
"Suomensuomalainen ei ole kiltein
Maahanmuuttajien tekemä rikollisuus vaihtelee voimakkaasti
MIKKO PULLIAINEN
Jos sisäistä turvallisuutta ajatellaan ainoastaan perinteisen rikollisuuden kannalta, pitäisi Suomi asuttaa suomenruotsalaisilla sekä Itä-Aasiasta saapuvilla maahanmuuttajilla. Nämä ryhmät kun tekevät konnantöitä aivan suomenkielisiä kantasuomalaisiakin vähemmän.
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi viime vuonna laajan selvityksen maahanmuuttajista rikosten uhreina sekä tekijöinä. Sen mukaan ei voi oikein puhua maahanmuuttajista kokonaisuutena, sillä rikollisuuden taso vaihtelee hyvin voimakkaasti lähtömaan mukaan.
Toinen merkittävä muuttuja on työpaikka: instituutin tutkijaMartti Lehti kertoo itäisen Aasian maahanmuuttajien olevan korkealla myös työllistymistilastoissa.
– He integroituvat. Pohjois-Amerikassa on kaupunkeja, joissa puhutaan edelleen kiinaa. Väestö ei sulaudu, mutta sopeutuu ja löytää syystä tai toisesta paikkansa yhteiskunnassa, Lehti tiivistää.
Ja kun aasialaisten työperäinen muuttoliike ulkomaille on jatkunut jo tuhansia vuosia, ovat maahanmuuton edellytykset kunnossa.
Vastaavasti suurimmat ongelmat liittyvät humanitääriseen maahanmuuttoon, silloin kun maahantulijoiden valmiudet suomalaisille työmarkkinoille ovat heikot. Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneet maahanmuuttajat ovat tilastoissa voimakkaimmin yliedustettuina. Tämä koskee niin omaisuusrikoksia, pahoinpitelyitä kuin seksuaalirikoksiakin.
– Joudutaan aloittamaan aika nollapisteestä, ja siitä seuraa kaikenlaisia ongelmia, kun ihmiset ovat pitkään toimettomina.
Lehden mukaan työllistymistä tai muuta mielekästä toimintaa ei voi kuitenkaan tarjota helpoksi lääkkeeksi julkisuuteen nyt nousseiden raiskausrikosten kohdalla. Siinä on kyse erityisestä, määrällisesti pienestä rikoslajista, jonka tekijät ovat niinikään pieni ryhmä ihmisiä. Ilmiötä ei Suomessa ole erityisesti tutkittu.
Tutkija ei hätkähdä tulkinnasta, jonka mukaan kodin seinien sisällä tapahtuvat raiskaukset selittäisivät eri ryhmien väliset erot.
– On varmaankin totta, että lähisuhteissa tapahtuvat raiskaukset ilmoitetaan harvemmin poliisille. Ja voi olla, että tietyissä ryhmissä lähisuhteita on vähemmän kuin muussa väestössä eli kritiikki ehkä on jossakin määrin paikallaan, Lehti myöntää.
– Mutta ei ole tutkimukseen perustuvaa pohjaa olettaa, että jotkut ryhmät raiskaisivat vain tuntemattomia ja toiset vain lähisuhteessa. Se on aika utopistinen ajatus.
Kiinnostavaa on, että useat Euroopassa rikollisuuden kannalta ongelmalliseksi koetut siirtolaisryhmät, esimerkiksi somalialaiset, eivät ole aiheuttaneet ongelmia Pohjois-Amerikassa. Kotoutuminen ei vanhalla mantereella siis ole kunnolla onnistunut.
– Raaemmat yhteiskunnat, joissa joutuu tulemaan toimeen omillaan, näyttävät pärjäävän paremmin kuin Euroopassa pärjätään, Lehti summaa.
Raakuus tässä kontekstissa tarkoittaa maita, joissa joutuu todella työskentelemään selvitäkseen, mutta joissa alhaisen koulutustason työtä on myös hyvin saatavilla.
– Euroopassa homma ei oikein toimi, koska näitä lattiatason duuneja on ehkä sitten niin vähän. En tiedä, mutta tämä systeemi ei tunnu toimivan sillä tavalla kuin se ehkä voisi ihanneyhteiskunnassa toimia."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.