Odotatko sinä joulua innokkaasti, vai herättääkö sen lähestyminen sinussa stressiä ja ahdistusta? Miljoonat ihmiset pohtivat, kenelle antaisivat lahjoja ja millaisia. Heitä mietityttää myös, onko heillä niihin varaa ja miten pitkään velkojen maksaminen vie.
Länsimaissa joulu on nykyään pitkälti maallinen ja kaupallinen juhla, ja monet mainokset on ”suunnattu häpeilemättä lapsille”, sanotaan kanadalaisessa Royal Bank Letter -aikakauslehdessä. Vaikka jotkut käyvätkin vielä joulukirkossa, nykyajan temppeleitä ovat pikemminkin kauppakeskukset, joissa raikuvat joululaulut. Mistä muutos johtuu? Voisiko se liittyä jollain tavoin joulun alkuperään? Mitkä ovat joulun juuret? Onko joulu hengellinen juhla, vai onko se vain ajankohta, jolloin pidetään hauskaa? Onko silloin aika muistella Jeesuksen Kristuksen syntymää vai aika jättää kristilliset normit huomiotta? Esimerkiksi suomen sana ”joulu” on Etymologisen sanakirjan mukaan tarkoittanut alun perin muinaispohjoismaista ”keskitalven pakanallista juhlaa”, mutta sen ”merkitys on muuttunut kristinuskon vakiintumisen myötä”.
Useimmat jouluun nykyään liittyvistä tavoista eivät ole alun perin olleet joulutapoja, vaan esi- ja ei-kristillisiä tapoja, jotka kristillinen kirkko omaksui. Saturnalia, roomalaisten joulukuun puolivälissä viettämä juhla, tarjosi mallin monille joulun ilonpitotavoille. Saturnaliaa vietettiin antiikin Roomassa 17.–24. joulukuuta. Tuolla viikolla rakennukset koristeltiin vihreillä oksilla ja ihmiset antoivat lahjoja toisilleen. Esimerkiksi taidokkaat juhla-ateriat, lahjojen antaminen ja kynttilöitten polttaminen ovat peräisin tästä juhlasta. Jeesuksen syntymään liittyvistä näytelmistä tuli varhain osa joulunviettoa. Kirkkojen seimiasetelmat pani kertoman mukaan alulle Pyhä Franciscus. Varhaiskristityt eivät viettäneet joulua, jota pidetään Jeesuksen syntymäjuhlana. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö olisi hyödyllistä saada tietää ja muistaa, mitä Jumalan Pojan syntymän yhteydessä todella tapahtui.
Luotettavaa tietoa Jeesuksen syntymästä saat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista. Jouluna Jeesuksen syntymäkertomusta verhoaa usein myyttinen ja romanttinen tunnelma, joka hämärtää sen kaikkein tärkeimmän tosiasian, että hän syntyi loistoisaksi Kuninkaaksi, kuten Marialle ja paimenille ilmoitettiin. Edistääkö joulu Jumalan tahdon tekemistä, ja heijastaako se halua siihen?
Herää kuitenkin kysymys: miten monet jouluun liittyvät tavat on ylipäätään alettu yhdistää Jeesuksen syntymään? Raamattukaan ei kerro tarkkaan, minä päivänä Jeesus syntyi. Katolinen kirkko pani 300-luvulla alulle joulun vieton. Kirkko halusi vahvistaa asemaansa poistamalla yhden merkittävimmistä tiellään olevista esteistä: Rooman pakanauskonnot ja niiden talvipäivänseisauksen juhlat olivat suuressa suosiossa kansan keskuudessa. Lisäksi joulukuun 25. päivänä roomalaiset juhlivat voittamattoman auringon syntymää. Valitsemalla tuon päivän joulun ajankohdaksi kirkko sai houkuteltua monet roomalaiset viettämään auringon syntymän sijasta Jeesuksen syntymää. Näin ollen joulu tuottaa häpeää Jumalalle ja hänen pojalleen Jeesukselle Kristukselle. Mitä yhteyttä on vanhurskaudella ja laittomuudella? Tai mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?
Toisaalta on miljoonia, jotka eivät vietä joulua lainkaan. Monet sellaisetkin, jotka uskovat Jeesukseen, ovat sanoutuneet irti joulunvietosta. Miksi? Heillä on siihen ainakin neljä perustetta.
Ensiksikään he eivät usko, että Jeesus syntyi joulu- tai tammikuussa. Raamatussa ei kerrota hänen tarkkaa syntymäaikaansa. Jeesus syntyi ilmeisesti lokakuun alun tienoilla, jolloin paimenet laumoineen yöpyivät vielä kedolla.
Toiseksi ainoa tapahtuma, jota Jeesus nimenomaan käski seuraajiensa muistaa, oli hänen kuolemansa, ei syntymänsä. Sitä tuli muistella tilaisuudessa, jossa nautittaisiin yksinkertainen ateria.
Kolmanneksi historia osoittaa, että varhaiskristityt eivät juhlineet Kristuksen syntymää. Vasta yli kolmesataa vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen kristikunta alkoi virallisesti viettää joulua 25. joulukuuta.
Joulun juuret ulottuvat pakanalliseen Roomaan, jossa vietettiin monenlaisia juhlia maanviljelyn jumalan Saturnuksen ja auringonjumalan Sol Invictuksen eli Mithran kunniaksi.
Onko edellä olevan valossa mielestäsi helpompi ymmärtää, miksi kristityt eivät vietä joulua? Vilpitön ihminen siis hankkii täsmällistä tietoa siitä, miten kunnioittaa Jumalaa ja Jeesusta. Sitten hän toimii tuon tiedon mukaisesti – ei vain johonkin tiettyyn aikaan vuodesta, vaan jokapäiväisessä elämässään. Jotta voisimme muistaa ja kunnioittaa Jeesusta, meidän tulisi perehtyä siihen malliin, jonka hän jätti älykkäänä, täydellisenä miehenä.
Länsimaissa joulu on nykyään pitkälti maallinen ja kaupallinen juhla, ja monet mainokset on ”suunnattu häpeilemättä lapsille”, sanotaan kanadalaisessa Royal Bank Letter -aikakauslehdessä. Vaikka jotkut käyvätkin vielä joulukirkossa, nykyajan temppeleitä ovat pikemminkin kauppakeskukset, joissa raikuvat joululaulut. Mistä muutos johtuu? Voisiko se liittyä jollain tavoin joulun alkuperään? Mitkä ovat joulun juuret? Onko joulu hengellinen juhla, vai onko se vain ajankohta, jolloin pidetään hauskaa? Onko silloin aika muistella Jeesuksen Kristuksen syntymää vai aika jättää kristilliset normit huomiotta? Esimerkiksi suomen sana ”joulu” on Etymologisen sanakirjan mukaan tarkoittanut alun perin muinaispohjoismaista ”keskitalven pakanallista juhlaa”, mutta sen ”merkitys on muuttunut kristinuskon vakiintumisen myötä”.
Useimmat jouluun nykyään liittyvistä tavoista eivät ole alun perin olleet joulutapoja, vaan esi- ja ei-kristillisiä tapoja, jotka kristillinen kirkko omaksui. Saturnalia, roomalaisten joulukuun puolivälissä viettämä juhla, tarjosi mallin monille joulun ilonpitotavoille. Saturnaliaa vietettiin antiikin Roomassa 17.–24. joulukuuta. Tuolla viikolla rakennukset koristeltiin vihreillä oksilla ja ihmiset antoivat lahjoja toisilleen. Esimerkiksi taidokkaat juhla-ateriat, lahjojen antaminen ja kynttilöitten polttaminen ovat peräisin tästä juhlasta. Jeesuksen syntymään liittyvistä näytelmistä tuli varhain osa joulunviettoa. Kirkkojen seimiasetelmat pani kertoman mukaan alulle Pyhä Franciscus. Varhaiskristityt eivät viettäneet joulua, jota pidetään Jeesuksen syntymäjuhlana. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö olisi hyödyllistä saada tietää ja muistaa, mitä Jumalan Pojan syntymän yhteydessä todella tapahtui.
Luotettavaa tietoa Jeesuksen syntymästä saat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista. Jouluna Jeesuksen syntymäkertomusta verhoaa usein myyttinen ja romanttinen tunnelma, joka hämärtää sen kaikkein tärkeimmän tosiasian, että hän syntyi loistoisaksi Kuninkaaksi, kuten Marialle ja paimenille ilmoitettiin. Edistääkö joulu Jumalan tahdon tekemistä, ja heijastaako se halua siihen?
Herää kuitenkin kysymys: miten monet jouluun liittyvät tavat on ylipäätään alettu yhdistää Jeesuksen syntymään? Raamattukaan ei kerro tarkkaan, minä päivänä Jeesus syntyi. Katolinen kirkko pani 300-luvulla alulle joulun vieton. Kirkko halusi vahvistaa asemaansa poistamalla yhden merkittävimmistä tiellään olevista esteistä: Rooman pakanauskonnot ja niiden talvipäivänseisauksen juhlat olivat suuressa suosiossa kansan keskuudessa. Lisäksi joulukuun 25. päivänä roomalaiset juhlivat voittamattoman auringon syntymää. Valitsemalla tuon päivän joulun ajankohdaksi kirkko sai houkuteltua monet roomalaiset viettämään auringon syntymän sijasta Jeesuksen syntymää. Näin ollen joulu tuottaa häpeää Jumalalle ja hänen pojalleen Jeesukselle Kristukselle. Mitä yhteyttä on vanhurskaudella ja laittomuudella? Tai mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?
Toisaalta on miljoonia, jotka eivät vietä joulua lainkaan. Monet sellaisetkin, jotka uskovat Jeesukseen, ovat sanoutuneet irti joulunvietosta. Miksi? Heillä on siihen ainakin neljä perustetta.
Ensiksikään he eivät usko, että Jeesus syntyi joulu- tai tammikuussa. Raamatussa ei kerrota hänen tarkkaa syntymäaikaansa. Jeesus syntyi ilmeisesti lokakuun alun tienoilla, jolloin paimenet laumoineen yöpyivät vielä kedolla.
Toiseksi ainoa tapahtuma, jota Jeesus nimenomaan käski seuraajiensa muistaa, oli hänen kuolemansa, ei syntymänsä. Sitä tuli muistella tilaisuudessa, jossa nautittaisiin yksinkertainen ateria.
Kolmanneksi historia osoittaa, että varhaiskristityt eivät juhlineet Kristuksen syntymää. Vasta yli kolmesataa vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen kristikunta alkoi virallisesti viettää joulua 25. joulukuuta.
Joulun juuret ulottuvat pakanalliseen Roomaan, jossa vietettiin monenlaisia juhlia maanviljelyn jumalan Saturnuksen ja auringonjumalan Sol Invictuksen eli Mithran kunniaksi.
Onko edellä olevan valossa mielestäsi helpompi ymmärtää, miksi kristityt eivät vietä joulua? Vilpitön ihminen siis hankkii täsmällistä tietoa siitä, miten kunnioittaa Jumalaa ja Jeesusta. Sitten hän toimii tuon tiedon mukaisesti – ei vain johonkin tiettyyn aikaan vuodesta, vaan jokapäiväisessä elämässään. Jotta voisimme muistaa ja kunnioittaa Jeesusta, meidän tulisi perehtyä siihen malliin, jonka hän jätti älykkäänä, täydellisenä miehenä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Miksi tahdot käydä kristinuskon sisäistä joulu-keskustelua Ateismi-palstalla? Esittämäsi ajatukset eivät mielestäni oikeastaan kosketa ateisteja millään lailla, vaan ovat juuri kristittyjen välisiä kysymyksiä kristillisen joulun merkityksestä.
Mun näkemys on se, että kristityt voivat keskenään taittaa peistä siitä, kuuluuko kristittyjen viettää joulua niin tai näin tai ollenkaan. Minä vietän joulua onnellisen synkretistisen sekulaarin hengellisesti. Ateistit lataavat jouluun varmaan erilaisia merkityksiä, joten ateistien kesken voi varmaankäydä ateistien välisen debatin joulun merkityksestä ateisteille. Mutta meillä ateisteilla on se etu, että ei ole olemassa mitään ateistista sääntöä, ohjetta tai auktoriteettia, joka sanoisi yhtään mitään joulun viettämisestä.
Kristitythän ovat halunneet omia joulun: edesmenneellä Kirkko kuulolla -palstalla jotkut papitkin väittivät, että joulu on alunperinkin kristillinen juhla. Asiasta nousi tietysti älämölö, joka päättyi ainoaanmahdolliseen lopputulokseen: joulu on kristillinen juhla kristityille, muille se on jotain muuta. Samassa yhteydessä käytiin läpi myös joulun esikristilliset juuret ja perinteet ja todettiin että uuspakanoille joululla on eri merkitys kuin kristityille, mutta kristityt eivät voi väittää joulua alunperin omaksi juhlakseen.
No, kaikki tuo älämölö on muuten joutavaa, mutta se on minusta tärkeää, että mikään ryhmä ei voi omia sitä itselleen, sen kerroksellisuuden vuoksi.
Ja vastaus kysymykseen stressaavuudesta. Joulu stressaa kohtuudella, kuten kaikki juhlat, joiden toivoo menevän hyvin ja toteuttavan tarkoituksensa. Ja odotan sitä myös innokkaasti. Rakastan Joulua ja lataan siihen kyllä odotuksia, ajatuksia ja tunteita. Kristillistä Joulua en kuitenkaan vietä, kuin niiltä osin, kuin läheisteni hyvän mielen vuoksi on tarpeen. Pieni hinta hyvästä mielestä ja rakkauden ilmapiiristä.
ÄLKÄÄ AVATKO TUOTA YLLÄ OLEVAA ETVOIUSKOA -SIVUSTOA!!!!!!!!!!!!!!
Saastutusvaara!
On ihan kiva että on pari vapaapäivää töistä, mutta muuten joulu ei merkitse minulle yhtään mitään, enkä vietä sitä millään tavalla.
Toisaalta onhan sekin aika huvittavaa, että huomattavan suuri osa kristityistä viettää jouluna sankarinsa kuvitteellista syntymäpäivää, aikana jolloin tämä ei syntynyt ja usein vielä joulukuusen juurella - kuusen joka on ikivanha pakanaperinne, kuten koko joulukin muuten.
Krisselit siis viettävät toisilta varastettua juhlaa vääränä ajankohtana ja väärin menoin, mutta sellaistahan se kristinusko tuppaa olemaan - vääristelemistä ja muilta varastettua, pelkkää valhetta valheen päällä.
Ja paljon rahanmenoa. Tuo aiheuttaa monelle taas lisää velkaa ja stressiä.
En stressaa ollenkaan.
Itse annan ihmisille joululahjaksi aina jotain mitä he tarvitsevat elämässä eikä turhaa hömppää,
Meille joulu on yksinkertainen juhla, eikä sillä ole uskonnollista eikä juuri kaupallistakaan sisältöä,lahjoja ei heru kuin sisarusten lapsille ja avovaimon sisaren lapsille.
Tietty syödään juhlavammin kuin arkena ja ehkä korkataan jokin hiukan parempi punkku mutta joulun ydin on meille se kun vetäydytään korpeen muutamaksi päiväksi ja ollaan ihan kahdestaan.
Lisäksi joulu aiheuttaa paljon surua ja ongelmia lisääntyneiden tulipalojen takia. Pelkkää harmia koko joulu.
Jumala on kutsunut minua erikoisesti jouluaikoihin jo lapsena ja sainkin uudistua uskossa joulusaarnaa kuunnellessa noin 35 vuotta sitten, mutta en odota joulua ja ei se minulle merkitse oikeastaan mitään. Otan joulusta kaiken tunnelman, ja nautin siitä kuin ohimennen. Ihailen toisten laittamia jouluvaloja, katselen liikkeiden somistuksia, voin nauttia joulun tuoksuista ja musiikista, kuljen ryhmissä laitoksissa ja laulan joululauluja, käyn laulamassa kirkossa kauniita joululaulut.
Aattona on juhlavaa käydä hautausmaalla myöhällä, käyn joulusaunassa.
Ei Jumala tarvitse minun jouluani, mutta saan kyllä virittäytyä jouluuni ja sen tunnelmaan ihan niin kuin sen parhaaksi koen. Ei minulta ole kielletty kokemasta ja nauttimasta elämästä - ei ihan päinvastoin. Rehellisesti nautin joulusta niin kuin juhlija joka, joka syö täytekakusta päältä vain sen kerman ja koristeet. En oikeastaan näe ollenkaan mitään vaivaa jouluni eteen, mutta otan vastaan kaiken sen hyvän, mitä juhlasta ohijuosten saan.
Oikeastaan minulla ei ole mitään kiinteää jouluperinnettä vaan jokainen joulu on erilainen.
Ihmettelen. Joka vuosi Suomen kansa lähtee tuohon kahden kuukauden rumbaan ja alkaa hössöttämään odottaen ja tekemään joulua. Sitä odotetaan, valmistellaan, koristellaan ja mikä se ydin sitten on siinä joulussa. Onko se, kun suku kokoontuu kaukaa syömään ja juomaan ja saamaan lahjoja. Miksi moisen ympärille tarvitaan käsite, sana joulu. Eikö tuota samaa voisi tehdä ilman tätä käsitettä. Monelle se käsite joulu on asia, jota odotetaan, mutta se kohokohta lässähtää käsiin - on vähän kuin oltaisiin juhlasalin aulassa odottamassa juhlan ohjelmaa tai sankaria, mutta sankari ja juhlan ydin jää siihen, tulematta.
Minulle kai joulu on se että palaan muistoissani lapsuuteen, jolloin vielä ydinperhe oli koossa, isovanhemmat, tädit, setä, isovanhemmat.
Joulu oli aika, jolloin maalaistalon ja -kylän arki pysähtyi ja oltiin yhdessä koolla, saatiin vaatimattomia lahjoja, ja pukkikin kävi. Kyllä se tunnelma oli mitä vieläkin näkee joulukorteissa.
On ihanaa muistella lapsuutta ja elämää vuosikymmenien takaa. Ei voi enää palata sinne kuin muistoissa, mutta muistot lämmittävät. Kun asian järjellä tiedostaa, niin ei pety, joulutunnelma ei hajoa käsiin jättäen jälkeensä sen monelle tutut tyhjyyden. Uskon että tästä on suomalaisessa joulussa todella kysymys. Ihminen kaipaa sinne jonnekin lapsuuteen ja aikoihin ja hetkiin, jotka eivät enää palaa. Ja tietenkin tätä tarvetta ja kaipuuta mainos- ja bisnesmaailma osaa hyödyntää. Tietenkin jokaisella on se lapsuuden muistojen joulu aikansa ja tapansa muokkaama.
Kyllä on terapeuttista kerran vuodessa palata muistoissa menneisyyteen ja kohdata joulu.
Ja minun jouluperinteekseni on muotoutunut lähettää joululahjoja Romaniaan ja Moldaviaan kurjuudessa eläville lapsille Patmos Lähetyssäätiön kautta. Ja tottakai, niitä yksinäisiä pitää käydä tervehtimässä. Minähän taidankin olla ihan jouluihminen. Pakko se on myöntää. Mutta ihan totta, ei minun usko vaadi ja ei Jeesus odota minulta tätä juhlaa, mutta minulle tämä taitaa olla tarpeellinen
Kumpa Teistit ei joisi itseään Hengeltä tai pieksisi lapsiaan tänäkin jouluna
> ateistit osaavat sentään juhlia rauhassa, toisikuin joulupukkiin uskomattomat terori-Kristityt!
En oikein tiedä kumpaa joulun puolta inhoan enemmän - sitäkö ultrakaupallista höpötystä OstaOstaOsta -meininkeineen, vaiko hihhuleiden järjettömiä höpinöitä jonkun mukamas syntymäpäivästä, vaikka historioitsijoiden mukaan se joku ei voinut syntyä sinä ajankohtana. Muutenkin hihhuleiden tyhmyydet puistattavat ja aiheuttavat voimakkaan hylkimisreaktion.
Joten en piittaa joulusta enkä vietä sitä millään tavalla. En laita ainoatakaan joulukoristetta, en lähetä ainoatakaan joulukorttia tai hyvän joulun terveisiä sähköpostitse, en anna ainotakaan lahjaa kenellekään enkä varsinkaan hommaa joulukuusta enkä joulukinkkua, enkä muutenkaan laita mitään jouluruokia. Ja radio vaihtuu toiselle kanavalle heti jos tulee yksikin joululaulu.
Ja katsos vaan - jouluna minulla on äärimmäisen rauhallista ja hyvä mieli, kun ei tarvitse hulluna hösätä kaikenlaisten jouluvalmisteluiden kanssa eikä juosta kaupoissa etsiskelemässä sopivia joululahjoja. Nautin rauhasta lukemalla hyviä kirjoja ja napostelen suklaakonvehteja nojatuolissa villasukat jalassa levollisin mielin ja erittäin tyytyväisenä.
Täydellistä omaa rauhaa edesauttaa tietenkin vielä se, että sukulaisiakaan ei tarvitse tavata, koska ne sukulaiset joiden luona joskus aikaisemmin vierailtiin ovat jo manan majoilla ja toiset taas muuttaneet ulkomaille. Joulurauhaa.
Rahaa siinä vaan menee aivan turhaan, kun pitää yrittää olla kaikille mieliksi.
Järkevä ei vietä joulua.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015120120757560_uu.shtml
Eihän se raha lainkaan mene hukkaan jos sillä aikaansaa hyviä viboja ihmisissä.
Pitää vain aloittaa niin ajoissa, että pystyy suoriutumaan 'valmisteluista' alhaisella sykkeellä.
Kuka odotta, kuka ei.
Jos viettää joulua, niin uskoo jumalaan. Elikkä auringon jumalaan saturnalia.
Joulupukkihahmo juontaa juurensa saturnalia-juhlan kuninkaasta. Saturnaliaa vietettiin antiikin Roomassa 17.–24. joulukuuta. Tuolla viikolla rakennukset koristeltiin vihreillä oksilla ja ihmiset antoivat lahjoja toisilleen. Saturnalialle oli ominaista samanlainen ilonpito kuin joululle.
Kymmeniätuhansia eivät vietä joulua, juur sen takia että tietävät totuuden, eikä anna pappien höynättää itsensä.
Maailmassa on vielä tyhmiä ja yksinkertaisia ihmisiä!
Minua kyllä harmittaa, kun Citymarketin kassajonot ovat joulualuspäivinä pirun pitkät. :-)
Niin, ja Alkon.
Kuulin radiosta juuri tämän ihana laulun. Virittää joulutunnelmaan.
Siinä jouluevankeliumi nasevana runomuodossa
Long time ago in Bethlehem
So the Holy Bible say
Mary's boy child, Jesus Christ
Was born on Christmas Day.
Hark now hear the angels sing
A king was born today
And man will live for evermore
Because of Christmas Day.
While shepherds watched their flock by
night,
They saw a bright new shining star
they hear a choir sing song
The music seemed to come from afar.
Hark, now hear the angels sing,
A king was born today,
And man will live for evermore,
Because of Christmas Day.
Joseph and his wife, Mary,
Came to Bethlehem that night,
They found no place to bear her child,
Not a single room was in sight.
Hark now hear the angels sing,
A king was born today,
And man will live for evermore
Because of Christmas Day
By and by they find a little nook
In a stable all forlorn,
And in a manger cold and dark,
Mary's little boy was born.
Hark, now hear the angels sing,
A king was born today,
And man will live for evermore,
Because of Christmas Day.
Read more: Christmas Carols - Mary's Boy Child Lyrics | MetroLyrics
Armotonta Bullshittiä vaikket sitä kykene tajuamaan!
Ei stressaa, kämppä on valitettavasti ihan yhtä sotkuinen kuin arkenakin. Mutta kiva breikki silti, voi syödä perinneruokia, kuunnella joulumusaa ja katsoa pari kivaa joulufilmiä.
Ehkä ensi Jouluksi tulis siivottua. Ei ole ollenkaan huono tapa.
Tosin usein tulee huomattua, kuinka monet jo kiihkeästi odottavat eläkettä.
Katolilaisilla ja ortodokseilla pääsiäinen on tärkein kristillinen juhla- kristinuskon perusidean mukaan näin tulisi ollakin. Protestanteilla joulu on jotenkin päässyt pääsiäistä tärkeämmäksi.
Somalityökaverini sanoi ettei hän anna lastensa osallistua koulun jouluohjelmiin. Itse sanoin että päätös toki on vapaa, mutta joulunvietossamme on nykyään niin vähän uskonnollista ainesta jäljellä, ettei sitä ainakaan vierasuskoisuutena tarvitsisi boikotoida. Vai mitä mieltä tontuista ja joulupukista, kinkusta, lanttulaatikosta ja joulusaunasta?
Ainakaan ateistina en näe siinä paljoakaan kristillistä.
Tuota, aloittajalle nöyrästi vinkkaan, että uskisvajakki on yhdyssana. Ja sinä olet sellainne..
Perusteluna olkoon vaikka seuraava: "Yleisimmin tarjottu testauskeino on kokeilla, sopiiko sanojen väliin -kin-liitepartikkeli tai jokin adjektiivi. Jos ei sovi, kyseessä on yhdyssana. Otetaan esimerkiksi sanat kivi ja talo ja testiadjektiiviksi vanha. Kivikin talo ja kivi vanha talo kuulostavat väärältä ja vastaavasti kivitalokin ja vanha kivitalo oikealta, joten kivitalo on selvästi yhdyssana."
Koska olen eronnut kirkosta, niin en missään nimessä voisin edes ajatella viettää jotain kirkollista juhtaa, niin kuin joulua. Miksi puuttuisin sellaiseen josta olen päässyt eroon.
Ei ateisti vietä joulua ja sillä selvä. Sehän olisi kuin myisi sielunsa uudelleen kirkolle.
"Ei ateisti vietä joulua ja sillä selvä. "
Sinä voit viettää Joulua "Tieteen Päivänä". Newton on syntynyt 25. 12. Ja eihän keskitalven juhla alunperin mikään kristillinen ollut.