Seuraava teksti on suoraan lainattu Opetushallituksen sivulta jossa kehotetaan vääristelemään suomalaista todellisuutta.
Rasismi
Rasismi-sanaa käytetään hyvin erilaisissa merkityksissä, eikä varmaan ole olemassa vain yhtä oikeaa tämän termin määritelmää. Rasismista puhutaan pelkästään "rotujen” yhteydessä tai sitten esimerkiksi ikärasismista. Aihepiiriin liittyviä käsitteitä voi selkiyttää vaikkapa tutkija Karmela Liebkindin käyttämällä määrittelyllä:
•sterotypia = yksinkertaistettu selitys, malli
•ennakkoluulo = asenne, josta käytöksenä seuraa syrjintää
•rasismi = ajattelutapa, jossa ihmiset luokitellaan hyviin ja pahoihin ryhmiin, ryhmän pahuus periytyy (alempiarvoinen ryhmä saa olla rauhassa, jos tyytyy siihen, mitä sille annetaan)
•xenofobia = rasismia, jossa alempiarvoinen, paha ryhmä on myös vaarallinen, pelottava ja pitää siksi tuhota.
Kaikilla meillä on stereotypioita, sillä ne auttavat jäsentämään maailmaa ja helpottavat asioitten käsittelyä. Stereotypioihin sisältyy kuitenkin sellainen vaara, että niiden luonne vain yksinkertaistuksina ja apuvälineinä unohtuu, ja ne muuttuvat totuudeksi. Meillä kaikilla on myös ennakkoluuloja, mutta järkevä ihminen ei anna niiden ohjata käyttäytymistään, vaan yrittää päästä niistä eroon. Kun sterotypioihin nojaava ennakkoluuloinen syrjintä alkaa hallita arviota maailmasta, ihmisistä ja omasta suhteesta siihen, on siirrytty rasisimin puolelle. Kun rasismiin liittyy pelko ja järkeily, että riittävän erilaisen ja vaarallisen ryhmän jäsenet eivät ole ihmisiä, joille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin meille, on siirrytty xenofobiaan, joka oikeuttaa jonkin ihmisryhmän tuhoamisen.
Karmela Liebkindin mukaan rasismin kehittymisen taustalla ovat stereotypiat ja ennakkoluulot. Ennakkoluuloisella ihmisellä on valikoivat aistit, hän havaitsee toisissa ihmisissä vain sellaista, joka tukee hänen stereotyyppisiä ja ennakkoluuloisia käsityksiään. Kaikki vastakkaiset esimerkit hän näkee poikkeuksina säännöstä. Ennakkoluuloinen ihminen selittää pahan ryhmästä johtuvaksi, ennakkoluuloton näkee pahan yksilöihin liittyvänä. Rasistiksi kehittyvä yksilö kuuluu yleensä myös ryhmään, jolla on kovat arvot: iso ja voimakas on hyvää, pieni on halveksuttavaa.
Ennakkoluulojen ja rasismin torjunnassa pitää muistaa, että ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla, ennakkoluuloinen tietää kuitenkin olevansa oikeassa. Eri tutkimusten mukaan toimivin keino on vaihtoehtoisten toimintamallien luominen. Ellei se enää ole mahdollista, on koulun tehtävä lopettaa rasistinen toiminta interventiolla. Tässä kuten muussakin pätee sääntö: positiiviset kokemukset luovat positiivisia asenteita, negatiiviset kokemukset ja esimerkit luovat vihaa.
Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:
•nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
•nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
•edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
•näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.
http://www.edu.fi/miina_ville_ja_kulttuurin_arvoitus/ajattelun_vapaus/suvaitsevaisuus_rasismi_ja_sorto
Rasismi
Rasismi-sanaa käytetään hyvin erilaisissa merkityksissä, eikä varmaan ole olemassa vain yhtä oikeaa tämän termin määritelmää. Rasismista puhutaan pelkästään "rotujen” yhteydessä tai sitten esimerkiksi ikärasismista. Aihepiiriin liittyviä käsitteitä voi selkiyttää vaikkapa tutkija Karmela Liebkindin käyttämällä määrittelyllä:
•sterotypia = yksinkertaistettu selitys, malli
•ennakkoluulo = asenne, josta käytöksenä seuraa syrjintää
•rasismi = ajattelutapa, jossa ihmiset luokitellaan hyviin ja pahoihin ryhmiin, ryhmän pahuus periytyy (alempiarvoinen ryhmä saa olla rauhassa, jos tyytyy siihen, mitä sille annetaan)
•xenofobia = rasismia, jossa alempiarvoinen, paha ryhmä on myös vaarallinen, pelottava ja pitää siksi tuhota.
Kaikilla meillä on stereotypioita, sillä ne auttavat jäsentämään maailmaa ja helpottavat asioitten käsittelyä. Stereotypioihin sisältyy kuitenkin sellainen vaara, että niiden luonne vain yksinkertaistuksina ja apuvälineinä unohtuu, ja ne muuttuvat totuudeksi. Meillä kaikilla on myös ennakkoluuloja, mutta järkevä ihminen ei anna niiden ohjata käyttäytymistään, vaan yrittää päästä niistä eroon. Kun sterotypioihin nojaava ennakkoluuloinen syrjintä alkaa hallita arviota maailmasta, ihmisistä ja omasta suhteesta siihen, on siirrytty rasisimin puolelle. Kun rasismiin liittyy pelko ja järkeily, että riittävän erilaisen ja vaarallisen ryhmän jäsenet eivät ole ihmisiä, joille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin meille, on siirrytty xenofobiaan, joka oikeuttaa jonkin ihmisryhmän tuhoamisen.
Karmela Liebkindin mukaan rasismin kehittymisen taustalla ovat stereotypiat ja ennakkoluulot. Ennakkoluuloisella ihmisellä on valikoivat aistit, hän havaitsee toisissa ihmisissä vain sellaista, joka tukee hänen stereotyyppisiä ja ennakkoluuloisia käsityksiään. Kaikki vastakkaiset esimerkit hän näkee poikkeuksina säännöstä. Ennakkoluuloinen ihminen selittää pahan ryhmästä johtuvaksi, ennakkoluuloton näkee pahan yksilöihin liittyvänä. Rasistiksi kehittyvä yksilö kuuluu yleensä myös ryhmään, jolla on kovat arvot: iso ja voimakas on hyvää, pieni on halveksuttavaa.
Ennakkoluulojen ja rasismin torjunnassa pitää muistaa, että ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla, ennakkoluuloinen tietää kuitenkin olevansa oikeassa. Eri tutkimusten mukaan toimivin keino on vaihtoehtoisten toimintamallien luominen. Ellei se enää ole mahdollista, on koulun tehtävä lopettaa rasistinen toiminta interventiolla. Tässä kuten muussakin pätee sääntö: positiiviset kokemukset luovat positiivisia asenteita, negatiiviset kokemukset ja esimerkit luovat vihaa.
Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:
•nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
•nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
•edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
•näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.
http://www.edu.fi/miina_ville_ja_kulttuurin_arvoitus/ajattelun_vapaus/suvaitsevaisuus_rasismi_ja_sorto
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vttu mitä pskaa!
Kun tämä "erilainen ja vaarallinen" kansanryhmä nyt on sattumoisin antanut Euroopalle liikaa negatiivisia kokemuksia, niin mitä tekee suvakki?
Rasismi viittaa jo nimensä puolesta ROTUJEN väliseen halveksintaan ja vihaan!
On hyvin paljastavaa, että rasismi-käsitettä yritetään laajentaa koskemaan saman rodun eri ryhmiä. Syyhän on selvä. Noin yritetään liittää myös "hurriviha" rasismiin.
Ja tunnetusti hurrivihaksi lasketaan kaikenlainen pakkoruotsituksen ja surujen etuoikeuksien vastustus!