filmin pikselit

järkkäri kaukoputkeen

Minulla olisi tiedossa ilmeisesti aika hyvä perinteinen järkkäri. Samoin minulla on Konuksen kaukoputki jonka 15-45 zoomilla. Millaisia suurennoksia voi ottaa tällaisen filmikameran kuvasta, jos kuvan esim. scannaa tietokoneelle?
Eli paljonko pikseleitä jos hyvälaatuinen kuva scannataan esim. Epson stylus 5400 scannerilla?
Kuten huomaatte, tiedoissani on aukkoja, että pilkkaajien on turha vaivautua.
Maallikkona mietin siis vain eroa siinä, että jos kuvaisi järjestelmädigillä, jossa vaikka 6 megapikseliä, teoriassa 45 x zoomilla (ei kai hyviä kuvia alle 200 euron kaukoputken läpi) ja perinteisellä filmikameralla saman putken läpi. Kumman kameran suurennos esim. kaukana olevasta kanahaukasta olisi parempi. Onko scanneri tässä kuinka tärkeä pullonkaula? Vai kannattaako kuvat kehityttää myös rompulle mahdollisimman suurelle resoluutiolle? Ja millaisia resoluutioita filmeistä voi rompulle kehittää?

6

1403

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ShoGun

      ei voida oikeastaan puhua pixeleistä. Filmillä kuva vaan muuttuu rakeisemmaksi ISO-lukeman kasvaessa. Eli mitä herkempi filmi, sitä rakeisempi kuva.

      Filmit lähes aina ovat huomattavasti tarkempia kuin monet kalliimatkaan skannerit, joten kuvien skannauksessa harvoin on filmin tarkkuudella merkitystä vaan skannerin skannaustarkkuudella.

      Eli skanneri on selkäesti pullonkaula, jos filmistä halutaan kuvaa skannata. Parhainta jälkeä saat kunnon filmiskannerilla.

      • järkkäri...

        En ihan tarkoittanutkaan filmillä pikseleitä, vaan nimenomaan sitä, miten paljon on mahdollista saada pikseleitä kun filmin informaatio muutetaan digiformaattiin. kokeilinkin omalla scannerillani, kuvaa ei tosiaankaan voi paljoa suurennella.
        Entä jos esitän asian sitten niin, että kuinka ison kuvan voi kehittää paremmalla filmikameralla otetusta kuvasta?
        Eikö esim. A 4 kokoinen kuva vaadi noin 6 Megapikseliä?
        Niin kuinka rakeinen on filmikameralla otettu kuva A 4 kokoisena?
        Kuvausharrastukseni on vasta alussa ja perusasioissakin siis vielä paljon oppimista.


      • ShoGun
        järkkäri... kirjoitti:

        En ihan tarkoittanutkaan filmillä pikseleitä, vaan nimenomaan sitä, miten paljon on mahdollista saada pikseleitä kun filmin informaatio muutetaan digiformaattiin. kokeilinkin omalla scannerillani, kuvaa ei tosiaankaan voi paljoa suurennella.
        Entä jos esitän asian sitten niin, että kuinka ison kuvan voi kehittää paremmalla filmikameralla otetusta kuvasta?
        Eikö esim. A 4 kokoinen kuva vaadi noin 6 Megapikseliä?
        Niin kuinka rakeinen on filmikameralla otettu kuva A 4 kokoisena?
        Kuvausharrastukseni on vasta alussa ja perusasioissakin siis vielä paljon oppimista.

        on leveydeltään 35 mm, A4-kokoinen arkki taas 297 mm, jos tulostettaisiin ihan reunasta reunaan.

        Eli jos pidät kohtuullisena tulostusjälkenä vaikka 300 dpi:ä pitää tulostusvalmiista digikuvasta tuossa suunnassa löytyä 3507 (= (297mm/25,4mm)*300)pikseliä, jotta tuohon tarkkuuteen päästään.

        Ja että saisit filmiruudusta "kaiken" irti, pitäisi skannerin siis pystyä myös skannaamaan vähintään tuon 3507 pikseliä filmiruudun leveimmässä suunnassa.

        Eli tulostusjäljen rakeisuus on kiinni pelkästään skannerin tuottamasta tarkkuudesta, filmissä kyllä riittää tarkkuutta enempäänkin.


      • ........
        ShoGun kirjoitti:

        on leveydeltään 35 mm, A4-kokoinen arkki taas 297 mm, jos tulostettaisiin ihan reunasta reunaan.

        Eli jos pidät kohtuullisena tulostusjälkenä vaikka 300 dpi:ä pitää tulostusvalmiista digikuvasta tuossa suunnassa löytyä 3507 (= (297mm/25,4mm)*300)pikseliä, jotta tuohon tarkkuuteen päästään.

        Ja että saisit filmiruudusta "kaiken" irti, pitäisi skannerin siis pystyä myös skannaamaan vähintään tuon 3507 pikseliä filmiruudun leveimmässä suunnassa.

        Eli tulostusjäljen rakeisuus on kiinni pelkästään skannerin tuottamasta tarkkuudesta, filmissä kyllä riittää tarkkuutta enempäänkin.

        Oma kokemukseni on, että melko edullinen filmiskanneri Minolta scan dual III:n tuottaa jälkeä, joka piisaa kokoon A3, skannerin tarkkuus 2820, uudessa mallissa on 3200.Filmit tosiaan tuottavat huomatavasti enemmän, valinnanvaraahan on 25 ASA:n MV-filmeistä aina tuonne 3200 ASA:n filmeihin.Tuollainen 25 ASA:nen filmi kestää 60 kertaisen suurentamisen, joten kyllä siinä skannereista tarkkuus loppuu paljon ennen.Tarkimmasta päästä harrastelijakäyttöön lienee Minolta 5400, jolla jo herkemmistä filmeistä ottaa rakeen esiin.


      • Ammattilainen

        Olen hieman eri mieltä asiasta. Asiasta on käytännön kokemusta ja tiedän että usein filmin laadulla on merkitystä kun kuvia skannaa. Filmit ovat teoriassa tarkkoja, mutta jos kuva on hieman epätarkasti muodostunut, esim. huonon tarkennuksen takia ei filmille kaikki tieto tallennu. Siitä syystä johtuen riittää kymppikuvien skannaukseen usein korkeintaan jokin 1000-1200 dpi:n resoluutio. Tavallisilla tasoskannereilla ei tuolla tarkkuudella välttämättä saa kunnon jälkeä, vaan sitä varten pitää olla semmoinen skanneri missä valo menee negatiivin lävitse skannauksen aikana. Tavallisissa skannereissa valo tulee negatiivin alta mistä syystä kuvat myös tulevat huonoiksi.


      • Korservatiivi
        järkkäri... kirjoitti:

        En ihan tarkoittanutkaan filmillä pikseleitä, vaan nimenomaan sitä, miten paljon on mahdollista saada pikseleitä kun filmin informaatio muutetaan digiformaattiin. kokeilinkin omalla scannerillani, kuvaa ei tosiaankaan voi paljoa suurennella.
        Entä jos esitän asian sitten niin, että kuinka ison kuvan voi kehittää paremmalla filmikameralla otetusta kuvasta?
        Eikö esim. A 4 kokoinen kuva vaadi noin 6 Megapikseliä?
        Niin kuinka rakeinen on filmikameralla otettu kuva A 4 kokoisena?
        Kuvausharrastukseni on vasta alussa ja perusasioissakin siis vielä paljon oppimista.

        Mamiya Press Universal on päästy tarkkuuteen
        joka vastaa 38 milj. pikseliä. Muuten tähtikuvauk-sessa käytetään vilä lasinegatiiveja,
        syy: kuvan terävyys: kysy lisää jos haluat tietää
        enemmän.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita

      Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat
      Maailman menoa
      132
      8416
    2. Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka

      jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur
      Maailman menoa
      504
      7677
    3. SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"

      Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden
      Maailman menoa
      223
      5724
    4. Kun täällä kysytään aina vaan naisilta

      Niin nyt kysytään miehiltä. Mies, voisitko ottaa kumppaniksesi naisen joka nostaa enemmän penkistä kuin sinä? Tienaa en
      Sinkut
      101
      4833
    5. Poliisien suosikkipuolueet ylivoimaisesti: Kokoomus ja persut

      samoin on armeijan henkilöstön kanssa. Sen sijaan sekä vihreät, vasliitto ja SDP ovat hyljeksittyjä puolueita poliisien
      Maailman menoa
      147
      4674
    6. Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa koko maailmassa

      Suomi käyttää sosiaaliturvaetuuksiin enemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin mikään muu maa maailmassa. Su
      Maailman menoa
      173
      4546
    7. Sdp, Vihreät ja vasemmistoliitto muuttumassa naisten puolueiksi?

      Sdp 64 % naisia, vihreät 70 % naisia ja vasemmistoliitto 60 % naisia. Ilmankos ne puolueet ajaa autoilevien kantasuomal
      Maailman menoa
      111
      4508
    8. Valtion alijäämä = yritystukien määrä = 10 mrd. euroa

      Mutta persut eivät vaan suostu tasapainottamaan valtion budjettia, vaikka yritystuet on tiedetty haitallisiksi. Miksi p
      Maailman menoa
      25
      4385
    9. Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!

      Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr
      Maailman menoa
      14
      4236
    10. Tiesitkö? Tämä suomalainen keksi Elämäni biisi -sarjan - Viinin lipittely mainittu!

      Tiesitkö? Elämäni biisi on suomalainen formaatti ja sen takana on Petja Peltomaa. Hänen kynästä ovat lähtöisin myös mm.
      Tv-sarjat
      0
      3850
    Aihe