Vastoin yleistä luuloa maavoimien rooli laski dramaattisesti viime maailmansodassa. USA ja Britannia tajusivat jo sodan alussa että "suurten maa-armeijoiden aika oli päättynyt". Jopa Saksa tajusi saman asian mutta koska siltä puuttui strateginen ilma-ase joutui se tyytymään suureen maa-armeijaan. Saksan eräs menestynein joukko sodassa oli kuitenkin vain 20-30 kpl sukellusveneosasto Atlannilla. Se tuhosi länsimaiden sotakalustoa enemmän kuin Saksan armeija koko sodan aikana. Usan ja Britannian pommitus tuhosi Saksan lentokoneita enemmän kuin Neuvostoliitto kykeni siihen 4 vuodessa.
Miksi maavoimat oli vähämerkityksellinen 1939-45
zxcvbnmk
56120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Mitä takapajuisempi aselaji sitä suuremmat henkilöstötappiot. Neuvostoliiton puna-armeija ja US Navy ja Navy Air Force olivat jyrkimmät vastakohdat. Neuvostoliitto ja Saksa kävivät vanhanaikaista sotaa itärintamalla.
.....Britannia tajusivat jo sodan alussa että "suurten maa-armeijoiden aika oli päättynyt"....
Juu, senkös takia se niin hyvin pärjäsikin Ranskassa 1940, Malakan niemimaalla, Singaproressa, Burmassa, Kreetalla, P-Afrikassa ja muualla. Näköjään sota menee oikein mukavasti kun on oikea tieto miten pitää sotia.
Kummaa kun sinun neroutesi ei ole vieläkään saavuttanut maailman suurvaltoja kun ne hölmöyttään puhu miten ISIS:ä ei voi kukistaa ilman maavoimia. Yritä jotenkin levittää ilosanomaasi.
Maavoimat nyt kuitenkin ratkaisivat sodat tuhoamalla vastustajan maavoimat ja valloittamalla sen alueet.
Maavoimat eivät ratkaisseet sotaa. Lopputuloksen Euroopassa ja Tyynellämerellä ratkaisivat länsiliittoutuneiden ilma- ja merivoimat. Neuvostoliitto ja Saksa kävivät itärintamalla vanhanaikaista, tehotonta ja sotilaita tarpeettomasti uhrannutta merkityksentä sotaa, toisintoa v. 1914-18 sodasta länsirintamalla.
Avaaja on TROLLI, ei sitä pidä ruokkia. Eihän kukaan täysijärkinen vakavissaan tuollaisia puhu.
"USA ja Britannia tajusivat jo sodan alussa että "suurten maa-armeijoiden aika oli päättynyt"."
Liittoutuneet olivat melkolailla pakotettuja hyväksymään sen tilapäisesti Ranskan armeijan tuhoutumisen seurauksena. Sitä ennen strategiana oli ehdottomasti sodan vieminen Saksan alueelle maavoimien johdolla 41-42.
"Mitä takapajuisempi aselaji sitä suuremmat henkilöstötappiot."
Ilahtuisivatkohan Saksan sukellusvenemiehistöt ajatuksesta?
"Ilahtuisivatkohan Saksan sukellusvenemiehistöt ajatuksesta?"
MOT. Tappioidensa perusteella sukellusveneaselaji oli takapajuinen. Sodan aikana tekniikka kehittyy nopeasti. Sukellusveneet olivat ajanmukaisia jonkin aikaa. Sitten ne olivat jo aivan toivottomia kapistuksia. Uuden sukupolven sukellusveneet olisivat olleet parempia, mutta Saksa tai muut eivät ehtineet sellaisia saada käyttöön muutamaa pikkupoikkeusta lukuunottamatta.
"MOT. Tappioidensa perusteella sukellusveneaselaji oli takapajuinen."
Ja tämä huolimatta siitä, että saksalaiset keskittivät niin paljon resursseja siihen. Voisiko olla siis mahdollista, että prioriteettiteesissäsi on olemassa joitain sokeita pisteitä? En haluaisi joutua roviolla poltetuksi, mutta miettisit edes asiaa ;)
"Sukellusveneet olivat ajanmukaisia jonkin aikaa. Sitten ne olivat jo aivan toivottomia kapistuksia."
Oikeastaan saksalaisten valtameriveneet eivät yleensä ottaen olleet sen ihmeellisempiä kuin yhdysvaltalaisten laivastoveneet, jotka sodan loppuun asti varsin tehokkaasti kuristivat Japanin logistiikkaa. Mikä teki eron olivat modernit torjuntatekniikat, joihin ei ollut välittömästi tehokasta vastausta.
"Uuden sukupolven sukellusveneet olisivat olleet parempia..."
...mikäli niiden lukuisat tekniset ongelmat olisi saatu paikatuiksi. Prioriteetista huolimatta uudet veneet varsin keskeneräisiä ja täynnä suunnitteluvirheitä.
Sukellusvenease siis oli takapajuinen.
"Sukellusvenease siis oli takapajuinen."
Eli nyt olet siis kääntynyt jo laivastoakin vastaan ;)
On paljon parempi kun on 30 divisioonaa joilla erittäin raju ja tasokas ilmatuki kuin jos on 100 divisioonaa ja ei juuri minkäänlaista ilmatukea.
Niin. Mikä merkitys on armeijoilla joilta puuttuu ilmatuki kun taas vihollisella on täydellinen ilmaherruus? Miettikää asiaa itse: Puola 1939, Ranska 1940, Saksa 1944-45 länsirintamalla ja eteenkin Keskustan Armeijaryhmä Valko-Venäjällä kesällä 1944.
Mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää mitä tarkoittaa kun strategisella ilmasodalla viedään vihollisen joukoilta liikuntamahdollisuus SATOJA KILOMETREJÄ ENNEN RINTAMAA tai kun vihollisen tuotantoa, mm polttoainetuotantoa tuhotaan vakavasti.
Ilmatuen puuttuminen =toimintavapauden menetys.
Suomalaiset selvisivät kesällä 1944 juuri siksi ettei NL:n ilma-ase kyennyt viemään suomalaisilta toimintavapautta. Jos meitä vastassa olisi ollut RAF:n ja USAAF:n kaltaiset ilmavoimat olisi Suomen armeija tuhottu. Onneksi VVS oli kuitenkin varsin luokaton ilmasodassa eikä sillä ollut mitään todellista strategista ilma-asetta.
Eihän lännen ilmavoimat tuhonneet Wehrmachtin kolmannestakaan, vaan siihen tarvittiin parin miljoonan miehen maavoimat.
Sota on yhteistoimintaa, ei yhden puolustushaaran sooloilua.
"Suomalaiset selvisivät kesällä 1944 juuri siksi ettei NL:n ilma-ase kyennyt viemään suomalaisilta toimintavapautta. Jos meitä vastassa olisi ollut RAF:n ja USAAF:n kaltaiset ilmavoimat olisi Suomen armeija tuhottu. Onneksi VVS oli kuitenkin varsin luokaton ilmasodassa eikä sillä ollut mitään todellista strategista ilma-asetta."
Rintamajoukkojen toimintavapaus viedään taktisilla ilmavoimilla. Ei strategisilla, joita käytetään koko maan lamauttamiseen. Taktisia lentokoneita neukuilla oli vaikka kuinka paljon Suomen suunnalla; tärkeimpinä Pe-2 ja Boston. Eivät vaan osanneet käyttää voimaansa oikein.
Suurvallat itse sijoittivat vain 25% sotavarustelustaan maavoimiin. Laivasto ja ilmavoimat veivät potista 75%. Jos kaikki innovaatio- ja tuotekehitysmenot huomioitaisiin viimeistä päälle olisi maavoimien osuus todennäköisesti jopa vieläkin matalampi. Japani satsasi 15% armeijaan, Saksa noin 30%. Länsiliittoutuneet 20-25%.
Et vaan ymmärrä sotatoimia lainkaan. Yhtäkään sotaa ei voiteta pelkällä ilmasodalla. Laajoja maa-alueita ei voida hallita pelkällä ilmavoimien käytöllä.
Maa-alueiden hallinnassa lopulta on pakko käyttää myös maavoimia.
Mitenkäs niitä satojen tuhansien neliökilometrien alueita muuten voitaisiin hallita?
Ilmansodalla vain tuhotaan vastustajan voimaa riittävästi jotta se ei olisi enää suuri uhka maavoimien käytölle.
Maa-alueiden miehitys edellyttää aina maavoimien käyttöä. Ilmasota ei merkitse maa-alueiden totaalista hallintaa muutoin kuin yhdellä tavalla eli ydinaseilla ja muilla joukkotuhoaseilla maa-alueita tehdään elinkelvottomiksi. (saastuneita alueita ei tarvitse eikä voi miehittää)
EI maasota ole ajatuksena kuollut eikä tule kuolemaankaan. Ilmasodalla ei miehitetä alueita.
Kaikki sodat hävitään silloin kun ilmaherruus menetetään ja vihollinen ilmaherruudellaan puolestaan vie maavoimien joukoilta toimintavapauden. Tälläinen maavoimien taistelujoukko joutuu aivan mahdottomaan tilanteeseen.
Mutta vielä oleellisempi on se että vihollinen ilmaherruudella ja strategisella pommituksella tuhoaa jopa huomattavan osan sotatuotantoa ja liikenneyhteydet eli ajaa vastustajansa kaaokseen.
Pelkästään ilmasodalla ja pommituksilla on voitettu sotia, esim. Japani ja Jugoslavian sota. Mitä kaupungistuneempi valtio, sen helpompi painaa polvilleen ilmasodankäynnillä, jossa ei käytetä maavoimia ollenkaan.
Ilmavoimien teho ja tarkkuus ovat täysin uudella tasolla sitten toisen maailmansodan, Suomen kaltaisen valtion olisi pakko alistua sanelun kohteeksi, jos Venäjä kohdistaisi täyden ilmasodan risteilyohjuksineen, maajoukoilla ei olisi mitään merkitystä.
Aivan,ja tästähän saatiin jo esimakua ww2 aikaan kun suomalaisjermua vietiin
tukka suorana kotia kohti kannaksella 1944.Neuvostoliiton ilmavoimat soittelivat perin rivakasti kiireenripaskaa pakenevien suhnien kantapäille :)
-Eipä ollut suomalaisesta maavoimasta sille vastusta.Tämänkin ww2 aikai-
sen selkkauksen venäläiset ratkaisivat massiivisella ilmasodalla voitokseen.
"Pelkästään ilmasodalla ja pommituksilla on voitettu sotia, esim. Japani ja Jugoslavian sota. Mitä kaupungistuneempi valtio, sen helpompi painaa polvilleen ilmasodankäynnillä, jossa ei käytetä maavoimia ollenkaan."
Japanin tapauksessa ei kyllä mennä siihen kategoriaan. Yhdysvaltain merijalkaväki ja maavoimat joutuivat käymään erittäin ankaria taisteluita Mariaaneilla, jotta B-29:lle saataisiin suhteellisen turvallisia tukikohtia.
Höpö höpö. Et tajua sodankäynnistä yhtään mitään. Vietnamin sodan aikaan USA:lla oli ilmaherruus Vietnamin, Laosin ja Kambodzan alueella ja silti USA hävisi sodan. USA jopa joutui luopumaan Pohjois-Vietnamin pommituksista kansainvälisen painostuksen vuoksi.
Lueppas ne vanhat uutiset rauhanneuvottelujen ajalta.
Sodasta vetäytyminen ja periaatteessa sodan "häviäminen" olivat poliittisia päätöksiä. Ilmasodan vaikutukset olivat Pohjois-Vietnamille murskaavat. Mutta tukena olivat Neuvostoliiton ja Kiinan resurssit ja kalusto täydennettiin niiden toimesta koko ajan täyteen vahvuuteen. Lisäksi Pohjois-Vietnamin hallinto oli kommunistinen ja tyypilliseen tapaansa tapatti väestöään surutta. Jos USA olisi jatkanut sotatoimia, Pohjois-Vietnam ei olisi ikinä päässyt vallalle etelässä.
Sillä tavalla "tappio" ei tässä tapauksessa käy esimerkiksi ilmavoimien kyvyttömyydestä. USA:n ilmavoimat olivat hyvinkin kyvykkäät.
Jenkki-ilmavoimien kyvykkyyttä voi arvioida myös tappioiden kautta. Kokonaistappiot olivat melko pienet. Ilmataisteluissa jenkit pärjäsivät suorastaan verrattomasti. Itäkalusto osoittautui jo silloin kehnoksi. Ja lentäjänsä samoin.
Et kyllä ymmärrä Mariaanien taistelujen luonnetta. Usan sotakoneen tuotannollinen arvo - taistelualukset ja lentotukialuksilta operoivat lentokoneet - oli noin 3 miljardia dollaria. 10-15 kertaa arvokkaampi sorakone kuin Kurskin Saksan sotalaitoksen arvo ja jopa 30 kertaa arvokkaampi kuin se mikä Saksalla oli Valko-Venäjällä kesäkuussa 1944, siis Mariaanien suuroperaation aikaan. Amerikkalaisia sotilaita menehtyi Mariaanien taisteluissa vähemmän kuin suomalaisia talvisodan viimeisen 10 päivän aikana tai neuvostoliittolaisia keskimäärin joka päivä itärintamalla. Menehtyneitä oli hieman yli 5 000 ja tuloksena sotilaallinen voitti jolla oli enemmän merkitystä kuin yhdelläkään toisella taistelulla II maailmansodassa. Se nimittäin sinetöi Japanin tappion kun USA pääsi tuhoamaan Japanin pääsaarten ja sen mertenrakaisten raaka-aineiden yhteyden.
"Et kyllä ymmärrä Mariaanien taistelujen luonnetta."
Jaa, sittenhän olen kaiketi hyvässä seurassa ;)
"Usan sotakoneen tuotannollinen arvo - taistelualukset ja lentotukialuksilta operoivat lentokoneet - oli noin 3 miljardia dollaria."
Ja B29-ohjelman arvo yksinään oli tuota luokkaa, mutta ilman tukikohtia ne eivät operoineet. Koneisiin oltaisiin voitu syöstä vaikka kuinka paljon rahaa, mutta vasta Mariaanien valtaaminen teki mahdolliseksi investoinnin hyödyntämisen.
"10-15 kertaa arvokkaampi sorakone kuin Kurskin Saksan sotalaitoksen arvo ja jopa 30 kertaa arvokkaampi kuin se mikä Saksalla oli Valko-Venäjällä kesäkuussa 1944, siis Mariaanien suuroperaation aikaan."
Mikä on hauskaa triviaa, mutta menee täysin ohi omasta argumentistani ;)
"Amerikkalaisia sotilaita menehtyi Mariaanien taisteluissa vähemmän kuin suomalaisia talvisodan viimeisen 10 päivän aikana tai neuvostoliittolaisia keskimäärin joka päivä itärintamalla."
Mikä jälleen menee huti oman pointtini ;)
"Menehtyneitä oli hieman yli 5 000..."
No, oikeastaan se määrä oli noin kaksinkertainen, mutta ei anneta faktojen tulla tielle...
"... ja tuloksena sotilaallinen voitti jolla oli enemmän merkitystä kuin yhdelläkään toisella taistelulla II maailmansodassa..."
Järkyttävää, sinäkö tosissasi väität MAATAISTELUILLA olleen vaikutusta sodan kulkuun! Tämä on kauheaa, mitä papiston muut edustajat ajattelevat sinusta!
Länsiliittoutuneet tuhosivat yhtä paljon Saksan lentokonetuotantoa pommituksin tai estivät koneiden siirron rintamille kuin mitä Saksa menetti taistelukentällä. Kun taistelutappioista 75% länttä vastaan hoiti länsi lähes 90% Luftwaffen likvidoinnista.
Neuvostoliiton rooli oli vähäinen (vain 10-15%) Luftwaffen tuhoamisesta. Ja ilmasota ratkaisi sodan lopputuloksen. Ei takapajuinen maasota.
Myös suomalaisten väsähtänyt vastarinta murrettiin ilmasodalla toisessa maailmansodassa,meiltä loppui pienenä maana vaan ruuti :)
Päinvastoin ilmasodalla murrettiin viimeinenkin neukkujen hyökkäysmoraali. Onnistunut tykistötaistelu liitettynä onnistuneeseen ilmatoimintaan pysäyttivät lopulta neukkujen hyökkäystoiminnan kannaksella 1944. Siitä alkaen neukut vetivät joukkojaan pois.
Suurin syy miksi NL ei kyennyt Suomea valloittamaan oli juuri VVS:n kyvyttömyys estää suomalaisten joukkojen siirrot kesäkuussa 1944. Neuvostoliiton ilmavoimilta puuttui kyky eristää taistelukenttä. Se oli huomattavasti tasoltaan heikompi kuin RAF ja USAAF.
Se olisikin ollut vaikeaa sillä mm. jr 53 siirtyi hiihtäen Kannakselle, kun rintamavastuu Uhtuan edustalla siirtyi saksalaisille maaliskuussa 1944. atka kesti viikon. 20. Pr meni junalla, mutta yöllä.
Kas kun USA ei ole ymmärtänyt maavoimien tarpeettomuutta. Vietnamin, Irakin, Afganistanin ja monet muut sodat käytiin turhia maavoimia käyttäen.
Eivät silloin ymmärtäneet, nyt ymmärtävät, eivätkä lähde enää maasotiin, toimitaan vain ilmasta maahan periaatteella ja käytetään alempaan ihmisrotuun kuuluvia muiden maiden kansalaisia maasodassa hyödykseen.
Ihmisten ja materiaalin tuhoamiseen käytetään teknologiaa, kehitysmaat taas, mihin suomikin tässä asiassa lukeutuu, turvaavat halvan ihmismassan käyttöön ja syöttävät lihaa vihollisen terästä vastaan.
Miksi muuten toinen maailmansota oli puna-armeijalle käytännössä suurten munausten sarja?
Neuvostoliiton sotatappiot: 14 241 000 sodassa menehtynyttä tai kadonnutta sotilasta.
USA: 290 000 sotilasta (+ 110 000 ei-taistelullisista syistä kuollutta)
Iso-Britannia: 365 000 menehtynyttä sotilasta.
USA ratkaisi käytännössä omalla panoksellaan sodan sekä Saksaa että Japania vastaan ja piti Neuvostoliittoa pystyssä. Saksan sotatuotannosta ja tuotetusta materiaalista länsivallat tuhosivat yli 70%. Neuvostoliiton osuus oli vain 25%.
Kommunistien ja Pietarin trollien yritykset kusta ihmisiä silmään on eliminoitu.
Neuvostopropagandan esittämä kuva puna-armeijan suorituksista ja todellisuus ovat äärimmäisessä ristiriidassa.
Neuvostoliiton propaganda on usein myös surkuhupaisaa. Kun Neuvostoliitossa ei ollut vastapropagandaa, häipyi propagoijien arvostelukyky lopulta lähes tyystin. Kun ei aina ollut laadullisesti esittää kylliksi, esitettiin määrällisesti. Tuli sitten ylistystä tyyliin "Ivan Ivanovits jäi kamppailussa lähes eloon".
Kun paikallisesti ei ollut vastapropagandaa, näytti siltä, että propaganda on hyvää. Mutta sitä enemmän lännessä naurettiin kun noita propagandan helmiä tuli tänne luettavaksi.
-----Saksan sotatuotannosta ja tuotetusta materiaalista länsivallat tuhosivat yli 70%. Neuvostoliiton osuus oli vain 25%----
Ihan täyttä natsipaskaa nuo luvut. Millä ajalla länsi olisi tuhonnut noin paljon Saksan materiaalia kun kävi kesään -44 asti vain näennäissotaa, buaah. Materiaalia tuhotaan vain taisteluissa eikä paskaa puhumalla kuten sinä luulet. Pelkästään kuljetuskoneita Saksa menetti Stalingradin motin huollossa yli 500. Tuhosiko ja jos niin missä länsi samana aikana n. 1500 Saksan konetta?
pääosin Saksan ilmavoimat ja huomattavan osan maavoimista ynnä merivoimat lähes kokonaan.
Puna-armeija aiheutti Saksan maavoimille valtavat tappiot ja oli niiden lyömisessä ratkaisevassa asemassa. Suuri merkitys oli lännen materiaaliavulla.
On aivan hölynpölyä puhua lännen näennäissodasta kesään -44.
NL oli varustautunut vuodesta 1927. Englanti aloitti sen 1940 ja jenkit 1942. Sotavarustuksen valmistaminen, joukkojen koulutus ja siirrot merten taakse veivät aikansa. Asiantuntemattomalta se jää tajuamatta.
Arvostelukyvyttömimmät ovat neuvostoperäaukon kuolivat.
Ilmavoimat olkoon Sinun Jumalasi. Sinun ei tule pitää muita Jumalia. Aamen.
Ilmavoimat voi tiputtaa vastustajalle kondomeja ja toivoa ettei ne lisäänny.
USA ja Britannia näyttivät suunnan myös tulevaisuuden sodille. Siihen kuului täydellinen ilmaherruus, vihollisen sodankäynnin mahdollisuuden eliminointi, viestiyhteyksien tuhoaminen, liikenneyhteyksien katkominen, polttoainehuollon romahduttaminen. Tämä seurauksena vihollisen mahdollisesti hyvinkin suuren maa-armeijan taisteluarvo romahtaa ja useimmille sen sotilaille tavoitteeksi tulee antautua sillä taistelu johtaa jokatapauksessa varmaan tuhoon.
Persianlahden sodassa taistelutappioiden osalta siirryttiinkin jo tuollaiseen 1:100 tai 1:300 tappiosuhteeseen. Ei jollain panssariarmeijakunnalla ole mitään jakoa jos ilmasuoja on totaalisesti menetetty.
Näin on osoittautunut.
Kuuluu palstalle Sodat ja konfliktit ja poistetaan. Olen ilmoittanut ylläpidolle.
Jos sinulla ei ole varaa omaan nimimerkkiisi, ylläpito nimittää sellaisen.
Ilmoitan kyllä jos paikkani aukenee ;)
Itseasiassa lähes kaikki taistelut maarintamallakin ratkesivat ilmaherruuden saavuttaneen eduksi. Saksan voitto Ranskasta perustui etupäässä ilmaherruuden aikaansaamaan kaaokseen ranskalaisten keskuudessa.
Maasodan yleinen painoarvo lopputuloksen kannalta oli luultua vähäisempi. Maavoimat joutuivat II maailmansodassa riippuvuusasemaan ilmavoimista. Myös merivoimat vaikka olivatkin teknologisesti huomattavasti maavoimia kehittyneemmät tarvitsi ilmavoimia. Taistelulaivoja merkittävämpiä olivat nyt lentotukialukset.
"Saksan voitto Ranskasta perustui etupäässä ilmaherruuden aikaansaamaan kaaokseen ranskalaisten keskuudessa."
Jos ilmavoimista olikin apua saksalaisten läpimurrolle, ne eivät tehneet sitä lähellekään yksinään. Samoin kuin Kobrassa, Maasin linjan pommitukset eivät aiheuttaneet lopulta paljoakaan suoraa tuhoa ja sisäänmurron luominen jäi ps-jalkaväen ja suorasuuntausaseiden tehtäväksi.
"Taistelulaivoja merkittävämpiä olivat nyt lentotukialukset."
Ja mihin tehtävään taistelulaivat yhä enemmän päätyivät sodan edetessä? Kelluviksi patteristoiksi tukemaan maajoukkoja, mutta sitä ei liene hyvä mainita, mikäli en halua suututtaa "uuden tiedon" papistoa ;)
Taistelulaiva voi olla hyvä ase toista alusta vastaan. Jos ei ole lentotukialusta tarjolla. Ja kyllä taistelulaiva voi olla tykistöapuna maasotatoimissakin. Laivatykistö vain on hidasta ja ilmavoimilla saman ammus(pommi)tonnimäärän saattaminen kohteeseen on nopeampaa ja tehokkaampaa. Eikä tarvitse ottaa sitä riskiä, että menetetään kerralla taistelulaiva kokoinen talousarvo.
Taistelulaiva on eilispäiväinen ase. Joka puolella niitä romutellaan. Ja vähän on enää...
"Laivatykistö vain on hidasta ja ilmavoimilla saman ammus(pommi)tonnimäärän saattaminen kohteeseen on nopeampaa ja tehokkaampaa."
Toisaalta, varsinkin Tyynenmeren sotanäyttämöllä taistelulaivat ja muut alukset olivat yleensä helpommin saatavilla, pystyen öisinkin valaisemaan taistelukentän tarpeen mukaan.
Tämä lopullinen valinta siirtymisestä pois massa-armeijoista kohti hieman pienempiä maavoimia mutta sitäkin suurempiin teknologisesti kehittyneimpiin ilmavoimiin sekä parempaan logistiikkaan johtui yksinkertaisesti siitä valinnasta jonka kriteereinä oli kokemukset edellisestä suursodasta jossa Ranska ja Britannian menettivät yhteensä 2.5 miljoonaa sotilasta menehtyneinä.
II maailmansodassa tulivoima oli vielä huomattavasti suurempaa kuin edellisessä suursodassa mutta tehdyn valinnan seurauksena länsivallat (USA ja Britannia) menettivät yhteensä 720 000 sotilasta joista tosin alle 500 000 taisteluiden takia kuolleina. Heistäkin ilma- ja merivoimat sekä kauppalaivastot ottivat lähes puolet uhrimäärästä.
Maavoimien sota Saksaa vastaan johti lopulta "vain" 150 000 amerikkalaisen, britin tai kanadalaisen menehtymiseen. Toisenlainen valinta - massa-armeijat - olisi luultavammin vienyt noin miljoonan sotilaan hengen ja sota olisi edennyt hitaammin. EI ollut paljosta kiinni ettteikö sota lännessä olisi voinut olla ohi jo jouluun 1944 mennessä. Koska maasota luonteensa puolesta oli kuitenkin hitaampaa venyi sota tarpeettomasti vielä 4 kuukaudella.
Saksalla ei todellisuudessa ollut muuta kuin nuo sukellusveneet joilla se olisi voinut ajaa ahdinkoon Britannian ja osin USA:n mutta merisodassa länsivaltojen teknologinen osaaminen ja innovaatiot sekä ilmavoimien laaja strateginen käyttö johti lopulta keväällä siihen että Dönitzin sukellusvenelaivasto kärsi musertavan tappion ja sukellusveneet oli vedettävä pois Atlannin pääväylien varrelta. Saksa sai uuden polven sukellusveneensä vasta aivan sodan viimeisinä kuukausina jo lopulta vain yksi ainoa XXI-polven sukellusvene aloitti toimintansa ennen Saksan antautumista.
Saksan ilmavoimat eivät missään vaiheessa kyenneet strategiseen sotaan eikä Luftwaffella ollut koskaan heittää peliin omaa strategisen pommikoneen suurta yksikköä. Siksi siltä puuttui kyky ilmasta käsin tuhota Britannian ja Neuvostoliiton sotatuontoa. Erityisen otollinen maali olisi tässä tapauksessa ollut Neuvostoliiton harva rautatieverkosto sillä NL oli erittäin riippuvainen juuri rautateistä. Strategisilla pommituksilla NL:n huolto olisi voitu lamauttaa hyvinkin tehokkaasti eikä työ olisi ollut läheskään niin vaikea kuin mikä RAF:lla ja USAAF:lla oli Saksan tiheämmän verkoston lamauttamisessa. Ja kuitenkin länsivallat kykenivät vakavasti horjuttamaan saksalaisten täydennysten ja huollon liikettä kohti läntistä rintamaa.
"Tämä lopullinen valinta siirtymisestä pois massa-armeijoista kohti hieman pienempiä maavoimia mutta sitäkin suurempiin teknologisesti kehittyneimpiin ilmavoimiin sekä parempaan logistiikkaan johtui yksinkertaisesti siitä valinnasta jonka kriteereinä oli kokemukset edellisestä suursodasta jossa Ranska ja Britannian menettivät yhteensä 2.5 miljoonaa sotilasta menehtyneinä."
Lyhyesti: ei. Yksinkertaisemmin se johtui liittoutuneiden ainoan ainoan merkittävän massa-armeijan, Ranskan asevoimien, äkillisestä ja odottamatomasta tuhoutumisesta. Sitä ennen liittoutuneiden tavoitteena oli ryhtyä mittavaan maasotaan viimeistään 41/42.
"Maavoimien sota Saksaa vastaan johti lopulta "vain" 150 000 amerikkalaisen, britin tai kanadalaisen menehtymiseen. Toisenlainen valinta - massa-armeijat - olisi luultavammin vienyt noin miljoonan sotilaan hengen ja sota olisi edennyt hitaammin."
Liittoutuneet itseasiassa olivat palanneet takaisin massa-armeijaan vuoteen -45 mennessä, jolloin heillä oli jälleen reilut 100 divisioonaa kentällä.
"EI ollut paljosta kiinni ettteikö sota lännessä olisi voinut olla ohi jo jouluun 1944 mennessä. Koska maasota luonteensa puolesta oli kuitenkin hitaampaa venyi sota tarpeettomasti vielä 4 kuukaudella."
Oikeastaan se oli paljosta kiinni. Länsirintaman eteneminen ei ollut kiinni "maasodan luonteesta", vaan yksinkertaisesti satamakapasiteetista, jota ei ollut riittävästi saatavissa ;)
Ranska romahti koska ilmaherruus oli Saksalla. Muutama kuukausi myöhemmin nuo mitättömät Stukat ja Heinkelit olivat suhteellisen helppoa riistaa RAF:n hävittäjille. Koko Luftwaffen imago koki kiljun ja asiantuntijat havaitsivat että tästä eteenpäin aloite siirtyy ilmasodassa briteille.
Kesällä 1941 Saksalla oli idän sotaretkelle asettaa 40% pienemmät Luftwaffen voimat. Rintamalinja oli taas jo alussa 3-4 kertaa pitempi joten vain VVS:n surkeus selittää tuon menestyksen. Mutta sota brittien RAF:ää vastaan ei ollut yhtään parempaa kuin Battle of Britainissa.
"Ranska romahti koska ilmaherruus oli Saksalla."
Se ei taatusti ollut ensisijainen syy. Tärkein syy oli saksalaisten onnistunut läpimurto 1. AR:n sivustassa, mikä teki heidän panssarijoukoilleen mahdolliseksi koko armeijaryhmän selustan vyöryttämisen. Vastaavasti, Gamelinin päätös venyttää armeijaryhmän linja liian kauas pohjoiseen käyttämällä sen suunniteltu reservi, mahdollisti saksalaisille nopean ja tehokkaan läpimurron hyödyntämisen ilman merkittävää järjestäytynyttä vastarintaa.
Taitamattomiahan ranskalaiset olivat. Yhtä aika aikaa ylimielisiä ja taitamattomia. Siinä sitten Saksan ilmavoimat olivat ratkaisun paikalla. Selvä on, että mitään sotaa ei tolkulla tavalla voi käydä mikään aselaji yksin. Yhteistoimintaa tarvitaan. Mutta Ranskan esimerkissä voidaan kyllä nähdä, että viimeistään ranskalaisten taitamattomuuden vuoksi ilmaherruus oli ratkaisevassa asemassa.
oli Gamelinin päätös marssittaa liittoutuneiden vasen siipi Belgiaan. Näin se lähti puolustusasemista liikuntasotaan, johon se ei ollut lainkaan valmis.
Samalla toimittiin täsmälleen Saksan toiveen mukaan.
Taistelu valmiissa asemissa olisi ollut aivan toisenlainen. Lopputulos olisi kyllä voinut olla sama.
Maa-,meri- ja ilmavoimat ovat muuten puolustushaaroja, jotka jakautuvat aselajeihin.
"Taitamattomiahan ranskalaiset olivat. Yhtä aika aikaa ylimielisiä ja taitamattomia."
Ylimielisyydestä Gamelinin kohdalla voi olla pointti, mutta yleensä ottaen 1. AR oli varsin laadukas ja liittoutuneiden puolella ehdottomasti laadukkain kokonaisuus.
"Siinä sitten Saksan ilmavoimat olivat ratkaisun paikalla."
Saksan ilmavoimat olivat epäilemättä ratkaisun tapahtumapaikalla, mutta varsinaisia ratkaisijoita olivat unohduksiin jääneet panssarijalkaväen miehet, jotka nakersivat Maasin yli sisäänmurron ranskalaisten sivustaan ja panssarit, jotka syöksyivät sitten läpi.
"Selvä on, että mitään sotaa ei tolkulla tavalla voi käydä mikään aselaji yksin. Yhteistoimintaa tarvitaan."
Eivätkä he tehneetkään sellaista oletusta. Ranskalaisten taistelumetodi perustui nimenomaan kilpenä toimivan nopean ratsuväen ja sitä seuraavan jalkaväen päävoimien väliseen yhteistyöhön. Käytännössä toteutus ei ollut ihan niin mutkatonta, mutta ainakin periaatteessa Ranskan ylijohto arvosti aselajiyhteistyön ideaa.
"Mutta Ranskan esimerkissä voidaan kyllä nähdä, että viimeistään ranskalaisten taitamattomuuden vuoksi ilmaherruus oli ratkaisevassa asemassa."
Oikeastaan suurin miinus ranskalaisille ilmayhteistyöstä tulee pommi- ja maataistelukoneiden puutteesta, mikä juontuu äärimmäisen tulenarkaan poliittiseen kysymykseen sotaa edeltävältä ajalta koskien ns. "hyökkäyksellisiä" aseita...
"Hyvin-tärkeä oli Gamelinin päätös marssittaa liittoutuneiden vasen siipi Belgiaan."
Niin oli, mutta ei ehkä ihan sillä tavalla kuin tarkoitat. Gamelin oli sinänsä aivan oikeassa hylätessään staattisen puolustuksen; liittoutuneiden rintama lyheni, Belgian asevoimien saatettiin odottaa vahvistavan sitä ja tärkeimpänä kaikista, Pohjois-Ranska säästyisi tällä kertaa pahimmalta hävitykseltä. Ongelma suunnitelmassa oli Gamelinin kunnianhimoinen "päivitys", jonka mukaan armeijaryhmän reservi oli tarkoitus paiskata edustustehtävään Hollantia pelastamaan. Tuo yritys muuttui katastrofiksi ihan ilman saksalaisten läpimurtoa etelässä.
"Näin se lähti puolustusasemista liikuntasotaan, johon se ei ollut lainkaan valmis."
Liittoutuneiden 1. AR, jos mikään, oli heidän aseensa liikuntasotaan tai ainakin sen pysäyttämiseen, käsittäen käytännössä kaikki panssaroidut ja moottoroidut divisioonat. Jälleen, Gamelin oli kuitenkin ampunut tuon nuolensa jo saksalaisten offensiivin parina ensimmäisenä päivänä.
Armchair generals in action. :)