Tämän virren säveltä en tiedä, sillä en osaa niin hyvin lukea nuotteja, enkä muista kuulleeni sanoja
Sopii hyvin tähän iltaan, tehtyämme syntiä koko päivän. Siis ev.lut. virsikirjasta (Katumus- ja rippiosasto, virret 277-292)
Johkaannuin tänne katumusosastolle, kun itse asiassa etsiskelin, onko meillä kirkkokäsikirjassa sävelmäsarjoissa Nikean uskontunnusta. Yleensähän meillä on Apostolinen uskontunnustus tai sitten uskontunnustusvirsi, mutta olisi hienoa, jos jostain löytyisi jo vanha sävelmä ja se joskus laulettaisiin kuten ortodokseilla ja katolilaisilla, siis Nikean uskontunnustus. Mitenköhän kirkkoon saisi tehtyä tällaisen ehdotuksen, tietääkö kukaan? Vai enkö vain ole vielä löytänyt sellaista, sillä kävin vasta toista sävelmäsarjaa läpi.
No nyt kuitenkin se katumusvirsi, eli 281
1.
Lienenkö outo ainoa maan päällä,
vaivaini vertaa löytyneekö täällä?
Murheeni eikö muutu milloinkaan,
huoliini milloin huojennuksen saan?
2.
Aina kun aamuin nousee päivä armas,
murhekin nousee, paisuu tuska karvas.
Ehtoolla muut kun käyvät levolleen,
itkuuni yksin jään ja murheeseen.
3.
Vitsasi alla, Herra, murrun, näännyn,
kätesi painaa, kunne täällä käännyn.
Tuomion nuoli särkee sydämen.
Katseesi alta minne pakenen?
4.
Jos metsäkyyhkyseltä siivet saisin,
pois piilopaikkaan kauas kaikkoaisin.
Vaan minne, Herra, voisin paeta,
mistä et saavuttaisi minua?
5.
Tahdotko, Herra, armoton näin olla,
hyljätä viimein minut tuomiolla?
Laupeuteesi enkö luottaa saa,
lastasi etkö tahdo armahtaa?
6.
Ansaitsin, Herra, joutuakin vaivaan,
vaan onhan vielä auki armo taivaan.
Oi Isä, suuret, raskaat syntini
Kristuksen tähden anna anteeksi!
7.
Sieluni nosta toivoon rohkeampaan,
etsithän, Paimen, eksynehen lampaan,
tuhlaajalapsen, rahan kadonneen,
huomaasi nostat autuaalliseen.
8.
Syntinen peitä vanhurskaudella,
riemulla kruunaa minut ikuisella,
vie ihanimpaan ilosaliisi,
pyhien seuraan, Jeesus, luoksesi.
Sopii hyvin tähän iltaan, tehtyämme syntiä koko päivän. Siis ev.lut. virsikirjasta (Katumus- ja rippiosasto, virret 277-292)
Johkaannuin tänne katumusosastolle, kun itse asiassa etsiskelin, onko meillä kirkkokäsikirjassa sävelmäsarjoissa Nikean uskontunnusta. Yleensähän meillä on Apostolinen uskontunnustus tai sitten uskontunnustusvirsi, mutta olisi hienoa, jos jostain löytyisi jo vanha sävelmä ja se joskus laulettaisiin kuten ortodokseilla ja katolilaisilla, siis Nikean uskontunnustus. Mitenköhän kirkkoon saisi tehtyä tällaisen ehdotuksen, tietääkö kukaan? Vai enkö vain ole vielä löytänyt sellaista, sillä kävin vasta toista sävelmäsarjaa läpi.
No nyt kuitenkin se katumusvirsi, eli 281
1.
Lienenkö outo ainoa maan päällä,
vaivaini vertaa löytyneekö täällä?
Murheeni eikö muutu milloinkaan,
huoliini milloin huojennuksen saan?
2.
Aina kun aamuin nousee päivä armas,
murhekin nousee, paisuu tuska karvas.
Ehtoolla muut kun käyvät levolleen,
itkuuni yksin jään ja murheeseen.
3.
Vitsasi alla, Herra, murrun, näännyn,
kätesi painaa, kunne täällä käännyn.
Tuomion nuoli särkee sydämen.
Katseesi alta minne pakenen?
4.
Jos metsäkyyhkyseltä siivet saisin,
pois piilopaikkaan kauas kaikkoaisin.
Vaan minne, Herra, voisin paeta,
mistä et saavuttaisi minua?
5.
Tahdotko, Herra, armoton näin olla,
hyljätä viimein minut tuomiolla?
Laupeuteesi enkö luottaa saa,
lastasi etkö tahdo armahtaa?
6.
Ansaitsin, Herra, joutuakin vaivaan,
vaan onhan vielä auki armo taivaan.
Oi Isä, suuret, raskaat syntini
Kristuksen tähden anna anteeksi!
7.
Sieluni nosta toivoon rohkeampaan,
etsithän, Paimen, eksynehen lampaan,
tuhlaajalapsen, rahan kadonneen,
huomaasi nostat autuaalliseen.
8.
Syntinen peitä vanhurskaudella,
riemulla kruunaa minut ikuisella,
vie ihanimpaan ilosaliisi,
pyhien seuraan, Jeesus, luoksesi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.