Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Runo kuolemasta

    Kuolema on ystävä.
    Ystävä josta kukaan ei pidä.
    Jonka kaikki tuntevat.
    Joka ottaa niiltä joilla on kaikkea.
    Antaen samalla niille joilla sitä ei ole.
    Antaen otamalla pois tuskaa.
    Olemalla toinen mahdollisuus.

    Ja vaikka kaikki tuntevat kuoleman.
    Kukaan ei tunne sitä.
    Kätketty salaisuus.
    Jota kukaan ei halua selvittää.
    Jonka selvittäminen olisi tärkeää.
    Koska siellä voi olla toivoa.
    Tai typerysten toivoa.

    Katson kuinka vuodet vierivät.
    Vieden mahdollisuudet mukanaan.
    Katsoessa tajuan.
    Kuinka hauras olenkaan.
    Epäonnistunut monessa suhteessa.
    Että kaikkea ei voi korjata.
    Vaikka miten yrittää.

    Katson toista mahdollisuutta.
    Suoraan sen syvimpiin silmäkuoppiin.
    Muistaen että se on kaikille yhteinen.
    Muistaen oman lapsuuteni.
    Ja kaikki tekemäni virheet.
    Ojennan käteni.
    Ja sitten kaikki pimenee.
    596
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    vain ensihoitajat, sen jälkeen Jumala.

    Äänestä

    Ihan liian pitkä. Ei tuota sepustusta jaksa lukea.

    Äänestä

    • Kiinnostavahan se oli.

      Äänestä

    Oliks tossa tekstis jotain järkeeki? Musta se oli aika huonoo settii

    Äänestä

    • Ei tarvitse haukkua runoa jos ei ymmärrä sen sisältöä.

      Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    melkein_perillä kirjoitti:

    Kuolema on ystävä.
    Ystävä josta kukaan ei pidä.
    Jonka kaikki tuntevat.
    Joka ottaa niiltä joilla on kaikkea.
    Antaen samalla niille joilla sitä ei ole.
    Antaen otamalla pois tuskaa.
    Olemalla toinen mahdollisuus.

    Ja vaikka kaikki tuntevat kuoleman.
    Kukaan ei tunne sitä.
    Kätketty salaisuus.
    Jota kukaan ei halua selvittää.
    Jonka selvittäminen olisi tärkeää.
    Koska siellä voi olla toivoa.
    Tai typerysten toivoa.

    Katson kuinka vuodet vierivät.
    Vieden mahdollisuudet mukanaan.
    Katsoessa tajuan.
    Kuinka hauras olenkaan.
    Epäonnistunut monessa suhteessa.
    Että kaikkea ei voi korjata.
    Vaikka miten yrittää.

    Katson toista mahdollisuutta.
    Suoraan sen syvimpiin silmäkuoppiin.
    Muistaen että se on kaikille yhteinen.
    Muistaen oman lapsuuteni.
    Ja kaikki tekemäni virheet.
    Ojennan käteni.
    Ja sitten kaikki pimenee.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu