Jos arvoisat keskustelijat joutuisivat pakon edessä valitsemaan yhden seuraavista vaihtoehdoista, minkä valitsisitte ja miksi?
1) Liittymisen adventtikirkkoon (adventisteille: lopullisen eroamisen adventtikirkosta)
2) Liittymisen Vanhoillis-Lestadiolaisiin ("lestoille": lopullisen eroamisen lastadiolaisuudesta)
3) Ilmiselvän vaaran tulla syötetyiksi villipedoille, kuten kristityt pari tuhatta vuotta sitten)
1) Liittymisen adventtikirkkoon (adventisteille: lopullisen eroamisen adventtikirkosta)
2) Liittymisen Vanhoillis-Lestadiolaisiin ("lestoille": lopullisen eroamisen lastadiolaisuudesta)
3) Ilmiselvän vaaran tulla syötetyiksi villipedoille, kuten kristityt pari tuhatta vuotta sitten)
Vastaukset 20
Vanhimmat
No tietenkin vaihtoehdot 1 tai 2.
Jos vaihtoehdot ovat kuolema tai teeskennellä jonkin mielikuvituskaverin palvojana olemista, niin ei kai tuota tarvitse järkevän ihmisen edes miettiä.
Ilmeinen skenaario olisi siis sellainen, että maahamme tulisi jonkinlainen teokratia Iranin tyyliin ja se olisi ota tai jätä, eli ainakin teeskentelet olevasi vallanpitäjien mielikuvituskaverin ystävä ja jos et siihen kykene, henki pois.
Ei hän tuo nyt ole homma eikä mikään teeskennellä uskovaista ja niissä piireissä pyörineet ymmärtävät varmaan aika hyvin sen, että mitä tarkoitan.
Uskonnoton ystäväni joutui oikeastaan tekemään tämän valinnan, tietenkin ilman välitöntä kuoleman uhkaa, muuttaessaan pariksi vuodeksi perheiseen töihin USA:an raamattuvyöhykkeelle.
Naapurustossa suunnilleen joka toinen rakennus oli kirkko ja naapurien ensimmäiset kysymykset muuttaneille olivat, että mihin seurakuntaan kuulut ja missä on kirkkosi yms.
Onneksi luterilaisuus ei ole suosittua jenkkilässä, eikä yksikään naapuri ollut luterilainen, ja koska ystäväni oli tietenkin suomalainen, he valehtelivat naapureilleen olevansa luterilaisia ja käyvänsä luterilaisessa kirkossa ja alueen ainoa luterilainen seurakunta oli vieläpä mukavasti kymmenien kilometrien päässä, niin heidän oli helppo leikkiä uskovaista ja sunnuntaina kauppaan lähtiessä olivat tietenkin menossa kirkkoon jeesusta palvomaan.
Jos he olisivat myöntäneet olevansa uskonnottomia, ateisteja, niin siitä olisi siinä naapurustossa tullut hyvin vaikea pari vuotta, niin he päättivät leikkiä uskovaista niiden tollojen iloksi, jotta naapurisopu säilyi.
Ja ihan täydestä meni, joten jos jokin on helppoa, niin uskovaisen huijaaminen.
Mutta ymmärrän hyvin kyllä sen, että jos on ihan tosissaan jonkin mielikuvituskaverin palvoja, niin sellainen saattaa jopa valita villipedot, kun ottaahan se mielikuvitusystävä sitten vastaan sinne mielikuvitusparatiisiin ja antaa mielikuvituselämän kuoleman jälkeen, jos ei suostu palvomaan väärässä mielikuvitusleirissä.
Saavat valheistaan rangaistuksen. Niin sikäkin omistasi.
Juu, on se hurja heppu, tuo sinun mielikuvitusystäväsi.
Jumalien tuhansia vuosia pitkä historia kuitenkin todistaa aika murskaavasti sen, että eivätpä ole tulleet valittamaan yksikään siitä, jos on ollut valepalvojia tai todellisia tai jotain siltä väliltä.
Samahan se on nytkin kristikunnassa, kun toisen mielestä jokin joka on jumalasta on toisen tulkinnan mukaan paholaisesta ja toisen mukaan synti on toisen mukaan jotain muuta ja muka samaa jumalaa ovat kaikki palvomassa.
Siellä se koko sotkun aikaan saanut mielikuvitusystävä taivaassaan vain hekottelee mielikuvituspartaansa ja antaa kannattajiensa riidellä ja tulkita ties mitä päähän juolahtaa. Ja jokainen on tahollaan, omassa lahkossaan niin oikeassa että ei voisi enempää oikeassa olla, vaikka mielipiteet voivat olla täysin vastakkaisia toisen oikeassaolijan kanssa.
Et pääse pakoon.
Ai sinun mielikuvituskaveria? Juu, en en. Nyt voit rauhoittua. Lupaan juosta niin hiljaa että saa kiinni. Annan tasoitusta siis. Sitä se vanha karvanaama tarvii.
Typerä lässytykses ei kaipaa vastausta.
Jos nyt tuommoinen kuvitteellinen pakkotilanne olisi niin kai tässä lesdatiolaiseksi pitäisi yrittää ryhtyä. Onhan se nyt edes lähempänä kotoperäisyyttä kuin amerikkalainen tuontiuskonto. Ja vaikkei sitten saisikaan käyttää sellaista pesukonetta, jossa on lasinen luukku niin ei rarvitsis kuitenkaan uskoa Ellenin juttuja siitä, että ensimmäinen ihminen, Adam, oli yli kaksi metriä pitkä. :-)
Liittyminen vanhoillis-lestoihin, sillä se on sentään edes jollain tasolla tuttua luterilaisuutta. Adventismin olen jo nähnyt, sillä ei ole minulle mitään annettavaa hengelliseen elämään ja kuolemanvaaratilanteessa mieluummin siten vanhoillis-lestat.
"...niin he päättivät leikkiä uskovaista niiden tollojen iloksi, jotta naapurisopu säilyi.
Ja ihan täydestä meni, joten jos jokin on helppoa, niin uskovaisen huijaaminen."
Uskovaisille näyttää olevan myös ällistyttävän helppoa huijata itseään. Tästäkin syystä heidän petkuttaminen on varsin helppoa. Tämä koskee siis lähes yksinomaan lahkon rivijäseniä. Lahkojen palkkaa nauttivat tiedostavat kokemuksesta, että huijatuksi ei kannata tulla, koska he näkevät joka viikko niitä, joita ovat itse petkuttaneet seurakuntansa maksaviksi jäseniksi. Lahkojen "päällystön" päätyö on juuri petkuttaminen monin eri tavoin. Raha toimii varsin hyvin motivoivana voimana tässäkin.
Adventtikirkkoon liittyisin mutten osallistuisi seurakunnan toimintaan vaan kävisin katolisessa kirkossa.
No onpa helppo. Tietysti 1) joka minun kohdallani tarkoittaisi lopullista eroa adventtikirkosta.
Liittyminen tai eroaminen jostakin kirkosta on mielestäni yhdentekevä asia, koska oleellista on se kuuluuko Jumalan seurakuntaan, jossa ei ole yhtään kirkkoa.
Hieman vaikeamman valinnan eteen tulevat monet, kun pitää valita joko
a) ottaa merkki otsaan tai oikeaan käteen
b) tulla syötetyksi villipedoille.
Tuollainen valintatilanne muuten kasvattaa kummasti uskoa Raamatun totuudellisuuteen, koska monet eivät nykyään tunnu uskovan tuon pedon merkin tulevan - joten kun sellainen tulee, ihminen tietää että nyt ollaan tosi lähellä loppua.
Noinhan ne totuuden viholliset itselleen valehtelevat.
Jos en olisi adventisti, niin adventtikirkkoon liittyisin, sillä siellä selitetään Raamattu niinkuin se on kirjoitettu,eikä perinnäissääntöjen mukaan.
Huomasitko että et vastannut millään tavalla tämän keskustelun kysymykseen? En ymmärrä näitä ihmisiä joilla on pakottava tarve spämmätä keskustelut täyteen tuota 777adventist777-shittiä. Välillä on parempi jättää kirjoittamatta.. Jos ei halua vastata alkuperäiseen aiheeseen niin ei ole pakko osallistua.
>>Jos en olisi adventisti, niin adventtikirkkoon liittyisin, sillä siellä selitetään Raamattu niinkuin se on kirjoitettu,eikä perinnäissääntöjen mukaan.>>
Ei taida pitää paikkaansa: juuri adventistithan selittelevät Raamattua selittelemästä päästyäänkin sen sijaan että tyytyisivät vain lukemaan sen mikä on kirjoiterttu ilman mitään selittelyjä.
Anneelina6 kirjoitti:
"Jos en olisi adventisti, niin adventtikirkkoon liittyisin, sillä siellä selitetään Raamattu niinkuin se on kirjoitettu,eikä perinnäissääntöjen mukaan."
Kysyisin, mistä lähtien "siellä" on menetelty niin kuin väität?
Onko EGW jo pois muodista?
Vielä 1900-luvulla EGW:n lausumat kelpasivat Raamatun Sanoma -vihkosiin siinä, missä raamatunjakeetkin,
ja jos syntyi kisa siitä, kumpaa kannatti enemmän uskoa, EGW veti useimmiten pidemmän korren.
Jos joku sanoi sapattikoulussa uskovansa enemmän Raamattuun kuin sisar Whiteen, joutui helposti seurkunnan johtokunnan puhutteluun.
No siis adventtikirkkohan on muuttanut ja korjannut oppiaan jatkuvasti ja edelleenkin pyörii seurakunnan sisäisissä kiistanalaisuuksissa. Melkoinen horjumaton kallio tuo ellenismi.
heh no 1 ja 2 on helppoja vaihtoehtoja kun ymmärtää, että pelastus ei ole kirkoissa vaan Jeesuksessa, kuten raamattu ilmoittaa. 3 ei oikein houkuttelisi.
Pitäähän täs ny ylväästi miehistellä, että vaihtoehto 3. ;) En ainakaan haluaisi liittyä a) advettikirkkoon, jolla on joitain omituisia perinnäissääntöjä, enkä b) vanhoillisiin, joka kai omasta mielestään on edelleen maailman ainoa oikea uskonyhteisö.
Löysin porsaanreiän. Aloituksessa ei sanottu että olisi pakko jäädä kumpaankaan vaihtoehdoista 1 tai 2.