kielet kuten suomi ovat niitä kaikkein vaikeimpia? Suuret kielet ovat paljon iisimpiä opppia. Kiina nyt on poikkeus kun se on eurooppalaiselle niin erilainen koska on foneettinen kieli.
Itse olen opiskellut saamea yhden lukukauden iltaopistossa ja voi rähmä sitä vaikeutta. Yksikön ja monikon lisäksi kun on myös kaksikko, ajatella. Ymmärrän kyllä mamujen tuskan heidän suomea opetellessaan.
Jotain pitäisi löytyä pienten kansojen historiasta ja elintavoista sellaista mikä tämän selittäisi.
Itse olen opiskellut saamea yhden lukukauden iltaopistossa ja voi rähmä sitä vaikeutta. Yksikön ja monikon lisäksi kun on myös kaksikko, ajatella. Ymmärrän kyllä mamujen tuskan heidän suomea opetellessaan.
Jotain pitäisi löytyä pienten kansojen historiasta ja elintavoista sellaista mikä tämän selittäisi.
Vastaukset 30
Vanhimmat
kokeilisit ranskaa tai venäjää.
Kielistä keskustellaan täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/tiede-ja-teknologia/tiede/kielet-ja-kaannokset
Katos, palstanvahti heräsi taas horteestaan. Kaiketi kansojen historioista ja niiden vaikutuksista kieleen ja muuhun voidaan keskustella. Annatko meille luvan?
Avaajan kysymys on selvästi lingvistinen, vain toissijaisesti historiaa sivuava. Eli kuuluisi kielet-palstalle. Senhän näkee "vastauksistakin".
Kyllä pieni kieli esperanto on paljon helpompi oppia kuin suuri kieli mandariinikiina.
Ei englantikaan ole niin hirveän helppo kieli. Harva suomalainen osaa sitä edes lausua.
Tuu tii tu tööti tuu.
Kuinka sitä englantia sitten pitäisi lausua? Kuten tämä herrasmieskö?
https://www.youtube.com/watch?v=vqbeH8OvZNU
Lyhyt opetusvideo englannin kielen oikein lausumisesta:
https://www.youtube.com/watch?v=rj4wjFcyaxE
Viimeiset 3 sekuntia puolestaan osoittavat, miten englantia ei pidä puhua.
Ei sitä välttämättä osaaa lausua syntyperäisetkään englanninpuhujat. Eräässä Dorothy L. Sayersin dekkarissa nauretaan amerikkalaisten tavalle lausua vanhojen ja arvostettujen englantilaisten sukujen nimiä. Kirjan sankari lordi Peter Wimseyltä taitaa oikeaoppisen lausumisen, mutta amerikkalaisilta tietenkin homma epäonnistuu surkeasti.
Kyllä kaikki luonnolliset kielet taitaa olla vaikeita. Keinokielet taas on pyritty tekemään helpoiksi, niinkun esperanto muista Euroopan kielistä tutulla sanastolla ja yksinkertaistetulla romaanisista kielistä kopsatulla kieliopilla.
Kysymys on kommunikaatiosta. Siis siitä, ymmärtääkö toinen toisen puhetta.
Kielioppi on muotoseikka. Kansainvälisissä tilanteissa heijastuu valitettavasti se, etteivät suomalaiset osaa englannin ohella muita kieliä. Esperantoa en käsitä, vaikka tunsin miehen, joka käänsi Kalevalan esperantoksi (Leppäkoski).
Keskieurooppalaisilla se onkin helpompaa, kun samassa maassa voidaan puhua useampaakin ns. maailmankieltä äidinkielinä, jotka on lisäksi vielä niin lähellä toisiaan, että toista kieltä ymmärtää opettelemattakin. Slaavilaisten kielten puhujat ymmärtää toisiaan aivan helposti, samoin espanjalaiset portugalia ja italiaa, hollantilaisille saksa on helppoa, ja päinvastoin.
Suomenkielikin on foneettinen. Suomi arvioidaan yleensä vain keskivaikeaksi kieleksi ja aasialaisten on sitä helpompi oppia kuin indoeuroopalaisia kieliä äidinkielenään puhuvan. Mitä saamenkieltä kejun aloittaja muuten opetteli? Näitä kun on 9 eri kieltä ja eivät kaikki osaa toistensa kieltä. Suomessa puhutaan 3 eri saamenkieltä eli pohjoissaamea, inarinsaamea ja kolttaa. Saamenkielet eivät ole nykyisten saamelaisten alkuperäisiä kieliä, vaan pronssikaudesta lähtien vieraan valloittajan kieli, kuten espanja Etelä-Amerikassa. Valloittajat tulivat nykyisen Suomen ja Karjalan alueelta. Kielenvaihdon ja valloituksen väline oli metallien tunteminen. Täällä meillä taas kieli muuttui itämerensuomeksi. Saamelaisten esivanhempia ei siis ole koskaan asunut Eteläsuomessa kuin pieneltä osin, eli ne valloittajat jotka alistivat nykysaamelaisten veronmaksajiksi.
-----Saamelaisten esivanhempia ei siis ole koskaan asunut Eteläsuomessa kuin pieneltä osin, eli ne valloittajat jotka alistivat nykysaamelaisten veronmaksajiksi.-----
On niitä ollut aivan pakko asua etelässäkin. Miten muutoin selität etelän saamenkieiliset paikannimet, joita on paljon. Kuuluisin lienee Nuuksio. Sitten jo Pirkanmaalta löytynee satoja. Eivät ne millään mekanismilla olisi Lapista ilman vastaavaa väestöä etelään asti kulkeutuneet.
Nuorena vitsa väännettävä. Kielet ovat helppoja lapsille. Kiinalaiset lapset puhuvat sujuvaa kiinaa jo ennen kuin alkavat alakoulussa opettelemaan kirjoitusmerkkejä. Mekin osasimme jo lapsina niin vaikeaa kieltä kuin suomea.
Omat vanhempani pistivät minut viisivuotiaana ruotsinkieliseen lastentarhaan, jossa opin sujuvan puhekielen. Kun olin kuusi, vaihtoivat kotikieleksi englannin. Kun koulu alkoi, puhuin sujuvasti molempia ja yo-todistukseen niistä tuli 10.
Kiinalainen kirjoitus saattaa olla vaikeampaa kuin Egyptin hieroglyfit.
幸会
(mandariinikiinaksi "hauska tavata"/"I'm pleased to meet you").
Mečästäjien liitto tariččou zakonallistu abuu, roinnou hukkulubih liittyjiä žualobua
Mečästäjien liitto varustahes tulieh hukkien kannanhoijollizeh mečästykseh tariččemal juristan abuu, roinnou hukkulubih liittyjiä mullozen jyttysty žualobua. Hukkulubien pakičusaigu lopeh ezmässargen. Tuliele talvele ehoitetah 39 hukankuadolubua.
Mečästäjien liitto tariččou mečästäjile juristan abuu, gu vai kannanhoijollizis hukankuadoluvis roinnou žualobua tuliel mečästysaijal.
Mulloi talvel kaikis annettulois luvis žualuittihes hallindo-oigevuoh da vuitti luvis jäi sendäh käyttämättäh.
– Tämä on se viga, mindäh taričemmo zakonallistu abuu. Luvanhaldivoiččii on mečästyksen da riistudieloloin azientundii, ga ei vältämättäh zakonanspecialistu. Tariččemal zakonallistu abuu tahtommo varmistua, gu mečästäjien oigevusturvu todevuu, sanou Mečästäjien liiton toimindanjohtai Panu Hiidenmies.
Päivännouzu-Suomes hallindo-oigevus silloi hylgäi poikkevusluvis annetut žualobat.
Hukkulubien pakičusaigu lopeh
Tulien talven kannanhoijollizeh hukkumečästykseh ehoitetah vaigu 39 kuadolubua. Hukkulubien pakičusaigu lopeh ezmässargen.
Lopullizet luvat andau jo Suomen riistukeskus pakičuksih pohjavujen.
– Minun tiedämäl lubua ollah pakittu. Ga puaksuh niidy kyzytäh ihan jälgimäzel hetkel. Olemmo juohatannuh lubien pakičendan tärgevyös, tovendau Hiidenmies.
Mennyt talvel annettih 24 hukan kuadolubua. Kuattih kaikkiedah 17 hukkua. Silloi hukkii mečästettih lubien perustehel pitkän väliaijan jälles, sendäh gu hukkukandu oli jälgimäi kazvanuh pädevän suurekse.
http://yle.fi/uutiset/mecastajien_liitto_tariccou_zakonallistu_abuu_roinnou_hukkulubih_liittyjia_zualobua/8496842
Olisko suuret kielet suuria juuri koska niitä on helppoa oppia? Siinä jää umpimielisten metsäläisten vaikea kieli luonnollisen valinnan kautta hopealle...
Taitaa siinä vallalla, politiikalla ja huutoäänestyksellä olla enemmän osuutta kuin helppoudella.
Tuskin unkarilaisiakaan aikanaan paljon oli, kun aikoinaan valloittivat Pannonian. Geeneiltään nykyunkarilaiset on liki täysin keskieurooppalaisia, eli lähempänä ranskalaisiakin kuin jotain ugreja.
Eip oo vallasta tai politiikasta kiinni ettei englantia opiskelevien tarvitse opiskella lukemattomia sijamuotoja yms. suomen kielen erikoisuuksia...
Englantia opiskelevan tarvitsee sitten opetella joka sanan lausuminen erikseen ja vielä eri yhteyksissä.
Englanninkielisten lukemaan oppiminen viivästyy (esim. suomenkielisiin verrattuna) kirjoituksen epäfoneettisuuden takia.
Valitettavasti en voi viitata sveitsiläisen Konradin Kreuzerin kirjoitukseen Weltsprache Finnisch, koska Konradin on jo poistunut ja hänen sivustonsa viitteet on suljettu.
Itsenäisyspäivän kunniaksi kirjoitan kuitenkin pari (pitkähköä) otetta kirjoituksesta:
----
Ich spreche und lese mehr oder weniger fliessend deutsch, französisch, english, finnisch,schwedisch, behelfsmässig italienisch, norwegisch, holländisch, flämisch, notduerfig spanisch. ...
Aus dieser Breite darf ich wohl werten und abstufend sagen, dass Finnisch mit Abstand die leichteste meiner Fremdsprachen war und ist. Russich hatte ich vor Jahren angefangen, dann aufgegeben, weil zu schwierig befunden. ...
----
Jung und regeltreu, das macht die Sprache (= Finnisch) leicht zugänglich. Sie lebt. Sie hat hilfreiche Vorteile:
- Das ABC is kuerzer als das unsrige. Es fehlen b,c,f,q,x,z . Das d kommt nur im Wortinnern aus, das g auch, nur nach n; das w nur in alten Texten.....
- Jeder Buchstabe gilt einen einzigen festen Laut, geschrieben wie ausgesprochen....
So hat jeder Laut einen (einfachen oder doppelten) Buchstaben. Ein Vokal wird kuerz, Doppelvokale werden lang gesprochen. Ein Konsonant tönt einfach... Doppelkonsonanten tönen härter oder länger als einfache. Das h wird immer deutlich gehaupt.
Die wichtische Wohl: Die Wörter werden immer auf der ersten Silbe betont.
Es gibt KEINE grammatikalischen Geschlechter und KEINE Artikel (kein der die das).
- Nun aber kommt der grosse Schrecken: die 15 Casus oder Fälle. .....
- Noch habe ich die wirkliche Schwierichkeit nicht genannt: Wenn du die einfachen Regeln von Schrift und Aussprche begriffen hat, kannst du einen finnischen Text laut, sogar fehlerlos lesen - ohne auch nur ein Wort davon zu verstehen!
Die Wortbedeutung ist fuer Indogermanen und andere Exoten nicht erkennenbar und nicht ableitbar - ausser bei Lehn- und Fremdwörtern. ....
Olkaamme ylpeitä kielestämme. Se ei ole indogermaaninen murre, kuten ruotsi, tanska, norjat, saksa, hollanti, ranska jne,jne,jne. Tusinamurteet ovat aina halpoja!
Et vaan ymmärrä ihmislapsen kasvuympäristöä ja oppimiskykyä. Kyllä vauva ja pieni kasvava ihmislapsi oppii oman ympäristönsä kielen on se vaikea tai "helpompi" ihan luonnostaan. Vanhempien on vaan puhuttava lapsen tai lastensa kanssa, siitä se kielen oppiminen on kiinni.
Kasvava lapsi kuulee jo kohdussa ollessaan ääniä. Ihminen elää myös äänimaailmassa joten ihminen on äänille herkkä. Tätähän se puhekielen oppiminen perimmältään on.
Ja oppimiskyky vaihtelee myös iän myötä.
Totta kai pienen kielen vaikeus pitää sen pienenä.
Ajattele kuinka vaikeaa on pikkulapsen oppia vaikeaa kieltä ja kuinka helppo helppoa kieltä.
Totta kai sen helpon kielen oppii useampi kuin vaikean.
Toisaalta vaikean kielen oppivat vain kaikkein älykkäimmät.
Vai mitä?
Bubi ei osaa kumpaakaan kotimaista kieltä kunnolla, puhuu jotain käsittämätöntä Pargusmurretta mistä kukaan ei voi ylpee!
K. Syvännön mukaan suomessa ja hepreassa on noin 600 yhteistä (samaa tarkoittavaa sanaa), että melkein täyttä hepreaahan me puhumme!
Eikös kaikissa kielissä ole samaa tarkoittavia sanoja, vaikka ovatkin erilaisia? Muutenhan kääntäminen kieleltä toiselle kohtaisi huomattavia ongelmia.
Minäkin opin sen jo lapsena.
Venäjästä sen sijaan kesti pelkkä aakkosten oppiminen pitkään.