Silmät, hampaat, iho ja hiukset ovat meillä kaikilla erilaisia, mutta näiden sisältämien kudosten solut pitävät sisällään dna:ssa täsmälleen samanlaisen geneettisen informaation. Silti solut ovat täysin erilaisia eri kudostyyppien välillä. Solujen erilaisuus johtuu epigeneettisistä eroavaisuuksista eli siitä, miten tiettyjä geenejä hyödynnetään dna:ssa.
Viime vuosina on huomattu, että suurin osa syöpäkasvaimista johtuu epigeneettisitä muutoksista. Jostain syystä jokin geeni saa virheellistä ohjausta, mikä johtaa vääräntyyppiseen solun erilaistumiseen. Tällaista epigeenistä poikkeavuutta voidaan hoitaa lääkityksellä siten,että tietyillä molekyyleillä ohjataan poikkeavasti toimivat geenit oikeaan tilaan.
http://www.pbs.org/wgbh/nova/body/epigenetic-therapy.html
Kun seuraamme esim. jonkin eliölajin muuttumista vuosien ja vuosisatojen aikana, niin havaitsemamme muutokset morfologiassa, ihon värissä, suomupeitteessä, höyhenissä jne. johtuvat epigeneettisistä muutoksista. Ja kaikkein eniten näihin muutoksiin vaikuttavat ravinto ja ilmasto. Tosin on muutamia hyvin mielenkiintoisia muutoksia, kuten esim. afrikannorsujen vähittäinen syöksyhampaiden menettäminen, mikä sekin on epigeneettinen muutos. Vaikuttaako siihen ravinto, on visainen kysymys.
Viime vuosina on huomattu, että suurin osa syöpäkasvaimista johtuu epigeneettisitä muutoksista. Jostain syystä jokin geeni saa virheellistä ohjausta, mikä johtaa vääräntyyppiseen solun erilaistumiseen. Tällaista epigeenistä poikkeavuutta voidaan hoitaa lääkityksellä siten,että tietyillä molekyyleillä ohjataan poikkeavasti toimivat geenit oikeaan tilaan.
http://www.pbs.org/wgbh/nova/body/epigenetic-therapy.html
Kun seuraamme esim. jonkin eliölajin muuttumista vuosien ja vuosisatojen aikana, niin havaitsemamme muutokset morfologiassa, ihon värissä, suomupeitteessä, höyhenissä jne. johtuvat epigeneettisistä muutoksista. Ja kaikkein eniten näihin muutoksiin vaikuttavat ravinto ja ilmasto. Tosin on muutamia hyvin mielenkiintoisia muutoksia, kuten esim. afrikannorsujen vähittäinen syöksyhampaiden menettäminen, mikä sekin on epigeneettinen muutos. Vaikuttaako siihen ravinto, on visainen kysymys.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Huoh...
Epigenetiikka kuvastaa vuorovaikutusta perimän ja ympäristön kanssa, eli antaa tukea evoluutioteorian pätevyydelle. Mikään evoluutioteorian tappaja se ei todellakaan ole.
Tutkikaa oheisia esimerkkejä nopeasta lajiutumisesta. Kun ymmärrämme, miten paljon epigeneettiset muutokset vaikuttavat eliön ulkoasuun, on selvää, että näin nopeat muutokset eivät johdu muusta kuin epigeneettistä muutoksista. Eliöt sopeutuvat ravinnon ja ilmaston mukaan. Muutokset vakiintuvat populaatiossa. Toisinaan hyvinkin vahvasti. Joissakin tapauksissa muutokset voivat palautua.
Uusi pensassirkkalaji 19 vuodessa
http://www.theguardian.com/science/grrlscientist/2015/may/01/new-bird-species-discovered-in-central-china
Uusi perhoslaji Yhdysvalloissa
http://www.livescience.com/43929-new-butterfly-species-discovered.html
Uusi kalalaji
http://www.esf.edu/top10/2015/10.htm
Uusia lajeja syntyy silmiemme edessä
http://discovermagazine.com/2015/march/19-life-in-the-fast-lane
Nopeaa kehitystä reaaliajassa. Uusi liskolaji 15 vuodessa.
http://www.the-scientist.com/?articles.view/articleNo/41309/title/Rapid-Evolution-in-Real-Time/
Uusi perhoslaji neljässä vuodessa
http://scienceblogs.com/grrlscientist/2007/07/16/samoan-butterflies-evolve-rapi/
Madeiranhiirestä 6 uutta lajia 500 vuodessa
http://www.genomenewsnetwork.org/articles/04_00/island_mice.shtml
100 000 - 400 000 uutta kalalajia n. 10 000 vuodessa (= väh. 10 uutta kalalajia vuodessa, yhdestä heimosta)
http://www.news.leiden.edu/news/super-fast-evolution.html
Tästä voimme tutkia, miten morfologisesti erilaisia ahvenia on kehittynyt 10 000 vuodessa:
http://www.african-cichlid.com/Lake_Malawi.htm
Hiiren nopea lajiutuminen
http://www.scienceagogo.com/news/20030421210938data_trunc_sys.shtml
Uusi varpuslaji alle 50 vuodessa
http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-0-387-73412-5_19
Punkkien nopeat muutokset
http://www.bbc.com/news/science-environment-22039872
Kun mielestäsi 10,000 vuodessa kirjoahvenista "epigeneettisesti muuntuu" vain toisia kirjoahvenia, niin kauanko tarvitaan mielestäsi epigeneettiseen muuntumiseen yhteisestä kantamuodosta vaikkapa ahveneksi, loheksi, sammeksi ja särjeksi? Se on asia, joka implisiittisesti sisältyy aiempiin väitteisiisi.
On niin noloa ku et ymmärrä mistään mitään ja suollat tätä soopaa joka päivä.
>Uusi pensassirkkalaji 19 vuodessa
>>Back in the lab, mitochondrial DNA analyses of samples from birds in the genus Locustella revealed that these two bush warblers are very closely related. Further, these analyses estimated that the two species diverged from a common ancestor roughly 850,000 years ago>>
>Uusi perhoslaji Yhdysvalloissa
>>Although the butterflies they were studying looked the same and had identical flying patterns, their DNA was different. >> Ei siis epigenetiikkaa.
>Uusi kalalaji
Aikaisemmin havaitsematon pallokalalaji, jonka genomista ei tiedetä vielä mitään, joten täysin turha esimerkki.
>Uusia lajeja syntyy silmiemme edessä
Ei sanaakaan epigenetiikasta, mutta voi olla osallisena monissa tapauksissa.
Ei jaksa enempää ku kaikki esimerkit on samaa soopaa...
http://phys.org/news/2014-08-scientists-purple-winged-butterflies.html
Vilkaisepa,miten nopeasti laboratorio-olosuhteissa tutkijat luovat uuden 'lajin'.
Ja perhosten parittelukäyttäytymiseen vaikuttaa siipien väri. Onko sinun mielestäsi kyseessä uusi laji?
Voiko silmien väriä vaihtaa epigeneettisellä terapialla?
Huom! Ei vastannut!
Kyllä voi.
ahveneksi, loheksi, sammeksi ja särjeksi?
Se riippuu, mikä on kunkin kalalajin kantamuoto. Jumala loi perustyypit myös kalalajeille. Näistä on varioitunut uusia alalajeja osin adaptoitumisen myötä, osin pitkäaikaisen sopeutumisen myötä.
Jumala käski eliöitä lisääntymään = multiply
Voiko epigeneettisiä muutoksia havaita isyystutkimuksen avulla?
Etkös sinä tässä äskettäin linkannut semmoiseen kaavioon, jonka mukaan viuhkaeväiset kalat ovat yksi tämmöinen "kind" tai baramiini tai miksi haluatkin sitä kutsua?
Eli kun arkki sallittiin täyteen elukoita, ei sopivaa sapuskaa riittäny kaikille ja siitä alkoi baramiinien superepigeneettinen rappeutuminen nykyisin eri lajeiksi... Tämä selvä.
Mitäköhän noille baramiineille on tapahtunut? Jos maailmassa ei ollut kuin baramiineja ennen Vedenpaisumusta, niin ovatko kaikki fossiilit, joita kretut väittävät Vedenpaisumuksen aiheuttamiksi, baramiinien fossiileja?
Äitiltä kysyin, se nääs opettaa biologiaa. Nauro vaan ja ihmetteli, mistä oon saanu päähäni tollasta. Äiti puhuu totta ja biibbelitruutti vähemmän totta.
Kyllä valintapainekin on tuossa kohtaa muuttunut:
"...kuten esim. afrikannorsujen vähittäinen syöksyhampaiden menettäminen, mikä sekin on epigeneettinen muutos."
Todenäköisyys tulla salametsästäjän ampumaksi on lisääntynyt suurihampaisella ja romahtanut syöksyhampaattomalla norsulla. Aika viisas epigeeni, jos on tähän älynnyt ruveta sopeutumaan.