Yllättävä uusi Kelan johtajan L. Hyssälän avaus !

Edellisestä_ 12/ 2015 IS

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1449285582626.html
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän mielestä Suomen nykyinen sosiaaliturva ei kannusta työntekoon.

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä otti kantaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen 50-vuotisjuhlaseminaarissa perjantaina. Asiasta on kertonut aiemmin Uusi Suomi.

Ilta-Sanomat kysyi Hyssälältä, mitä asioita Suomen sosiaaliturvassa pitäisi muuttaa, että se palkitsisi nykyistä paremmin ahkeruudesta.

– Sosiaaliturvan byrokraattisuutta on poistettava. Esimerkkinä on se, että saman perusturvan suunnilleen saa, kun lokeroituu joko sairaaksi, työttömäksi tai köyhäksi toimeentulotukilaiseksi, hän kertoo
Turvan pitäisi rohkaista riskinottoon

Hyssälä miettii, miksi turvamuotoja ei voisi yhdistää.

– Asumistukilajeja on neljä. Opiskelijoille, varusmiehille, eläkeläisille ja näiden lisäksi yleinen asumistuki. On löydettävä yhdistämismalli. Hallintokulut ovat liian kalliit monen mallin ylläpitoon, hän painottaa.

Sosiaaliturva taas on Hyssälän mukaan liian heiveröinen tukemaan muutosta, jota yhteiskunta nyt työmarkkinoilla tarvitsee.

– Yrittäjyyden, sirpaletyön, työttömyyden ja vaikkapa omaishoitajuuden vaihtelevuus on elämässä yleistä. Turvan pitäisi rohkaista jonkinlaiseen riskinottoon työpaikan säilyttämisen vuoksi tai sesonkiluonteiseen yrittäjyyteen.

Kannustimia puuttuu
Hän korostaa, että sosiaaliturvasta puuttuu kannustimia.

– Tuet ovat syntyneet eri aikoina ihan toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin, jossa nyt elämme. Monen tuen yhdistelmä johtaa usein siihen, että palkan pitäisi olla korkeahko, että töihin kannattaa lähteä eli että käteen jäisi enemmän kuin jouten ollessa.
Hyssälän mukaan usein juuri asumistuki muodostaa loukun. Hyssälä esitteli tilaisuudessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n vanhemman tutkijan Heikki Viitamäen laatimaa muistiota, jossa käydään läpi kannustinloukkuja. Muistiossa todetaan, että joissakin tapauksissa ansiotöihin ei taloudellisista syistä kannata hakeutua, ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa.

– Sen menettämisen pelossa ei kannata työtä ottaa vastaan. Tästä kertoo VATT-esimerkki. Se on aika tavallinen tilanne.

Hyssälä muistuttaa, että Sata-komitea eli Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellut komitea pyrki puuttumaan tähän.

– Koska olisi tarvittu rahaakin, jotta menettäjiä ei olisi tullut kovin paljoa, niin vuoden 2008 finanssikriisi torppasi suunnitelmat. Nyt on haettava malleja, vaikkapa perusturvakokeilussa, jossa työn tekeminen pienelläkin palkalla olisi kannattavaa, Hyssälä painottaa.

Petri Turunen

Näillä tuloilla ja näkymillä 2015 Suomen "itsenäisyydessä" olisi korjattavaa?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1449286648586.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=2&utm_source=hs.fi&utm_content=FrontPage

669 henkilöä uhmasi viimaa ja tihkusadetta leipäjonossa - katso pysäyttävä video
– Toisaalta on hienoa, että noinkin suuri joukko pystytään ruokkimaan ja tarjoamaan heille apua, toteaa kuvaaja.

Valokuvaaja Antti Vettenranta ajoi perjantaiaamuna Helsingin Myllypurossa, kun hän huomasi satojen metrien mittaisena kiemurtelevan leipäjonon.

– Satuin paikalle. Ajoin kerran ohi ja sitten uudestaan videota kuvaten, Vettenranta kertoo Ilta-Sanomille.

Valokuvaajan pysäyttävää videota on katsottu Facebookissa lauantai-iltana jo yli 107 000 kertaa ja jaettu liki 3 000 kertaa.

Vettenrannan mukaan jono jatkui vielä jalkakäytävän puolella pitkältä toistasataa metriä, eikä sinne päässyt autolla. Yhteensä jono oli hänen arvionsa mukaan noin kilometrin mittainen.

Jono herätti hänessä kahdenlaisia ajatuksia.

– Toisaalta on hienoa, että noinkin suuri joukko pystytään ruokkimaan ja tarjoamaan heille apua.

– Tietenkin on negatiivista, että ylipäätään noin moni tarvitsee ruoka-apua.

Myllypuron elintarvikeapua ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman kertoo Ilta-Sanomille, että jonossa oli perjantaina kaikkiaan 669 henkilöä.

– Joskus viisi vuotta sitten jonoissa oli jopa 1 400 henkeä, mutta nykyään määrä vaihtelee 650–900 henkilön välillä. Tämä johtuu siitä, että kaupungissa on useita muitakin jakopisteitä, Backman sanoo.

– Jonon suuruus riippuu paljon paljon viikosta. Esimerkiksi kuun alussa jonot ovat yleensä lyhyemmät kuin kuun lopussa.

Backman arvelee, että viime vuosien aikana leipäjonojen asiakasmäärä ei ole ainakaan pienentynyt. Tästä on olemassa myös tutkimustietoa.

– Tietysti jos ihminen saa kerralla 2–3 päivän ruoat, niin ei hän tule paikalle välttämättä seuraavalla kerralla. Toki jono on monelle myös sosiaalinen kohtauspaikka, Backman sanoo.


Miikka Hujanen