Mihin katosi työväenluokan yhtenäisyys?

Olet oikeassa, kukaan ei lue Tiedonantajaa koska siinä ei ole totuutta vaan se on samaa pravdaa mikä aikoinaan kaasi NL:n. Ei ole työväenluokkaakaan siinä mielessä mitä marxismi väittää jos sitä nyt oikeasti on koskaan ollutkaan muualla kuin marxilaissaarnaajien mielikuvituksen tuotteena ja uskomuksena.

Kun kirjoitat vapaan maailman julkaisuihin n iin onhan ne komujutut hyviä vitsejä mutta ei niitä monikaan totissaan ota koska teillä ei ole näyttöä mistään positiivisesta aikaansaamisesta kommunismin keinoin. Pelkkää kurjuutta niistä kokeiluista on aina ollut tuloksena ja kun ne kaatuvat niin menee vielä muutama sukupolvi ennen kuin kommunismin yrityksen kaaos saadaan hantlattua ordninkiin.

Tulee jälkikommunismia kuten tänään Venäjällä kun kansa ei oikein hallinnut vapaan maailman meininkejä ja KGB:n heput huiputtivat niiltä miljardi omaisuudet muutamalla ruplalla.

Viisainta on jättää Tiedonantajan lisäksi koko komu idea sillä vapaassa maailmassa pärjää paremmin ilman sitä omin voimin.

Työväenluokan yhtenäisyyden osa on kommunistien yhtenäisyys. Porvarillinen politiikka on päässyt etenemään myös kommunistisen liikkeen heikkouden vuoksi. Todellista oppositiota eduskunnassa ei ole näkynyt.
Kommunistien yhtenäisyys etenee. Satakunnassa SKP ja KTP ovat ottaneet pitkiä askelia hajanaisuuden päättämiseksi. Toverit ovat todenneet, ettei olennaisia ideologisia erimielisyyksiä ole. Tämä on tärkeä seikka.
Syksyn joukkoliikkeet on todettu työväenliikkeelle myönteisiksi tapahtumiksi. Tapaamisessa on sovittu yhteisten kannanottojen laatimisesta ja yhteisistä tilaisuuksista. Tapaamisen yhteydessä annettiin tuli postin työntekijöiden lakkotaistelulle. SSS hallitus todettiin erittäin röyhkeäksi polkemaan saavutettuja etuja ja että hallitus toteuttaa EK:n määräyksiä.

Tosi kuin vesi.
"Yksinyrittäjät eivät ole kapitalisteja. Yksinyrittäjät saavat toimeentulonsa omasta työstään eivätkä omistamastaan pääomasta tai sen tuotosta. Varmasti on olemassa useita toimialoja, joilla toimii yksinyrittäjiä. Joitakin vuosia sitten kun katselin tilastoa, 99.8% suomalaisista yrityksistä oli pienyrityksiä. Mutta suurin osa tuotannosta tehdään suuryrityksissä."
http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207890-mihin-katosi-tyovaenluokan-yhtenaisyys

Yksinyrittäjä mm. kampaaja on palkkatyöläinen ilman ammattiliittoa. Sitä korvaa heidän järjestöjensä yleissuositukset töiden hinnoittelusta. Kunnan/valtion virkamies voi ryhtyä yksinyrittäjäksi eikä mikään työehdoissa muutu. Jos tulee työehtoriitoja, yksinyrittäjä maksaa kulut itse - hänen asemansa on tukalampi kuin liiton jäsenen.
Tämä yrittäjäväki seuraa selkeästi järjestäytyneen työväen hankkimaa yleistä palkkatasoa.
Pienyrittäjä, jolla on muutama työntekijä, ei ole kapitalisti. Hän on firmassaan täysipäiväinen työntekijä. Hänen luokka-asemansa on häilyvä. Tästä porukasta suistuu jatkuvasti väkeä proletaariksi mutta osa voi kohota kapitalistiksi, hyvin pieni osa. Poliittinen kanta on samoin myös häilyvä. Pihistääkö työmiehen palkkaa itsensä eduksi, vaatiiko valtiota kustantamaan osan palkasta (verohelpotukset). Kapitalisti painostaa pienyrittäjää ja tämä puolestaan palkkatyöläistä. Pienyrittäjä odottaa säkää päästäkseen parempiin pöytiin. Pienyrittäjä on nokitetun asemassa ja nokittaja.
Tätä palkkatyöläisiä omaavaa yrittäjäjoukkoa suomalaiset kapitalistit sahasivat silmään 90 luvun alkupuolella mennen tullen ryöstäen tuhansien yrittäjien omaisuudet. Kapitalistit eivät jaksaneet odottaa kilpailun hitauden kautta niiden kynimistä ja ottivat hallituksen avuksi ryöstön legaalistamiseksi. SSS hallitus toteuttaa ryöstöä parhaillaan, joskin se suuntautuu eniten palkkatyöläisten tuloihin.

http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207890-mihin-katosi-tyovaenluokan-yhtenaisyys
"Taloudessa vallitsevat yhteiskunnalliset suhteet eivät siitä muuksi muutu, että savupiiput vaihtuvat laajakaistoihin ja höyrykoneen tietokoneisiin. Edelleen on niin, että työnantaja ottaa itselleen osan työntekijän tekemän työn arvosta ja rahanlainaaja ottaa korkoa myöntämästään lainasta. Ja mikä tärkeintä, kummallakin on omistuksensa ansiosta enemmän yhteiskunnallista valtaa myös suhteessa vaaleissa valittuihin poliitikoihin kuin tavallisella tallaajalla."

Kejo osuu oikeaan. Talouslakeja ei määrää teknologia eikä sekään mitä tuotetaan. Tuotetaanko lampaan lihaa vai autoja tai separaattoreita. Teknologia on niinsanotusti puolueetonta, elotonta massaa.
Taloudessa olennaista ovat ihmisten väliset suhteet. Ihmisille tuotetaan ja ihmiset tuotannossa ovat tietyissä suhteissa keskenään.
Otetaan Marxin peruskaava tuotannon tekijöistä C = c v m. C on kokonaistulos ja pääoman kierron uusintamisen aikana se sisältää koneiden uusimisen (c), työvoiman uusintamiskulut (v) ja lisätuote (m). Koneet eivät syö, tanssi, vietä lomaa eivätkä kiistele talouspolitiikasta. Tuotantokalusto uusitaan jokaisen vuosikymmenen aikana silloisen teknologian avulla.
Tuotantokalusto muuttuu ihmissuhteeksi omistuksen kautta. Kuka omistaa tuotantovälineet, omaa myös sen mukaisesti valtaa. Valta muodostuu pääoman määrän perusteella. Mitä suurempi tuotantokaluston pääoma, sitä suurempi valta. Yksin- ja pienyrittäjän pääomien valta ei juuri poikkea palkkatyöläisen vallasta. Aatelinen maanomistukseen perustuva valta muuttuu kapitalismissa tuotannon omistamiseen perustuvaan valtaan.
Ihmiset ovat suhteissa keskenään kahdella tavalla. Kapitalistisesa tuotannossa työvoima on erotettu tuotantovälineiden omistuksesta ja saa vain itsensä uusintamiskulut. Kapitalisti nappaa lisätuotteen itselleen. (huom. porvarillinen valtio ottaa osan veroina mutta verotus on siirtymässä yhä enemmän pois pääomaverosta kulutusveroihin).

Kapitalismi ei ole paikallaanpysyvä päällysrakenne. Tendenssi on siirtyminen sosiaalisen yhteisön muotoon (työväenluokan taistelun tulos). Sosiaalisuuden aste on riippuvainen työväenluokan yhtenäisyydestä, luokkatarmosta ja taistelukyvystä muuttaa osa "rihkamatuotannosta" yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Sosiaalisuuden aste etenee tai taantuu luokkavoimien tilasta johtuen. Jos työväenluokkakin on pirstoutunut erillisiin ryhmiin ja poliittisiin virtauksiin, ei kapitalistiluokkakaan ole monoliittinen. Läheskään kaikki kapitalistit eivät ole hampaita myöten aseissa proletaareja vastaan vaan pyrkivät neuvotteluun. SSS hallituksen aikana kapitalistiluokka on ottanut yksinvaltiaan isännän elkeet.

"Sosialismi tai kommunismi ei tarkoita Neuvostoliittoa. Neuvostoliitto oli vain yksi yritys toteuttaa sosialismia. Tulevat yritykset ovat erilaisia."
http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207890-mihin-katosi-tyovaenluokan-yhtenaisyys

Lenin: Jokainen kansakunta siirtyy ja rakentaa sosialismia historiallisista läntökohdistaan ohjenuorana. Siihen vaikuttavat aineellisen ja sosiaalisen tuotannon taso, kulttuuriperinteet, yleinen maailmanpoliittinen tilanne yms. seikat. Sosialismille on joitain yleispäteviä määritelmiä mm. kapitalistien poliittisen vallan poistaminen.
Sosialismi ei ole Neuvostoliitto. Venäjä lähti liikkeelle omista lähtökohdistaan ja se on siinä suhteessa uniikki. Samoin siellä vallinnut sosialismin rakennustyö onnistumisineen ja harhapolkuineen. Lenin: Sosialismin voitto jossain läntisessä valtiossa nostaisi sen huomattavasti Neuvosto-Venäjää korkeammalle tasolle. Lännessä sosialismi olisi helpompi (korkeat tuotantovoimat) toteuttaa. - Näkemys osui oikeaan ottaen huomioon Venäjän silloiset lähtökohdat ja kehityskulku.

Marx joskus 1 860 luvulla. Läntisessä Euroopassa sosialistiselle vallankumoukselle olisi edellytykset useissa maissa yhtä aikaa, Englannissa jopa rauhanomaista tietä.
Kapitalistinen järjestäytyminen EU:ksi vähentää mahdollisuuksia yhden maan vallankumoukseen. EU:n useimmassa maassa täytyisi puhjeta vallankumousliike yhtäaikaa. Toisaalta EU samankaltaistaa kapitalismin ristiriitoja. Työttömyys, sotun alasajo, naton sotainen imperialistinen politiikka kärjistävät ristiriitoja. Teollisuustuotannon samankaltaistuminen helpottaa aineellisen tuotannon järjestämistä.

Kapitalismi ei ole monoliittinen. Kansat hakevat ratkaisuja ongelmiinsa. Vienti ja jatkuva kasvu ei ole oleellista. Oleellista on kansalaisten perustarpeiden tyydyttäminen, sosiaaliturvan lisääminen, sotien poistaminen, luonnon turvaaminen asuinkelpoisena.