Amerikasta maahamme tullut menestysteologia sai Suomessa aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton. Tästä suuntauksesta on versonut myöhemminkin monenlaisia ilmiöitä.
Ajatus Jumalan velvollisuudesta huolehtia ihmisen onnellisuudesta ja toimia joulupukin tavoin kuuluu läheisesti menestysteologiaan. Täydellisen terveyden etsinnän ja katteettomien lupausten kyllästämässä ilmapiirissä on kuitenkin paljon pettyneitä ihmisiä. Huolestuttavinta on, että menestysteologia on saanut paljon vastakaikua varsinkin köyhissä kehitysmaissa. Ristin teologia, johon liittyy oleellisesti kärsimys, on usein haluttu sivuuttaa.
Kärsimyksen ongelmaa ovat tutkineet tuhannet Jumalan ihmiset aina Jobista lähtien. Kysymykset ovat jääneet vastausta vaille tai poikineet vain lisäkysymyksiä.
Miksi Jumalan ihmiset kärsivät ja kokevat pahoja asioita? Tämä kysymys saattaa tuntua yksinkertaiselta. Se kuitenkin muistuttaa siitä, että jokainen ihminen kohtaa elämässään sekä hyvää että pahaa. Tapahtuneet tosiasiat pysäyttävät: vammaisen lapsen syntymä, rattijuopon kuoliaaksi ajama lapsi, nuoren morsiamen äkillinen kuolema tai pastorin vakava sairaus eivät jätä kylmäksi. Jokainen haluaisi mieluummin saada hyvän elämän: mieluummin menestystä kuin epäonnistumisia, mieluummin terveyttä kuin sairautta, mieluummin onnea kuin surua. Tämä toive on luonnollinen.
Kristillisen käsityksen mukaan ihmisen arvo perustuu luomiseen ja lunastukseen. Ihmisellä on siis erityistä merkitystä.
Naturalistit haluavat nähdä ihmisen vain osana luontoa. Mutta kyseltiinkö esimerkiksi Aasian tsunamissa 2004, mitä kasveille tapahtui? Eläinten kohtaloistakin näkyi vain hajatietoja. Kaikki tsunamin uutisointi keskittyi ihmisten kohtaloihin. Ihmiselämä on siis arvokas, eikä kärsimys voi sen arvoa alentaa.
Myös Eurooppaa parhaillaan koetteleva pakolaiskriisi on nostanut esiin paljon inhimillistä kärsimystä. Sen symboliksi on noussut meren rantaan ajautunut hukkunut pikkupoika. Pakolaisten tuskan määrää ei voi mitata.
Raamatun Job ei suostunut edes suuren kärsimyksensä keskellä kiroamaan Jumalaa vaan oli valmis ottamaan hänen kädestään sekä hyvää että pahaa. Tuskan yltyessä hän kyllä kapinoi ja vakuutti omaa hyvyyttään, mutta oli loppujen lopuksi valmis nöyrtymään ja tyytymään täysin Jumalan tahtoon.
Vaikka emme pysty ymmärtämään – saati selittämään – kaikkea, voimme oppia monista asioista. Saamme myös rohkeutta kohdata elämän silmästä silmään taisteluineen, iloineen, suruineen, tappioineen ja voittoineen. Jumalan suuruus ulottuu myös kärsivän ihmisen elämään. Esimerkki tästä on Raamatun Joosef, jonka kaikista vaiheista sanotaan: ”Mutta Herra oli Joosefin kanssa.”
Tapio Sopanen
Kirjoittaja on helluntailiikkeen neuvoa-antava vanhin ja Help ry:n tiedotuslehden päätoimittaja.
Ajatus Jumalan velvollisuudesta huolehtia ihmisen onnellisuudesta ja toimia joulupukin tavoin kuuluu läheisesti menestysteologiaan. Täydellisen terveyden etsinnän ja katteettomien lupausten kyllästämässä ilmapiirissä on kuitenkin paljon pettyneitä ihmisiä. Huolestuttavinta on, että menestysteologia on saanut paljon vastakaikua varsinkin köyhissä kehitysmaissa. Ristin teologia, johon liittyy oleellisesti kärsimys, on usein haluttu sivuuttaa.
Kärsimyksen ongelmaa ovat tutkineet tuhannet Jumalan ihmiset aina Jobista lähtien. Kysymykset ovat jääneet vastausta vaille tai poikineet vain lisäkysymyksiä.
Miksi Jumalan ihmiset kärsivät ja kokevat pahoja asioita? Tämä kysymys saattaa tuntua yksinkertaiselta. Se kuitenkin muistuttaa siitä, että jokainen ihminen kohtaa elämässään sekä hyvää että pahaa. Tapahtuneet tosiasiat pysäyttävät: vammaisen lapsen syntymä, rattijuopon kuoliaaksi ajama lapsi, nuoren morsiamen äkillinen kuolema tai pastorin vakava sairaus eivät jätä kylmäksi. Jokainen haluaisi mieluummin saada hyvän elämän: mieluummin menestystä kuin epäonnistumisia, mieluummin terveyttä kuin sairautta, mieluummin onnea kuin surua. Tämä toive on luonnollinen.
Kristillisen käsityksen mukaan ihmisen arvo perustuu luomiseen ja lunastukseen. Ihmisellä on siis erityistä merkitystä.
Naturalistit haluavat nähdä ihmisen vain osana luontoa. Mutta kyseltiinkö esimerkiksi Aasian tsunamissa 2004, mitä kasveille tapahtui? Eläinten kohtaloistakin näkyi vain hajatietoja. Kaikki tsunamin uutisointi keskittyi ihmisten kohtaloihin. Ihmiselämä on siis arvokas, eikä kärsimys voi sen arvoa alentaa.
Myös Eurooppaa parhaillaan koetteleva pakolaiskriisi on nostanut esiin paljon inhimillistä kärsimystä. Sen symboliksi on noussut meren rantaan ajautunut hukkunut pikkupoika. Pakolaisten tuskan määrää ei voi mitata.
Raamatun Job ei suostunut edes suuren kärsimyksensä keskellä kiroamaan Jumalaa vaan oli valmis ottamaan hänen kädestään sekä hyvää että pahaa. Tuskan yltyessä hän kyllä kapinoi ja vakuutti omaa hyvyyttään, mutta oli loppujen lopuksi valmis nöyrtymään ja tyytymään täysin Jumalan tahtoon.
Vaikka emme pysty ymmärtämään – saati selittämään – kaikkea, voimme oppia monista asioista. Saamme myös rohkeutta kohdata elämän silmästä silmään taisteluineen, iloineen, suruineen, tappioineen ja voittoineen. Jumalan suuruus ulottuu myös kärsivän ihmisen elämään. Esimerkki tästä on Raamatun Joosef, jonka kaikista vaiheista sanotaan: ”Mutta Herra oli Joosefin kanssa.”
Tapio Sopanen
Kirjoittaja on helluntailiikkeen neuvoa-antava vanhin ja Help ry:n tiedotuslehden päätoimittaja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Naturalistit haluavat nähdä ihmisen vain osana luontoa. Mutta kyseltiinkö esimerkiksi Aasian tsunamissa 2004, mitä kasveille tapahtui? Eläinten kohtaloistakin näkyi vain hajatietoja. Kaikki tsunamin uutisointi keskittyi ihmisten kohtaloihin. Ihmiselämä on siis arvokas, eikä kärsimys voi sen arvoa alentaa."
Totuus on se että ihminen on osa luontoa, mutta yhteiskunta yrittää eristää ihmisen täysin luonnosta niin että eläisimme keinotekoisa elämää. Kaikki luonnolliset tarpeemme pyritään korvaamaan keinotekoisesti. Tietokoneilla sosiaalisuus, lääkkeillä ihmisen biologia ja tarpeet. Terapeuteilla jne läheisyyden tarve.
Betoni rakennuksilla, teollistumisella jne poistetaan kosketuspinta luontoon, metsään, eläimiin. Kun ihmiset eivät ole enää tekemissä toisten kanssa on helppo uskotella ihmiselle mitä vain. Luoda haluttu todellisuus ja tehdä ihmisestä orja-
Luonto on yhteydessä Jumalaan. Ihminen on osa luontoa, ja luonto on tehty ihmistä varten.
765
7546
4653
>luonto on tehty ihmistä varten.
Vaarallinen käsitys, joka on monen lajin sukupuuton taustalla.
564