Svenska Yle kertoo tänään, että suomenruotsalaiset lapset eivät ole missään kontaktissa maahanmuuttajiin, koska heitä ei laiteta ruotsinkielisiin kouluihin.
Ruotsinkieliset lapset ovat vahvasti eristettyjä lapsista joilla on maahanmuuttotausta. Vain n. prosentti ruotsinkielisten koulujen oppilaista on maahanmuuttotaustaisia. (Usein Ruotsista muuttaneita, oma huomautus)
Pääkaupunkiseudulla on äärimmäisen suuri ero ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen välillä.
Esim. Helsingissä suomenkielisissä kouluissa on n. 19 %:lla oppilaalla muu äidinkieli kuin suomi. Espoossa 15 % suomenkielisten koulujen oppilasta on maahanmuuttotauistaisia. Mutta kun katsotaan ruotsinkielisiä kouluja Helsingissä ja Espoossa, on niissä vain 1,4 % oppilasta maahanmuuttotaustaisia.
Pääkaupunkiseudulla on vaikea löytää ruotsinkielistä koulua, jossa olisi enmmän kuin kourallinen mamuoppilaita.
Ruotsinkieliset koulut ovat kuin valkoisia pisteitä kartalla.
Ruotsinkieliset virkamiehet ja poliitikot ovat viime viikkoina puhuneet lämpimästi että pitää helpottaa integroimista ruotsiksi. Ollaan huolissaan vinoutumasta.
"Yritämme ottaa osaa monikulttuuriseen yhteiskuntaan, mutta meidän ruotsinkielisissä kouluissamme ei ole mamuja."
Yhteiskunta muuttuu ja on katsottava tulevaa, sanoo Niclas Grönholm, ruotsinkielinen linjajohtaja Helsingin opetusvirastossa, viitaten ajankohtaiseen maahanmuuttotilanteeseen.
Ruotsinkielisen Lagstadin koulussa Espoossa vain yksi prosentti (1%)on mamutaustaisia, verrattuna suomenkielisten 15 %: iin.
Espoossa sanoo Barbro Högström, ruotsinkielisen koulupalvelun johtaja, että segregaatiosta ollaan kyllä oltu huolissaan jo aikaisemminkin.
- Olemme keskustelleet siitä, että suomenkielisissä kouluissa on arki globaalia, meillä ei ole. Olemme keskustelleet suomenkielisten kolleegojen kanssa niin että integroinnista tulisi meidän yhteinen tehtävämme.
Valkoisia läikkiä myös Kirkkonummella on, eli ero ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen välillä on suuri, mitä tulee mamuoppilaisiin, sanoo Mikael Flemmich,ruotsinkielisen päivähoidon ja koulun johtaja.
Flemmichin mukaan pääkaupunkiseudun kanssa haetaan ratkaisua ongelmaan.
Myös Kauniainen rehkii lisätäkseen mahdollisuuksia ruotsinkieliseen integrointiin mamuille. Kauniaisissa on suomenkielisissä kouluissa 17 % mamutaustaisia, ruotsinkielisissä kouluissa pyöreä nolla. Ei yhtään mamukoululaista ruotsinkielisissä kouluissa, kertoo koulutusjohtaja Heidi Backman.
Ruotsinkieliset lapset ovat vahvasti eristettyjä lapsista joilla on maahanmuuttotausta. Vain n. prosentti ruotsinkielisten koulujen oppilaista on maahanmuuttotaustaisia. (Usein Ruotsista muuttaneita, oma huomautus)
Pääkaupunkiseudulla on äärimmäisen suuri ero ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen välillä.
Esim. Helsingissä suomenkielisissä kouluissa on n. 19 %:lla oppilaalla muu äidinkieli kuin suomi. Espoossa 15 % suomenkielisten koulujen oppilasta on maahanmuuttotauistaisia. Mutta kun katsotaan ruotsinkielisiä kouluja Helsingissä ja Espoossa, on niissä vain 1,4 % oppilasta maahanmuuttotaustaisia.
Pääkaupunkiseudulla on vaikea löytää ruotsinkielistä koulua, jossa olisi enmmän kuin kourallinen mamuoppilaita.
Ruotsinkieliset koulut ovat kuin valkoisia pisteitä kartalla.
Ruotsinkieliset virkamiehet ja poliitikot ovat viime viikkoina puhuneet lämpimästi että pitää helpottaa integroimista ruotsiksi. Ollaan huolissaan vinoutumasta.
"Yritämme ottaa osaa monikulttuuriseen yhteiskuntaan, mutta meidän ruotsinkielisissä kouluissamme ei ole mamuja."
Yhteiskunta muuttuu ja on katsottava tulevaa, sanoo Niclas Grönholm, ruotsinkielinen linjajohtaja Helsingin opetusvirastossa, viitaten ajankohtaiseen maahanmuuttotilanteeseen.
Ruotsinkielisen Lagstadin koulussa Espoossa vain yksi prosentti (1%)on mamutaustaisia, verrattuna suomenkielisten 15 %: iin.
Espoossa sanoo Barbro Högström, ruotsinkielisen koulupalvelun johtaja, että segregaatiosta ollaan kyllä oltu huolissaan jo aikaisemminkin.
- Olemme keskustelleet siitä, että suomenkielisissä kouluissa on arki globaalia, meillä ei ole. Olemme keskustelleet suomenkielisten kolleegojen kanssa niin että integroinnista tulisi meidän yhteinen tehtävämme.
Valkoisia läikkiä myös Kirkkonummella on, eli ero ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen välillä on suuri, mitä tulee mamuoppilaisiin, sanoo Mikael Flemmich,ruotsinkielisen päivähoidon ja koulun johtaja.
Flemmichin mukaan pääkaupunkiseudun kanssa haetaan ratkaisua ongelmaan.
Myös Kauniainen rehkii lisätäkseen mahdollisuuksia ruotsinkieliseen integrointiin mamuille. Kauniaisissa on suomenkielisissä kouluissa 17 % mamutaustaisia, ruotsinkielisissä kouluissa pyöreä nolla. Ei yhtään mamukoululaista ruotsinkielisissä kouluissa, kertoo koulutusjohtaja Heidi Backman.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.