Jaana Vuorio lähti valmistumisensa jälkeen auttamaan pakolaisia hädän runtelemiin maihin. Nyt, 20 vuoden jälkeen, hän on mukana toteuttamassa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa johtajan pöydän takaa.
Kun Somaliassa puhkesi 1990-luvun alussa sisällissota ja ihmiset alkoivat vyöryä pakolaisleireille, paikan päällä oli myös nuori suomalainen juristi.
– Olin kolmekymppinen, ”kuolematon”, enkä osannut pelätä mitään, muistelee Maahanmuuttoviraston uusi ylijohtaja Jaana Vuorio.
– Tilanne oli todellakin päällä ja suojelu tarpeen, mutta me olimme keskittyneet tekemään töitä. Kaiken hädän keskellä tuo aika oli myös hyvin mielenkiintoista ja opettavaista.
Vuorio oli lähtenyt muutamaksi vuodeksi ammentamaan kansainvälistä työ- ja elämänkokemusta pakolaisjärjestö UNHCR:n lakimieheksi Keniaan ja Intiaan.
– Intiassa tilanne oli hieman toinen, koska siellä Afganistanista paenneiden tilanne oli jo vakiintunut ja oma roolini oli puhtaasti juridista.
Pakolaisleirillä Vuorio oppi, mikä on inhimillisesti paras tapa hoitaa ihmisten sijoittaminen.
– Parasta on aina henkilön vapaaehtoinen ja mahdollinen paluu kotimaahan; sen jälkeen vaihtoehtoina ovat joko kotoutuminen turvapaikkamaahan tai kiintiöpakolaisuus kolmanteen maahan. Jälkimmäinen on nyt akuutti Syyriassa, josta on lähtenyt miljoonia kansalaisia. Suomi on heistä luvannut ottaa 500.
Vihapuheita hänen on vaikea ymmärtää.
– En pääse näiden ihmisten pään sisälle. Mielestäni tällainen käytös viittaa historiattomuuteen, täydelliseen näköalattomuuteen sekä solidaarisuuden katoamiseen. Esimerkiksi se, mitä nuoret poliittiset vaikuttajat ovat viime aikoina suustaan päästäneet, on jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen nähnyt.Tulee olemaan mielenkiintoista, kuinka paljon seuraavien vaalien alla maahanmuutto puhuttaa. Ainakin trendi on ollut nouseva koko 2000-luvun.
Maahanmuuttokriittisyyteen ja suvaitsemattomuuden lisääntymiseen Vuorio löytää osasyyllisen mediasta.
Somalian ja Intian jälkeen Vuorio on ollut useissa lyhyemmissä kenttätehtävissä, mutta kuten hän itse mainitsee, Suomestakin käsin voi edistää ihmisoikeuksia.
– Viimeksi olin neljän viikon ulkomaankomennuksella Kreikassa vuonna 2012 auttamassa rakentamaan EU:n säännösten mukaista turvapaikkajärjestelmää.
Kun Somaliassa puhkesi 1990-luvun alussa sisällissota ja ihmiset alkoivat vyöryä pakolaisleireille, paikan päällä oli myös nuori suomalainen juristi.
– Olin kolmekymppinen, ”kuolematon”, enkä osannut pelätä mitään, muistelee Maahanmuuttoviraston uusi ylijohtaja Jaana Vuorio.
– Tilanne oli todellakin päällä ja suojelu tarpeen, mutta me olimme keskittyneet tekemään töitä. Kaiken hädän keskellä tuo aika oli myös hyvin mielenkiintoista ja opettavaista.
Vuorio oli lähtenyt muutamaksi vuodeksi ammentamaan kansainvälistä työ- ja elämänkokemusta pakolaisjärjestö UNHCR:n lakimieheksi Keniaan ja Intiaan.
– Intiassa tilanne oli hieman toinen, koska siellä Afganistanista paenneiden tilanne oli jo vakiintunut ja oma roolini oli puhtaasti juridista.
Pakolaisleirillä Vuorio oppi, mikä on inhimillisesti paras tapa hoitaa ihmisten sijoittaminen.
– Parasta on aina henkilön vapaaehtoinen ja mahdollinen paluu kotimaahan; sen jälkeen vaihtoehtoina ovat joko kotoutuminen turvapaikkamaahan tai kiintiöpakolaisuus kolmanteen maahan. Jälkimmäinen on nyt akuutti Syyriassa, josta on lähtenyt miljoonia kansalaisia. Suomi on heistä luvannut ottaa 500.
Vihapuheita hänen on vaikea ymmärtää.
– En pääse näiden ihmisten pään sisälle. Mielestäni tällainen käytös viittaa historiattomuuteen, täydelliseen näköalattomuuteen sekä solidaarisuuden katoamiseen. Esimerkiksi se, mitä nuoret poliittiset vaikuttajat ovat viime aikoina suustaan päästäneet, on jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen nähnyt.Tulee olemaan mielenkiintoista, kuinka paljon seuraavien vaalien alla maahanmuutto puhuttaa. Ainakin trendi on ollut nouseva koko 2000-luvun.
Maahanmuuttokriittisyyteen ja suvaitsemattomuuden lisääntymiseen Vuorio löytää osasyyllisen mediasta.
Somalian ja Intian jälkeen Vuorio on ollut useissa lyhyemmissä kenttätehtävissä, mutta kuten hän itse mainitsee, Suomestakin käsin voi edistää ihmisoikeuksia.
– Viimeksi olin neljän viikon ulkomaankomennuksella Kreikassa vuonna 2012 auttamassa rakentamaan EU:n säännösten mukaista turvapaikkajärjestelmää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Saksassa on viiden vuoden päästä 20 miljoonaa muslimia – ”mutta me vain katselemme”
Muslimien määrän lasketaan nykykehityksellä nelinkertaistuvan Saksassa jo muutamassa vuodessa.
Amerikkalainen kansainvälisen politiikan Gatestone-instituutti on koonnut katsaukseensa Saksaa ja siirtolaisuutta koskevia viimeaikaisia uutisia ja tietoja. Gatestone kertoo baijerilaisten lainsäätäjien väestöennusteesta, jonka mukaan Saksassa on 20 miljoonaa muslimia jo viiden vuoden päästä.
Saksassa on tällä hetkellä noin 80 miljoonaa asukasta. 20 miljoonan luku on saatu lisäämällä nykyisiin 5,8 miljoonaan Saksan muslimiin tämänvuotinen 1,5 miljoonan ja mahdollinen ensi vuoden tulijoiden määrä sekä eksponentiaalinen kasvu, kun keskimäärin neljän perheenjäsenen perheenyhdistämiset alkavat.
”Mutta me vain odotamme, katsellen sen tapahtumista”, Baijerin kuntaliiton Uwe Brandlin kerrotaan sanoneen.
lopputulema
Die Welt julkisti 25. lokakuuta korkean tason tiedusteluraportin, jossa varoitettiin avointen ovien politiikan seurauksista ja integroinnin mahdottomuudesta.
”Me tuomme maahan ääri-islamilaisuutta, arabien antisemitismiä, muiden kansojen kansallisia ja etnisiä konflikteja ja erilaisia käsityksiä yhteiskunnasta ja laista. Saksan turvaviranomaiset eivät kykene toimiin näitä tuotuja turvaongelmia ja niistä seuraavia saksalaisten reaktioita kohtaan”, tiedusteluraportissa sanotaan.
FINNLEAKSNET