Jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä. Room. 8:9.
Tässä on perin tärkeä »jos», tahi oikeastaan ehto, »jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä.» Tässä on kysymys, joka herättää meitä itsetutkisteluun. Mutta tässä on myös sanomattoman suuri armo ilmoitettuna. Jumalan Henki asuu ihmisissä, jotka vielä elävät täällä maan päällä. Uskotko sen? Ei ihminen saata käsittää tai sanoa sen armon, kunnian ja kirkkauden suuruutta, joka Jumalan Hengen osallisuudessa on. Ken voi oikein uskoa sitä todellisuudeksi? Jos tämän oikein uskoisimme, niin tuskin voisimme elää ilosta, hämmästyksestä ja ihmettelystä. Mutta kaikille niille, jotka ovat hengessä tulleet uusiksi ihmisiksi, on tämä jumalalallinen totuus.
Jumalan Hengellä ei monikaan käsitä muuta kuin Jumalan voimaa ja vaikutusta sielussa, tahi myös semmoista mieltä, joka sopii Jumalan kanssa yhteen, niin, Jumalan luomaa uutta ihmistä meissä. Tätä merkitseekin »henki»-sana monin paikoin Raamattua. Mutta apostolin sanoessa tässä: »Jos Jumalan Henki muutoin asuu teissä», tarkoittaa hän sitä korkeata, salaista suhdetta, joka syntyy, kun itse elävä Jumala asuu ja vaikuttaa uskovaisissa.
Hän tarkoittaa Jumalan Hengellä tässä Henkeä persoonana, jumaluuden olemuksessa olevaa kolmatta persoonaa, joka on kaikissa jumalallisissa täydellisyyksissä Isän ja Pojan kaltainen.
Apostoli sanoo heti tämän jälkeen: »Jos Kristus on teissä» ja 26 säkeessä sanoo hän Hengen olevan meidän puoltajamme ja auttajamme, joka nähtävästi tarkoittaa sitä, että Jumala on ottanut asuntonsa uskovaisessa. Koska Kristus käski kastaa meitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja koska Pietari lyhyesti mainitessaan kolmiyhteisen Jumalan työt meidän autuudeksemme puhuu »Isän Jumalan kaikkitietäväisyydestä, Hengen pyhittämisestä ja Jeesuksen Kristuksen verellä vihmomisesta». Koska Paavali lopputoivotuksessaan, jota nimitetään Uuden testamentin siunausrukoukseksi, sanoo: »Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus», niin todistaa tämä, ettei »Jumalan Henki» ole ainoastaan Jumalan voima tahi vaikutus ihmisessä, vaan persoona kolmiyhteisen Jumalan olennossa. Näin Raamattu asettaa Pyhän Hengen Isän ja Pojan rinnalle persoonaksi iankaikkiseen jumaluuden olemukseen.
Ja miten selvästi Kristus puhuukaan Pyhästä Hengestä persoonana, eikä ainoastaan voimana. Hän sanoo: »Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä. mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.» »Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä olen sanonut teille.» »Hän on todistava minusta.» »Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, opastaa hän teidät koko totuuteen. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.»
Näistä sanoista me myös opimme, mikä Puolustajan virka maan päällä oikeastaan on. Hän sovittaa Kristuksen työt ja sanat sieluihin, todistaa hänestä ja rakentaa hänen valtakuntaansa maan päällä.
Hän kutsuu, kokoaa, valaisee, johdattaa. Pyhittää ja vahvistaa ihmisiä Kristuksen valtakunnassa. Isä on antanut heidät Pojalle. Poika on lunastanut heidät. Pyhä Henki kokoaa, pyhittää ja johdattaa heitä kaikkeen totuuteen. Kaikki ihmiset ovat kuolleet ylitsekäymisissä ja synneissä, kunnes »elämän Henki» avaa heidän sydämensä ottamaan vastaan hänet, joka on meille iankaikkiseksi elämäksi annettu. Hän yhdistää heidät häneen, Kristukseen ja tekee heidät uusiksi luomuksiksi.
Apostoli sanoo, että Henki asuu uskovaisissa. Niinpä hän toisessakin paikassa sanoo: »Me olemme elävän Jumalan temppeli.» Jumala on sanonut: »Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään.» Suuri, käsittämätön kunnia! Voisimme kysyä: kuinka hän, ääretön, saattaa asua lastensa sydämissä? Onhan hän kaikkialla oleva. Mitä merkitsee siis, että hän asuu ja on uskovaisissaan? Tähän voisimme vastata: nämä sanat kuvaavat sisäistä yhteyttä Jumalan ja uskovaisen sielun välillä. Jumalan alituista asumista hänessä armotöineen, joista Kristuskin sanoo: »Minä käyn hänen luoksensa sisälle ja aterioin hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.»
jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor12-10.html
Tässä on perin tärkeä »jos», tahi oikeastaan ehto, »jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä.» Tässä on kysymys, joka herättää meitä itsetutkisteluun. Mutta tässä on myös sanomattoman suuri armo ilmoitettuna. Jumalan Henki asuu ihmisissä, jotka vielä elävät täällä maan päällä. Uskotko sen? Ei ihminen saata käsittää tai sanoa sen armon, kunnian ja kirkkauden suuruutta, joka Jumalan Hengen osallisuudessa on. Ken voi oikein uskoa sitä todellisuudeksi? Jos tämän oikein uskoisimme, niin tuskin voisimme elää ilosta, hämmästyksestä ja ihmettelystä. Mutta kaikille niille, jotka ovat hengessä tulleet uusiksi ihmisiksi, on tämä jumalalallinen totuus.
Jumalan Hengellä ei monikaan käsitä muuta kuin Jumalan voimaa ja vaikutusta sielussa, tahi myös semmoista mieltä, joka sopii Jumalan kanssa yhteen, niin, Jumalan luomaa uutta ihmistä meissä. Tätä merkitseekin »henki»-sana monin paikoin Raamattua. Mutta apostolin sanoessa tässä: »Jos Jumalan Henki muutoin asuu teissä», tarkoittaa hän sitä korkeata, salaista suhdetta, joka syntyy, kun itse elävä Jumala asuu ja vaikuttaa uskovaisissa.
Hän tarkoittaa Jumalan Hengellä tässä Henkeä persoonana, jumaluuden olemuksessa olevaa kolmatta persoonaa, joka on kaikissa jumalallisissa täydellisyyksissä Isän ja Pojan kaltainen.
Apostoli sanoo heti tämän jälkeen: »Jos Kristus on teissä» ja 26 säkeessä sanoo hän Hengen olevan meidän puoltajamme ja auttajamme, joka nähtävästi tarkoittaa sitä, että Jumala on ottanut asuntonsa uskovaisessa. Koska Kristus käski kastaa meitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja koska Pietari lyhyesti mainitessaan kolmiyhteisen Jumalan työt meidän autuudeksemme puhuu »Isän Jumalan kaikkitietäväisyydestä, Hengen pyhittämisestä ja Jeesuksen Kristuksen verellä vihmomisesta». Koska Paavali lopputoivotuksessaan, jota nimitetään Uuden testamentin siunausrukoukseksi, sanoo: »Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus», niin todistaa tämä, ettei »Jumalan Henki» ole ainoastaan Jumalan voima tahi vaikutus ihmisessä, vaan persoona kolmiyhteisen Jumalan olennossa. Näin Raamattu asettaa Pyhän Hengen Isän ja Pojan rinnalle persoonaksi iankaikkiseen jumaluuden olemukseen.
Ja miten selvästi Kristus puhuukaan Pyhästä Hengestä persoonana, eikä ainoastaan voimana. Hän sanoo: »Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä. mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.» »Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä olen sanonut teille.» »Hän on todistava minusta.» »Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, opastaa hän teidät koko totuuteen. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.»
Näistä sanoista me myös opimme, mikä Puolustajan virka maan päällä oikeastaan on. Hän sovittaa Kristuksen työt ja sanat sieluihin, todistaa hänestä ja rakentaa hänen valtakuntaansa maan päällä.
Hän kutsuu, kokoaa, valaisee, johdattaa. Pyhittää ja vahvistaa ihmisiä Kristuksen valtakunnassa. Isä on antanut heidät Pojalle. Poika on lunastanut heidät. Pyhä Henki kokoaa, pyhittää ja johdattaa heitä kaikkeen totuuteen. Kaikki ihmiset ovat kuolleet ylitsekäymisissä ja synneissä, kunnes »elämän Henki» avaa heidän sydämensä ottamaan vastaan hänet, joka on meille iankaikkiseksi elämäksi annettu. Hän yhdistää heidät häneen, Kristukseen ja tekee heidät uusiksi luomuksiksi.
Apostoli sanoo, että Henki asuu uskovaisissa. Niinpä hän toisessakin paikassa sanoo: »Me olemme elävän Jumalan temppeli.» Jumala on sanonut: »Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään.» Suuri, käsittämätön kunnia! Voisimme kysyä: kuinka hän, ääretön, saattaa asua lastensa sydämissä? Onhan hän kaikkialla oleva. Mitä merkitsee siis, että hän asuu ja on uskovaisissaan? Tähän voisimme vastata: nämä sanat kuvaavat sisäistä yhteyttä Jumalan ja uskovaisen sielun välillä. Jumalan alituista asumista hänessä armotöineen, joista Kristuskin sanoo: »Minä käyn hänen luoksensa sisälle ja aterioin hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.»
jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor12-10.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mutta toinen vastaus kuuluu näin: tämä salaisuus on suuri, se käy yli ymmärryksemme. Vasta iankaikkisuuden valo on sen meille täydellisesti selvittävä. Mutta siitä huolimatta se on totuus, korkea, ihana totuus! Jumalan Henki asuu, elää ja vaikuttaa uskovaisten sydämissä.
Tässä siis selitys siihen ihmeelliseen seikkaan, että vaikka, meitä kohtaavatkin kaikki kiusausten myrskyt, jotka aikaansaavat niin moninaisia vaiheita ulkonaisessa ihmisessämme. Meillä on hyvät ja huonot hetkemme, niin sittenkin sielun syvyydessä meillä on mieli, joka aina on pyhä, aina sama. Sille mielelle kaikki pahuus ja synti tuottaa murhetta, mutta se iloitsee kaikesta, joka on pyhää ja hyvää. Tämä mieli, joka on aina sama niin kauan kuin ei sielu ole langennut pois armosta ja kadottanut Kristusta, on korkean, meissä asuvan vieraan vaikutusta sielussa. Sillä ilman Jumalan Henkeä ei mitään todella pyhää saata meissä liikkua.