En voi välttyä siltä ajatukselta, että kielikuvat ovat etenkin abrahamilaisten uskontojen suojakeino. Tämä siksi että kielikuvat ovat a) tulkinnanvaraisia eli eivät "ikinä" väärässä - kuulijan oma päättelykyk ja mielikuvitus täydentävät aukot saarnaajan sijaan; b) kielikuvien avulla irrottaudutaan todellisuudesta, jolloin uskomattomaltakin kuulostava väite saadaan kuulostamaan kiehtovalta ja järkeenkäyvältä, juuri sinua koskettavalta.
Olen katsonut ohjelmia, joissa amerikkalaispastorit saarnaavat valtaville ihmisjoukoille. He ovat äärimmäisen taitavia kielenkäyttäjiä, ja he pystyvät herättämään kuulijoiden tunteet nimenomaan kielikuvien avulla. Jos kuulija ei samaistu siihen, että hän on paha ja tekee syntiä, ehkä hän samaistuu pieneen karitsaan, joka pimeyteen eksyneenä odottaa susilauman hyökkäystä. Saa olla melkoinen kivisydän, jos tämäntyyppiset kielikuvat eivät hetkauta, jos niitä pidetään totuuden synonyymeinä. Siksi meitä ateisteja pidetäänkin usein kivisydäminä, kun emme "liikutu" saarnaajien puheista.
Paras puolustuskeino kielikuvin verhottua saarnaa vastaan on kieltäytyä uskomasta jokaista analogiaa, jonka saarnaaja konkreettisen asian ja kielikuvan välille vetää. Älä heittäydy tunteidesi vietäväksi vain sen takia, että ammattitaitoinen puhuja osaa muotoilla asiat sinua koskettavalla tavalla. Ei ole kenenkään etu, että ajelehdit sellaisten tunteiden vallassa, jotka joku muu on sinussa herättänyt tienatakseen itse rahaa.
Älä ajattele, että ihminen, joka pitää kaunista saarnaa hölynpölynä, on myös arkielämässä toisia ihmisiä kohtaan kylmä. Ihminen voi olla rakastava ja myötätuntoinen toisia kohtaan, vaikka hän ei näe merkitystä asioissa, joissa sinä näet. Ihminen voi myös olla luova ja filosofinen, nähdä kauneutta ja ihmetellä maailman monimuotoisuutta, vaikka hän vetäisikin rajan taiteiden ja tieteiden välille. Taiteilla ja luovuudella on paikkansa maailmassa, sillä ne mm. edistävät innovaatioiden keksimistä. Ne ovat kuitenkin vain työkaluja nähdä maailma hetkellisesti eri näkökulmasta - eivät itseisarvoisia ja erehtymättömiä totuuden kertojia.
Olen katsonut ohjelmia, joissa amerikkalaispastorit saarnaavat valtaville ihmisjoukoille. He ovat äärimmäisen taitavia kielenkäyttäjiä, ja he pystyvät herättämään kuulijoiden tunteet nimenomaan kielikuvien avulla. Jos kuulija ei samaistu siihen, että hän on paha ja tekee syntiä, ehkä hän samaistuu pieneen karitsaan, joka pimeyteen eksyneenä odottaa susilauman hyökkäystä. Saa olla melkoinen kivisydän, jos tämäntyyppiset kielikuvat eivät hetkauta, jos niitä pidetään totuuden synonyymeinä. Siksi meitä ateisteja pidetäänkin usein kivisydäminä, kun emme "liikutu" saarnaajien puheista.
Paras puolustuskeino kielikuvin verhottua saarnaa vastaan on kieltäytyä uskomasta jokaista analogiaa, jonka saarnaaja konkreettisen asian ja kielikuvan välille vetää. Älä heittäydy tunteidesi vietäväksi vain sen takia, että ammattitaitoinen puhuja osaa muotoilla asiat sinua koskettavalla tavalla. Ei ole kenenkään etu, että ajelehdit sellaisten tunteiden vallassa, jotka joku muu on sinussa herättänyt tienatakseen itse rahaa.
Älä ajattele, että ihminen, joka pitää kaunista saarnaa hölynpölynä, on myös arkielämässä toisia ihmisiä kohtaan kylmä. Ihminen voi olla rakastava ja myötätuntoinen toisia kohtaan, vaikka hän ei näe merkitystä asioissa, joissa sinä näet. Ihminen voi myös olla luova ja filosofinen, nähdä kauneutta ja ihmetellä maailman monimuotoisuutta, vaikka hän vetäisikin rajan taiteiden ja tieteiden välille. Taiteilla ja luovuudella on paikkansa maailmassa, sillä ne mm. edistävät innovaatioiden keksimistä. Ne ovat kuitenkin vain työkaluja nähdä maailma hetkellisesti eri näkökulmasta - eivät itseisarvoisia ja erehtymättömiä totuuden kertojia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Taiteilla ja luovuudella on paikkansa maailmassa, sillä ne mm. edistävät innovaatioiden keksimistä. Ne ovat kuitenkin vain työkaluja nähdä maailma hetkellisesti eri näkökulmasta - eivät itseisarvoisia ja erehtymättömiä totuuden kertojia."
Nyt vähän tipahdin.
Tietysti taiteiden tehtävänä ei olekaan olla erehtymättömiä totuuden kertojia, mut eikö tieteen tekeminenkin juuri ole myös luovuutta. Ja toisaalta monet tieteilijät (ekana nyt tulee vaikkapa Einstein mieleen) pitävät tiedettä ja taidetta hyvinkin samanarvoisina, vaikka asiat nähdäänkin niissä eri kantilta. Etenkin matematiikkaa ja musiikkia verrataan useinkin toisiinsa, ja tämän tekevät etenkin matemaatikot.
"Tietysti taiteiden tehtävänä ei olekaan olla erehtymättömiä totuuden kertojia, mut eikö tieteen tekeminenkin juuri ole myös luovuutta."
Näin juuri tarkoitin, kun sanoin, että luovus edistää innovaatioiden keksimistä. Tarkoitin sitä, että vaikka taiteellakin on arvonsa (kuten sanoit, yksilö voi sitä arvostaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin tiedettä), ei sitä itsessään voi pitää tietolähteenä. Tämä aloitus ei siis ollut sinua varten, jos näin uskotkin.
Tein aloituksen siksi, että olen kohdannut uskovia, jotka pitävät kuvaamani kaltaista saarna-manipulaatiota erehtymättömänä totena ja elävät saarnaajien ohjeita kyseenalaistamatta. Siinä on ero, arvostaako saarnaa taiteellisesta elämyksenä, vaiko faktatietona.
"Etenkin matematiikkaa ja musiikkia verrataan useinkin toisiinsa, ja tämän tekevät etenkin matemaatikot."
Esimerkiksi, yksilö voi pitää musiikkia elämälleen paljon merkittävämpänä kuin matematiikkaa. Tiedon näkökulmasta musiikki ei kuitenkaan tuota faktapohjaista tietoa samalla tavalla kuin matematiikka. Toki joku voi sanoa että musiikki kertoo vaikkapa tunteista. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan tulkitse jokaista kappaletta täysin samoin kuten jokainen tulkitsee vain yhdellä tavalla yhden laskukaavan tuloksen.
"Tämä aloitus ei siis ollut sinua varten, jos näin uskotkin."
En olettanutkaan, että tarkoitit aloituksen minulle. Tuli vain mieleen mainitsemani seikat.
Ja kyllä, olen aloituksestasi hyvin pitkälle samaa mieltä.