Yleisesti vieläkin jaksetaan inttää että Neuvostoliitto hyökkäsi kesäkuussa vallatakseen Suomen. Mutta missä todisteet? Todisteina esitetään aina ne muutamat pommitukset mitkä kiistämättä tapahtuivat. Mutta ei muutaman kaupungin pommituksilla vielä maata vallata, eivätkä ne mitään todista. Lisäksi mainittakoon, että ne pommituksethan olivat kostoa Suomen jo toteuttamille sotatoimille.
Mutta jos n-liitto aikoi vallata Suomen niin missä se aloitti maahyökkäyksen, ei missään. Eihän ilman maahyökkäystä maita vallattu silloin eikä nytkään. Päinvastoin, n-liittohan odotti passiivisena kaikilla rintamilla niin Suomen kuin Saksankin joukkojen hyökkäystä. Lisäksi sen joukot olivat selvästi alivoimaiset Suomen ja Saksan joukkoihin nähden. Kun 14. D läksi hyökkäykseen Rukajärvelle oli sitä vastassa vain yksi n-liiton rykmentti eli ei viittaa hyökkäysarmeijaan huonostikaan.
Siis mikä suurhyökkäys maan valtaamiseksi se on kun ollaan alivoimaisin joukoin ja annetaan kaikki aloitteet vastapuolelle itse vain passiivisesti puolustaen. Kuten Kannaksellakin, sielläkin n-liitto odotteli hyökkäämättä Suomen hyökkäystä. Ei sekään kyllä viittaa pyrkimykseen vallata Suomi.
Mutta jos n-liitto aikoi vallata Suomen niin missä se aloitti maahyökkäyksen, ei missään. Eihän ilman maahyökkäystä maita vallattu silloin eikä nytkään. Päinvastoin, n-liittohan odotti passiivisena kaikilla rintamilla niin Suomen kuin Saksankin joukkojen hyökkäystä. Lisäksi sen joukot olivat selvästi alivoimaiset Suomen ja Saksan joukkoihin nähden. Kun 14. D läksi hyökkäykseen Rukajärvelle oli sitä vastassa vain yksi n-liiton rykmentti eli ei viittaa hyökkäysarmeijaan huonostikaan.
Siis mikä suurhyökkäys maan valtaamiseksi se on kun ollaan alivoimaisin joukoin ja annetaan kaikki aloitteet vastapuolelle itse vain passiivisesti puolustaen. Kuten Kannaksellakin, sielläkin n-liitto odotteli hyökkäämättä Suomen hyökkäystä. Ei sekään kyllä viittaa pyrkimykseen vallata Suomi.
Vastaukset 89
Vanhimmat
"merkki-erkki"-trolli ei halua tunnustaa kiistattomia tosiasioita, eli sitä että NL aloitti Jatkosodan 25.6.41. Tosiasiat ovat olleet jo monessa aikaisemmassa sanomaketjussa ja monessa perusteellisen luotettavassa tutkimuskirjassa (näistä suosittelen Mauno Jokipiin Jatkosodan synty). Trolli haluaa silti aloituksellaan vain jatkaa valehteluaan.
Ensinnäkin SUOMI EI TEHNYT sotatoimia ennen NL:n hyökkäystä, eivätkä myöskään Suomen alueella olleet saksalaisjoukot. Suomen armeija oli puolustusryhmityksessä.
Saksan hyökkäyksen alettua 22.6.41 ilmoittivat Suomi ja NL puolueettomuudestaan keskinäisissä suhteissaan.
NL:n suurlähetystö toimi Helsingissä normaalisti, samoin Suomen suurlähetystö Moskovassa. Nämä aloittivatkin pääosin NL:n tekemien suvereenisuusloukkausten diplomaattisen selvittelyn. Tehtävä olisi varmasti onnistunut, koska kumpikaan osapuoli ei ollut kärsinyt loukkauksissa henkilö- tai oleellisia muita menetyksiä.
Myös säännönmukaiset matkustajajunat kulkivat NL:n ja Suomen välillä, ja jopa NL:n miehistö- ja varustejunat Hangon tukikohtaan ja sieltä pois. Oli siis RAUHA!
NL kärsittyä Saksaa vastaan heti alussa valtavia tappioita, päätti se ryhtyä siirtämään valtaosaa Suomea vastaan olevista sotakoneistaan ja suurta osaa maajoukoistaan etelään Saksaa vastaan.
Ennen siirtämistä se hyökkäsi 25.6.41 massiivisesti eri puolille Suomea 500 koneella, valtaosin pommikoneita. Kohteet olivat satamia, varastoja ja muutenkin valtaosin siviilejä. Oli siviilitappioita ja jopa Turun linna paloi.
Kohteina olivat nimenomaan suomalaiset, maassa olleita saksalaisia ei häiritty.
NL ALOITTI näin Jatkosodan. Se aloitti sen vakaassa tarkoituksessa, mitä osoittaa sekin, että se määräsi suurlähetystönsä ostamaan liput 24.6.41 matkustajajunaan ja pois Helsingistä Leningradiin.
Mitä "merkki-erkki" -trolli kuvittelee saavuttavansa valehtelullaan. Ainakin se rasittaa suomalaisten ja venäläisten suhteita. On tietenkin mahdollista että tämä onkin tarkoitus, eli kyseessä olisikin Nato-kiimainen trolli.
Ilmahyökkäyksin muutamalla sadalla koneella ei maata vallata kun ja jos vastassa on 650 000 vahvasti aseistettua sotilasta. Tuskin neukku sellaisen olisi kuvitellut onnistuvan.
"Yleisesti vieläkin jaksetaan inttää että Neuvostoliitto hyökkäsi kesäkuussa vallatakseen Suomen. "
Tuollaista esittää vain Merkki-Erkki tunnettuna valehtelijana.
Sen sijaan on vahva näkemys, että NL oli valmistautunut valtaamaan Suomen sopivan tilaisuuden tullen. Todisteina ovat mm. Talvisota ja nimenomaan sen alku Kuusisen hallituksineen.
Toinen todistesarja oli NL:n toiminta välirauhan aikana. Se tuki SNRY-Seuraa vallankumoustouhuissa, kunnes Suomi ryhdistäytyi ja kielsi tuon viidennen kolonnan ja kommunistien salaseuran toiminnan.
Oli myös Molotovin vaatimukset Berliinissä marraskuussa -40, jotka Hitler torjui.
Vaikka Erkki ei sitä tiedä, niin NL:lla oli syksyllä -40 valmiina suunnitelma uudesta Talvisodasta,
Suomi lähti siis ehkäisysotaan paljon paremmin syin kuin NL Talvisotaan.
"Sen sijaan on vahva näkemys, että NL oli valmistautunut valtaamaan Suomen sopivan tilaisuuden tullen."
Saattoihan se niin ollakin, Olikohan suunniteltu Suomi vallattavaksi vaikkapa 1947? Mutta kesälle -41 sellaista suunnitelmaa ei neukulla kyllä ollut, se on hyvin perusteltu avauksessa. Jos olisi ollut niin sen kesän sotatapahtumat olisivat menneet ihan eri lailla.
"Oli myös Molotovin vaatimukset Berliinissä marraskuussa -40, jotka Hitler torjui."
Saksan propagandaa jota Suomessa mielellään toisteltiin.
elokuussa -40 vahvistettu valtaussuunnitelma. Suomea varten oli varattu 45 divisioonaa.
Suunnitelmassa kaavailtu ilmavoimien hyökkäys oli hämmästyttävän samanlainen kuin 25.6. 41 toimeenpantu.
Sinänsä NL:lla oli täydet perustettu sotatoimille. Siksi selvästi Suomi oli Saksan puolella, vaikka puolueettomuutta vakuuteltiin lähinnä kotimaiseen tarpeeseen.
viimein myönnetty myös Venäjällä.
-----Suomea varten oli varattu 45 divisioonaa.----
Siinä tapauksessa myös kesällä -41 olisi Suomea vastassa ollut ainakin samat 45 divisioonaa ja neukun sotadoktriinin mukaan ne olisivat lähteneet heti hyökkäykseen siirtääkseen sodan vastapuolen maalle. Mutta ei ollut 45 div. eikä tullut hyökkäystä. MOT.
suunnitelmasta sellaisessa tilanteessa, jossa joukkoja ei olisi sitoutunut muille rintamille. Siis Talvisodan asetelmasta. Saksa kuitenkin teki selväksi, ettei moinen käy.
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
Voisitkohan lukea kirjasen (puna armeijan marssi oppaan) siinä kerrotaan hyvinkin seikka peräisesti. kirja lienee saatavilla kirjastoista? jollei ole poistettu?
Oikaistaan nyt heti alkuun avaajan teksti!
Vuonna 1941 Suomen osalta sotatoimet alitti 22.6.1941 ensinnä Neuvostoliitto itse kohdistamalla alueellemme tykistötulta ja tekemällä pommihyökkäyksiä satamiin ja lentokentille!
Vasta 25.6.1941 Suomi katsoi olevansa sodassa!
No näkemyshän se on tuokin...
Mutta tosiasiassa Suomi oli luvannut hyökätä Saksan rinnalla Neuvostoliittoon. Tämä selviää jo Risto Rytin pitämästä radiopuheesta., sekä monista muista lähteistä. Myös Hitler tämän puheessaan mainitsee.
Neuvostoliitto kyllä pommitti sodan alussa joitain kohteita Suomessa, mutta syy tähän oli se, että Suomi oli Saksan liittolainen, vaikka kuinka yritti puolueettomuuttaan todistella.
Kuitenkin, Lapissa oli yli 200000 Saksalaista sotilasta, Saksan sotalaivat käyttivät Suomen satamia ja lentokoneet Suomen kenttiä, hyökkäyksessä Neuvostoliittoon. Tässä valossa, Suomen puolueettomuus oli hyvin kyseenalainen ja Neuvostoliiton reaktio ymmärrettävä.
Myös sodan kulku varmistaa, että Suomi oli varustautunut hyökkäyssotaan ja joukot oli keskitetty rajalle, jo ennen Operaatio Barbarossan alkua ja Neuvostoliiton vastatoimia. Suomi pystyi nopeasti etenemään syvälle Neuvostoliittoon ja valtaamaan Talvisodassa menetetyt alueet etenemään vielä pidemmälle.
Se on sitten taas toinen kysymys, että oliko Suomella tuolloin mahdollisuutta muuhun, kuin kumppanuuteen Saksan kanssa.
Sotaherran kirjoitelmassa ei ole päätä eikä häntää. Suomi muka oli hyökkäämässä itään, vaikka vain suojajoukot olivat 22.6.41 rajalla ja puolustusryhmityksessä ja vasta alkupään reserviläisiä oli pari päivää aikaisemmin saapunut sijoituspaikkoihinsa, etäälle rajasta ja nämä olivat vasta ryhmittymässä asemiinsa. Tämä on TOSIASIA.
Tottakai NL tiesi että Pohjois-Suomessa oli saksalaisia joukkoja. Johan siitä oli Molotov konsultoinut Saksaa heti kauttakulun alettua, mutta ei silti esittänyt siitä edes moitetta liittolaiselleen Saksalle. Lisäsi kyllä vakoiluaan Suomessa.
Kun NL vihdoin ymmärsi, että Saksa oli "avannut sateenvarjonsa" Suomen turvaksi, se lopetti siihenastisen törkeän painostuksensa ja propagandasodan Suomea vastaan. Lisäksi se vaihtoi Suomea ahdistaneen suurlähettiläs Ivan Zotovin asialliseen Pavel Orloviin tammikuussa 1941. Liian myöhään.
Kuten Venäjäkin on (tosi myöhään) myöntänyt, Berliinin marraskuun 1940 kokousten tärkein asia Molotoville oli viedä Suomen asia loppuun. Vaikka hän aggressiivisesti useita kertoja vaati Hitleriltä, tämä kielsi aloittamasta sotaa Itämeren alueella.
Kuten sisäpiiriläisen, akateemikko Vladimir Vernadskin Venäjällä julkaistuista luotettavista päiväkirjoista voi lukea, Stalin suhtautui raivokkaasti Molotovin saamaan kieltoon hyökätä Suomeen. Olihan ajankohta sopiva sodalle, armeija halusi hyökätä ja päivitetty hyökkäyssuunnitelmakin oli juuri valmistunut.
Suomen valtion- ja sodanjohto varmistui sitten Saksan toimista pari viikkoa ennen tämän hyökkäystä. Suomella ei ollut mitään vaikutusvaltaa Saksan hyökkäämispäätöksen suhteen. Suomen oli kuitenkin yritettävä selvitä hengissä. Ja sille välttämätön ja ainoa mahdollinen huoltaja oli Saksa.
Siitä huolimatta Suomi säilytti kunniansa: Se ei aloittanut sotaa, vaan sen teki NL. Sodassa Suomi toimi maltillisesti. Se pelasti Leningradin kieltäytymällä hyökkäyksestä ja pommituksista sinne. Se mahdollisti NL:lle pitää rintamalla Suomen ja Saksan joukkoihin nähden alle puolet NL:n joukkoja. Kun Suomi ei enää hyökännyt, eivät Lapin saksalaisjoukotkaan voineet hyökätä.
"Tottakai NL tiesi että Pohjois-Suomessa oli saksalaisia joukkoja. Johan siitä oli Molotov konsultoinut Saksaa heti kauttakulun alettua, mutta ei silti esittänyt siitä edes moitetta liittolaiselleen Saksalle."
Neuvostoliiton suhtautuminen tähän varmasti muuttui radikaalisti, kun Saksa aloitti hyökkäyksen ja käytti siihen myös Suomen maaperää, satamia ja lentokenttiä.
"Kuten Venäjäkin on (tosi myöhään) myöntänyt, Berliinin marraskuun 1940 kokousten tärkein asia Molotoville oli viedä Suomen asia loppuun. Vaikka hän aggressiivisesti useita kertoja vaati Hitleriltä, tämä kielsi aloittamasta sotaa Itämeren alueella."
Tämä nyt on ollut tiedossa kymmeniä vuosia. Mutta kesällä -41 Neuvostoliitto ei hyökännyt Suomen maaperälle. Neuvostoliitolla ei ollut Suomen rajoilla sellaisia joukkoja, että se olisi voinut hyökätä. Se että oliko sellainen suunnitelmissa ja olisiko se toteutunut myöhemmin, ellei Saksa olisi asioiden kulkuun puuttunut on eri asia.
On myös olemassa dokumentit siitä, että Ribbentrop kehotti Suomea tekemään Talvisodassa rauhan "hinnalla millä hyvänsä" ja että Suomi tulee saamaan menettämänsä alueet moninkertaisena takaisin, Saksan aloitettua operaationsa idässä. Tämä on myös todennäköinen syy siihen, miksi Saksa ei halunnut Neuvostoliiton aloittavan sotaa Itämeren alueella, koska Saksa itse valmisteli hyökkäystä Neuvostoliittoon.
"Suomella ei ollut mitään vaikutusvaltaa Saksan hyökkäämispäätöksen suhteen. Suomen oli kuitenkin yritettävä selvitä hengissä. Ja sille välttämätön ja ainoa mahdollinen huoltaja oli Saksa."
Ei niin, koska Saksa oli ilmoittanut käyttävänsä Suomen maaperää hyökkäyksen joka tapauksessa. Suostui Suomi siihen tai ei.
"Siitä huolimatta Suomi säilytti kunniansa: Se ei aloittanut sotaa, vaan sen teki NL. Sodassa Suomi toimi maltillisesti."
Kyllä Suomi aloitti sodan. Se aloitti sen sallimalla Saksalaisten käyttää hyökkäykseen maaperäänsä. Lisäksi Suomi ilmoitti avoimesti hyökkäävänsä Saksan rinnalla Neuvostoliittoon ja eteni myöhemmin Talvisodassa menetettyjä alueita idemmäksi. Tuolloin "Suur-Suomi-aate" oli voimissaan, eikä sitä peitelty.
Suomi pysäytti hyökkäyksen, koska Mannerheim alkoi epäröidä Saksan sotamenestystä idässä. Myös hyökkäyssodan miestappiot olivat Suomelle raskas pala. Tästä syystä Suomi ei myöskään osallistunut Leningradin pommituksiin. Tämä saattoi myös olla paha virhe, koska Leningradin valtaus olisi voinut olla Neuvostoliitolle ratkaiseva menetys ja sillä olisi ollut lamaannuttava vaikutus Neuvostoliiton puolustuskykyyn.
"Neuvostoliitolla ei ollut Suomen rajoilla sellaisia joukkoja, että se olisi voinut hyökätä."
Miten se sitten suoritti pommihyökkäyksen 25.6. sadoilla koneilla? Oliko ne lainattu jostakin?
"On myös olemassa dokumentit siitä, että Ribbentrop kehotti Suomea tekemään Talvisodassa rauhan"
Ei todellakaan ole. Vai voitko kertoa lähdetietosi näihin "dokumentteihin"?
"Kyllä Suomi aloitti sodan. Se aloitti sen sallimalla Saksalaisten käyttää hyökkäykseen maaperäänsä."
Tuolla perusteella Viro aloitti talvisodan. Ei kuitenkaan tainnut aloittaa.
"Suomi ilmoitti avoimesti hyökkäävänsä Saksan rinnalla"
Siis milloin? Tarkka päivämäärä ja ilmoittaja, kiitos!
Sotaherran kirjoitelmat tulevat vieläkin sekavemmiksi. Keskityn siksi vain keskeiseen. Käsiteltävä asia on siis KUMPI ALOITTI JATKOSODAN ?
- Ennen 25.6.41 EI TAPAHTUNUT Suomessa olleiden suomalaisten tai saksalaisten toimesta sotatoimia. Tapahtui joitakin välikohtauksia pääosin NL.n taholta, mutta nämä eivät aiheuttaneet sotaa, vaan niistä aloitettiin diplomaattinen selvittely. TOSIASIA
- Saksa ei ollut sanellut Suomelle mitään, ja sen Suomessa olleet joukot pysyivät kuuliaisesti Suomen alueen sisällä siihen asti kunnes NL oli hyökännyt Suomeen ja sota oli siten alkanut Suomen ja NL:n välillä.
TOSIASIA
- NL päätti ja toteutti massiivisen 500 koneen ilmahyökkäyksen täysin omista lähtökohdistaan. NL teki Suvorovilaisen ennaltaehkäisevän iskun ennen kuin se joutui lähettämään kyseiset koneet etelään Saksaa vastaan.
TOSIASIA
- Massiivinen ilmahyökkäys suurina vahinkoineen Suomelle merkitsi NL:n ALOITTAMAA SOTAA Suomea vastaan. Ei sodan aloittamiseen tarvita samanaikaisia maahyökkäyksiä tai muuta.
TOSIASIA
NL aloittamisvastuu on kiistaton. Juridisesti asiasta on Kelloggs-Briand -sopimus, jonka Kansainliitto sai aikaan NL:n sitä vaadittua ja NL liittyi sopimukseen.
Siis silloin kuin NL:n edustaja oli ulkoministeri Litvinov eikä NL:ää oltu vielä erotettu Kansainliitosta Talvisodan vuoksi.
Suomi aloitti yhdessä Saksan kanssa Punalaivaston reittien miinotukset jo yöllä 21.-22.6.41 ja se on sotatoimi.
TOSIASIA
Suomi oli täysin mukana aktiivisena osapuolena aamuyöllä 22.6 Saksan aloitettua Leningradin alueen pommitukset ja se on sotatoimi.
TOSIASIA
Jos nyt vaikkapa tänä yönä Suomi miinoittaisi Tallinnan edustaa niin mitenkä se olisi sotatoimi Venäjää vastaan?
Sää oot nero. Se olisi sotatoimi Viroa vastaan eli laivaston reittien miinottaminen on sotatoimi. Nerolle tiedoksi.
-----massiivisen 500 koneen ilmahyökkäyksen-----
Buaah, Lapin lisä ja aika reilu onkin. Neukulla ei olisi riittänyt 500 konetta Suomea pommittamaan kun sen lentokentät Leningradin alueella oli tuhottu, buaah. Totuus voi olla lähempänä 50 konetta. Kaikki mitä se sai ilmaan tuohon aikaan tarvittiin pommittamaan sakuja eikä joitain suomalaisia pikkukaupunkeja.
Stalinistitontut valehtelevat ja paljastavat tietämättömyyttään tosiasioista:
1/ "kuppaiset-juttusi" -potilaalle:
Suomea reunustanut NL:n alue oli ainoa, jossa lentokentät lentokoneineen olivat suojassa lähes täystuholta iskuissa, jotka Saksa teki niille omalta alueeltaan. Siis vain nämä lentokentät lentokoneineen olivat säilyneet suojassa. Siksi niiden yli 500 konetta (joista 375 pommikoneita) otettiin terroripommituksiin eri puolille Suomea, pääosin siviilikohteisiin.
Nämä NL:n voimassa olleen hyökkäyssuunnitelman mukaisesti Suomea varten tarkoitetut koneet oli päätetty siirtää etelään Saksaa vastaan, siellä tapahtuneen tuhon vuoksi, mutta vasta kun terroripommitukset Suomeen 25.-30.6.41 oli tehty.
Siis TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ ja KAUNAISTA VALEHTELUA "kuppaiset-juttusi" -potilaalta. Nämä tosiasiat ovat olleet luotettavissa jo vuosikymmeniä. Yksityiskohtaisesti tapahtumat on selvitetty myös venäläisellä suulla kirjoituksessa Geust & Hazanov : Jatkosodan alun neuvostopommitukset (Sotahistoriallinen aikakauskirja 20, s. 49-85 , 2001).
2/ "tosiasioita" -potilaalle:
Suomi kielsi Suomen saaristoon muutama päivä ennen sotaa piiloutuneilta Saksan aluksilta toiminnan Suomenlahdella ja Saksa noudatti kieltoa. Siksi se laski yönä 21./22.6.42 suuret miinasulut kansainvälisille vesille: Apoldan Suomenlahden suulta ulospäin avomerelle ja Corbetha Suomenlahden alkuun avomerelle Paldiskin ja Jussarön välille. Suomi ei osallistunut operaatioon.
Suomi laski Kipinola- ja Kuolemanjärvi-miinoitteet avomerelle Paldiskin ja Hangon välille, MUTTA vasta yönä 26./27.6.41, jolloin Jatkosota oli jo alkanut.
Siis TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ ja KAUNAISTA VALEHTELUA "tosiasioita"-potilaalta.
Yksityiskohtaisesti kyseiset miinoitukset on selvitetty karttoineen Jatkosodan synty -kirjassa ja muualla. Siis "tosiasioita" lukemaan kiireesti.
3/ Edelleen "tosiasioita" -potilaalle:
Suomen kolme sukellusvenettä laski 22.6.41 pienet miinoitukset Viron rannikon edustalle, millä tähdättiin Ahvenanmaalle mahdollisesti hyökkäävien NL:n alusten kulun hidastamiseen. Suomihan suoritti ns. kilpapurjehduksen tällöin Ahvenanmaalla. Hyökkäystä ei tullut, joten miinoitukset olivat turhia eivätkä tulleet NL:n tietoon.
NL oli Virossa vain miehittäjä. Vielä Eesti Vabariigin ollessa suvereeni valtio se ampui alas Aeron reittikoneen murhaten matkustajat, sekä sukellusveneellään kävi ryöstämässä koneen diplomaattipostin pelastamassa olleilta virolaisilta.
4/ Edelleen "tosiasioita" -potilaalle:
NL:n liittolaisena Puolalta vallatuilta kentiltä lähtenyt Saksan pommitusosasto miinoitti 22.6.41 Kronstadtin laivaväyliä. Menomatkallaan se koukkasi Suomen ilmatilan kautta ja loukkasi siten Suomen ilmatilaa. Lupaa tällaiseen ei ollut.
NL:n koneet loukkasivat sensijaan toistuvasti Suomen ilmatilaa samoina päivinä, joten liikennettä oli. Suomi yritti tietysti estää kaikki ilmatilan loukkaukset.
Kronstadtista palanneet koneet tankattiin kotimatkaa varten Utissa. Ilkeätä NL:n kannalta, mutta ei peruste sodan alottamiseen. Suomen kaikki nestemäinen polttoaine tuli Saksasta, joten hankalaa oli kieltää kotimatkalaisten tankkaus.
Siis yliampuvia syytöksiä. Niinkuin olen mainnut, ja kehottanut lukemaan tarkemmin Talvisodan alku -kirjasta, 22-24.6.41 tapahtuneista välikohtauksista valtaosa oli NL:n suorittamia.
Kuten edelläolleesta ja esittämäni asiat oikeaksi todistavista tutkimuksista käy ilmi, NL OLI KIISTATTOMASTI JATKOSODAN ALOITTAJA ja jatkoi näin rikoksiaan Suomea vastaan.
"Miten se sitten suoritti pommihyökkäyksen 25.6. sadoilla koneilla? Oliko ne lainattu jostakin?"
Neuvostoliitto suoritti ilmapommituksia (ei sentään sadoilla koneilla, vaan paremminkin kymmenillä) lähinnä sotilas- ja logistisiin kohteisiin, koska Saksa käytti näitä kohteita hyökkäyksessä Neuvostoliittoon. Eli siis Saksa käytti Suomen maaperää hyökkäykseen, joten Neuvostoliiton reaktio oli perusteltu. Suomi myös osallistui Suomenlahden miinoitukseen ja muihin Saksan sotatoimia tukeviin toimenpiteisiin.
"Ei todellakaan ole. Vai voitko kertoa lähdetietosi näihin "dokumentteihin"?"
Anteeksi, sehän ei ollutkaan Ribbentrop, vaan Görin joka näin antoi ymmärtää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hermann_Göring#Talvisodan_neuvot
"Siis milloin? Tarkka päivämäärä ja ilmoittaja, kiitos!"
https://www.youtube.com/watch?v=e6lf2XCkgaE
"Neuvostoliitto suoritti ilmapommituksia (ei sentään sadoilla koneilla, vaan paremminkin kymmenillä) lähinnä sotilas- ja logistisiin kohteisiin, koska Saksa käytti näitä kohteita hyökkäyksessä Neuvostoliittoon."
Koneita oli satoja, sori vaan. Muutenhan suomalaisten alasampumat 27 konetta olisivat olleet noin puolet koko porukasta. Ja pommitettuja paikkakuntiakin oli 19, turhan paljon "kymmenille" koneille. Mitä sotilaallista muuten esimerkiksi Heinolassa oli? Siviiliasutusta? No, siviilit olivat tunnetusti mieluinen kohde puna-armeijalle.
"Anteeksi, sehän ei ollutkaan Ribbentrop, vaan Görin joka näin antoi ymmärtää."
Göringin antamisilla ei ollut mitään merkitystä alkuvuonna 1940. Englanti ja Ranska olivat vielä vahva uhka lännessä ja Hitler päätti hyökkäyksestä itään vasta joulukuussa.
"Rytin puhe 26.6.1941"
Ryti ei missään mainitse hyökkäystä, vaan toteaa Suomen käyvän puolustussotaa.
Eli yksikään kolmesta perustelustasi ei natsannut. Joten Neuvostoliiton aloittamat sotatoimet puolustautuvaa Suomea vastaan sopivat kuvaamaan myös jatkosodan alkua.
"Koneita oli satoja, sori vaan. Muutenhan suomalaisten alasampumat 27 konetta olisivat olleet noin puolet koko porukasta. Ja pommitettuja paikkakuntiakin oli 19, turhan paljon "kymmenille" koneille. Mitä sotilaallista muuten esimerkiksi Heinolassa oli? Siviiliasutusta? No, siviilit olivat tunnetusti mieluinen kohde puna-armeijalle."
Oli koneita sitten kymmenen, sata tai viisisataa, se ei poista sitä tosiasiaa, että Saksa yhdessä Suomen kanssa oli aloittanut sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton tekemät ilmapommitukset olivat vastaisku tähän.
Sano nyt yksikin toiseen maailmansotaan osallistunut armeija, joka ei olisi myös siviilikohteita pommittanut? Liittoutuneiden Saksaan tekemät "yö- pommitukset" olivat lähes 100% siviilikohteisiin suunnattuja. Samoin Yhdysvaltojen Japaniin tekemät ydinpommitukset ja Saksan tekemät pommitukset Lontooseen ja Neuvostoliiton lukuisiin kaupunkeihin.
"Göringin antamisilla ei ollut mitään merkitystä alkuvuonna 1940. Englanti ja Ranska olivat vielä vahva uhka lännessä ja Hitler päätti hyökkäyksestä itään vasta joulukuussa."
Kyllä Saksassa (Hitler) suunniteltiin hyökkäystä Neuvostoliittoon jo aiemmin. Se oli Hitlerin suunnitelmissa jo ennen, kun Saksa ja Neuvostoliitto teki hyökkäämättömyyssopimuksen. Göring, Hitlerin lähipiiriläisenä ja luottomiehenä tiesi tämän varsin hyvin. Hyökkäämättömyyssopimuksella Saksa halusi ostaa vain aikaa, länsirintaman ratkaisua varten. Hyökkäyksen tarkempi suunnittelu ja valmistelu aloitettiin toki myöhemmin, joulukuusta lähtien, jolloin Hitler teki lopullisen päätöksen. Suomen rooli hyökkäyksessä oli osa operastiota.
"Ryti ei missään mainitse hyökkäystä, vaan toteaa Suomen käyvän puolustussotaa."
Ryti mainitsee, että "Suomi taistelee Saksan ja tämän nerokkaan johtajan Adolf Hitlerin rinnalla", siis Saksan, joka oli muutamaa päivää aiemmin aloittanut hyökkäyssodan. Myös Suomen armeija oli kutsuttu liikekannalle viikkoa ennen operaatio Barbarossan alkua ja ryhmitetty hyökkäykseen, sammoin kuin Suomessa olevat Saksalaiset joukot.
Rytin puheet "puolustussodasta" olivat lähinnä kotirintamalle tarkoitettua liturgiaa, jolla haluttiin saada kansan hyväksyntä sodalle.
Tämä keskustelu on turhaa saivartelua tyyliin "kumpi oli ennen, muna vai kana?". Suomen rooli Operaatio barbarossassa oli selvä. Suomi oli varustautunut hyökkäämään Saksan rinnalla, yhdessä Suomeen sijoitettujen Saksalaisten kanssa. Suomi eteni talvisodassa menetettyjä alueita laajemmalle.
Höpötykset erillissodasta ja siitä ettei Suomi muka olisi aloittanut sotaa, on säälittävä yritys puhdistaa Suomen historian häpeäpilkkua, eli sitä että Suomi oli natsi-Saksan läheinen liittolainen.
SotaHerra jatkaa omassa keinotodellisuudessaan sotaa kiistattomia tosiasioita vastaan.
Tasavallan Presidentti Risto Rytin puhe 26.6.41 on kokonaisuudessaan ainakin kirjan Ratkaisun hetkiä (Otava 1941) s. 82-92. Kirjassa hän selvittää tapahtumia rauhanneuvottelujen ja välirauhan ajalta, jotka johtivat NL:n 25.6.41 aloittamaan uuteen sotaan.
Retoriikan osuus puheessa oli vähäinen, kuten täällä on tapana. Pääsanoma oli:
Kun Neuvostoliitto Saksan ja Neuvostoliiton välisen taistelun yhteydessä nyt on levittänyt sotatoimensa Suomen alueelle - hyökkäämällä rauhallisen kansamme kimppuun, on velvollisuutemme puolustautua. Me teemme sen päättäväisinä ja yksimielisinä kaikin käytettävissä olevin moraalisin ja sotilaallisin keinoin.
Neuvostoliitto oli Saksan liittolainen 23.8.39-21.6.41 . Häpeäpilkku olisi mitätön kuvaus tälle poliittis-sotilaallis-kaupalliselle liitolle, joka sisälsi mm.:
- Molotov-Ribbentrop -sopimuksen säälittömättömistä pelisäännöistä ja solidaarisuudesta yhteisellä tuho- ja ryöstöretkellä naapurivaltioiden kimppuun : Yhteisesti tuhottu Puola, muiden naapurivaltioiden jakaminen anastuspiireiksi.
- Kauppasopimuksia ( https://en.wikipedia.org/wiki/German–Soviet_Commercial_Agreement_(1940) ) ja ( https://en.wikipedia.org/wiki/German–Soviet_Border_and_Commercial_Agreement ),
joilla natsit ohittivat kauppasaarron (joka kaatoi keisari-Saksan 1918).
Natsit saivat jopa briteiltä (sen kansainyhteisöltä) tarvitsemansa kumin NL:n välittämänä. Jopa Barbarossa TULI MAHDOLLISEKSI vasta ja vain NL:n natseille toimittaman polttoaineen ja materiaalien avulla. Lue sopimukset tarkasti.
- Poliittisia sopimuksia, joilla mm. NL toimitti sinne pakoilleet saksalaiset toisinajattelijat (kuten kommunistit) tuhottaviksi Gestapon toimesta ja Saksa sinne pakoilleet toisinajattelijat (kuten trotskilaiset) tuhottaviksi KGB:n toimesta.
Ja Sota-Herra kehtaa moittia Suomen aseveljeyttä, jonka ansiosta Saksa toimitti Suomelle välttämättömän lisäviljan, poltto- ja voiteluaineet ja aseistuksen ja mahdollisti suomalaistuotteiden viennin. Eikä varastanut suomalaislaivoja ja estänyt kaupankäyntiä, kuten britit. Eikä edellyttänyt moraalittomia sopimuksia tai sitoumuksia tai omien natsiajatustensa hyväksymistä.
Missä on Sota-Herran arvostelukyky, onko kaunaisuus hävittänyt sen tyystin?
Tottakai Hitlerin ajatuksissa oli itä jo 1920-luvulla, tuohan Mein Kampf sen esille.
Vaarassa olivat kuitenkin ennenkaikkea Puola, Baltian maat, Ukraina ja Tsekki.
Niin, Ukraina jossa Stalin järjesti kansanmurhan ja näännytti noin 5 miljoonaa ukrainalaista nälkään 1930-luvun alussa. Myi sieltä siemenviljatkin saadakseen lisää aseita.
MUTTA SUOMELLA EI OLLUT SIJAA Hitlerin ajatuksissa. Suomi oli korkeintaan ei-arjalainen kolonia. Vasta Talvisota herätti hänen myötätuntonsa.
Suomelle Saksa oli poliittinen ja taloudellinen vihollinen 1930 -luvulla..
Saksan ja Suomen välinen kauppasota jylläsi. Saksa oli suomalaisten vihollinen 1939-1940. Jokainen saksalaisystäväkin vihasi tällöin Saksaa. Niin myös Ryti ja Mannerheim. Mutta vaihtoehtoja ei ollut, ja Hitlerin kunniaksi on sanottava, että tämä noudatti lupauksiaan Suomelle. Ja Suomi selvisi hengissä.
Sota-Herran on jo korkea aika ottaa tosiasiat tosiasioina:
1/ Neuvostoliitto aloitti Jatkosodan massiivisilla terroripommituksilla 25.6.41 .
Kuten aiempana on jokaisen vastaväitteen osalta todettu luotettaviin lähteisiin tukeutuen, ennen 25.6.41 ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka olisi oikeuttanut Neuvostoliiton hyökätä Suomeen.
2/ Eri kysymys on, olisiko ympärillä riehuva suursota jättänyt mahdollisuutta pysyä sen ulkopuolella. Neuvostoliitto ei tätä mahdollisuutta antanut, koska sen politiikka oli edelleen alistaa Suomi.
Saksan kanssa varauduttiin sotaan. Kuitenkin Saksa kunnioitti yksiselitteistä päätöstä: Suomi ei aloita sotaa, mutta puolustautuu jos sitä vastaan hyökätään.
3/ Täydellistä palturia on, että Suomi olisi ollut hyökkäsryhmityksessä 22.6.41 .
Rajoilla olivat vain suojajoukot puolustusryhmityksessä. Reserviläiset kutsuttiin siviilitöistään liikekannalle (ylimääräisiin harjoituksiin) kotipaikkakunnillaan 17-18.6.41 . Vain näkyjennäkijä kuten Sota-Herra olisi saanut heidät rajoille ja hyökkäysryhmitykseen 22.6.41 mennessä. Sama pätee paljolta myös Lapin saksalaisiin.
Odotan Sota-Herralta anteeksipyyntöä silloisen vaikeissa oloissa toimineen valtion- ja sodanjohdon ja kansan jatkuvasta aiheettomasta syyttämisestä.
SotaHerra jatkaa omassa keinotodellisuudessaan sotaa kiistattomia tosiasioita vastaan.
Tasavallan Presidentti Risto Rytin puhe 26.6.41 on kokonaisuudessaan ainakin kirjan Ratkaisun hetkiä (Otava 1941) s. 82-92. Kirjassa hän selvittää tapahtumia rauhanneuvottelujen ja välirauhan ajalta, jotka johtivat NL:n 25.6.41 aloittamaan uuteen sotaan.
Retoriikan osuus puheessa oli vähäinen, kuten täällä on tapana. Pääsanoma oli:
Kun Neuvostoliitto Saksan ja Neuvostoliiton välisen taistelun yhteydessä nyt on levittänyt sotatoimensa Suomen alueelle - hyökkäämällä rauhallisen kansamme kimppuun, on velvollisuutemme puolustautua. Me teemme sen päättäväisinä ja yksimielisinä kaikin käytettävissä olevin moraalisin ja sotilaallisin keinoin.
Neuvostoliitto oli Saksan liittolainen 23.8.39-21.6.41 . Häpeäpilkku olisi mitätön kuvaus tälle poliittis-sotilaallis-kaupalliselle liitolle, joka sisälsi mm.:
- Molotov-Ribbentrop -sopimuksen säälimättömistä pelisäännöistä ja solidaarisuudesta yhteisellä tuho- ja ryöstöretkellä naapurivaltioiden kimppuun : Yhteisesti tuhottu Puola, muiden naapurivaltioiden jakaminen anastuspiireiksi.
- Kauppasopimuksia ( https://en.wikipedia.org/wiki/German–Soviet_Commercial_Agreement_(1940) ) ja ( https://en.wikipedia.org/wiki/German–Soviet_Border_and_Commercial_Agreement ),
joilla natsit ohittivat kauppasaarron (joka kaatoi keisari-Saksan 1918).
Natsit saivat jopa briteiltä (sen kansainyhteisöltä) tarvitsemansa kumin NL:n välittämänä. Jopa Barbarossa TULI MAHDOLLISEKSI vasta ja vain NL:n natseille toimittaman polttoaineen ja materiaalien avulla. Lue sopimukset tarkasti.
- Poliittisia sopimuksia, joilla mm. NL toimitti sinne pakoilleet saksalaiset toisinajattelijat (kuten kommunistit) tuhottaviksi Gestapon toimesta ja Saksa sinne pakoilleet toisinajattelijat (kuten trotskilaiset) tuhottaviksi KGB:n toimesta.
Ja Sota-Herra kehtaa moittia Suomen aseveljeyttä, jonka ansiosta Saksa toimitti Suomelle välttämättömän lisäviljan, poltto- ja voiteluaineet ja aseistuksen ja mahdollisti suomalaistuotteiden viennin. Eikä varastanut suomalaislaivoja ja estänyt kaupankäyntiä, kuten britit. Eikä edellyttänyt moraalittomia sopimuksia tai sitoumuksia tai omien natsiajatustensa hyväksymistä.
Missä on Sota-Herran arvostelukyky, onko kaunaisuus hävittänyt sen tyystin?
Tottakai Hitlerin ajatuksissa oli itä jo 1920-luvulla, tuohan Mein Kampf sen esille.
Vaarassa olivat kuitenkin ennenkaikkea Puola, Baltian maat, Ukraina ja Tsekki.
Niin, Ukraina jossa Stalin järjesti kansanmurhan ja näännytti noin 5 miljoonaa ukrainalaista nälkään 1930-luvun alussa. Myi sieltä siemenviljatkin saadakseen lisää aseita.
MUTTA SUOMELLA EI OLLUT SIJAA Hitlerin ajatuksissa. Suomi oli korkeintaan ei-arjalainen kolonia. Vasta Talvisota herätti hänen myötätuntonsa.
Suomelle Saksa oli poliittinen ja taloudellinen vihollinen 1930 -luvulla..
Saksan ja Suomen välinen kauppasota jylläsi. Saksa oli suomalaisten vihollinen 1939-1940. Jokainen saksalaisystäväkin vihasi tällöin Saksaa. Niin myös Ryti ja Mannerheim. Mutta vaihtoehtoja ei ollut, ja Hitlerin kunniaksi on sanottava, että tämä noudatti lupauksiaan Suomelle. Ja Suomi selvisi hengissä.
Sota-Herran on jo korkea aika ottaa tosiasiat tosiasioina:
1/ Neuvostoliitto aloitti Jatkosodan massiivisilla terroripommituksilla 25.6.41 .
Kuten aiempana on jokaisen vastaväitteen osalta todettu luotettaviin lähteisiin tukeutuen, ennen 25.6.41 ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka olisi oikeuttanut Neuvostoliiton hyökätä Suomeen.
2/ Eri kysymys on, olisiko ympärillä riehuva suursota jättänyt mahdollisuutta pysyä sen ulkopuolella. Neuvostoliitto ei tätä mahdollisuutta antanut, koska sen politiikka oli edelleen alistaa Suomi.
Saksan kanssa varauduttiin sotaan. Kuitenkin Saksa kunnioitti yksiselitteistä päätöstä: Suomi ei aloita sotaa, mutta puolustautuu jos sitä vastaan hyökätään.
3/ Täydellistä palturia on, että Suomi olisi ollut hyökkäsryhmityksessä 22.6.41 .
Rajoilla olivat vain suojajoukot puolustusryhmityksessä. Reserviläiset kutsuttiin siviilitöistään liikekannalle (ylimääräisiin harjoituksiin) kotipaikkakunnillaan 17-18.6.41 . Vain näkyjennäkijä kuten Sota-Herra olisi saanut heidät rajoille ja hyökkäysryhmitykseen 22.6.41 mennessä. Sama pätee paljolta myös Lapin saksalaisiin.
Odotan Sota-Herralta anteeksipyyntöä silloisen vaikeissa oloissa toimineen valtion- ja sodanjohdon ja kansan jatkuvasta aiheettomasta syyttämisestä.
Erinomaiset viitteet edellä Neuvostoliiton roistosopimuksiin natsi-Saksan kanssa 1939-1941 !
Niin tuossa oli kyllä hyvää tietoa Molotov-Ribbentrop sopimuksesta ja etupiirijaosta. Suomen ja Saksan välit, kuitenkin lähenivät jo talvisodan aikana, kun Hitler alkoi suunnitella operaatiota idässä.
Saksalaiset pommittivat Hangossa olevia Neuvostojoukkoja 23.6.1941. Koneet operoivat Suomen kentiltä. Lisäksi Hitler ilmoittaa radiopuheessa Suomen olevan liitossa Saksan kanssa. Tähän kun lisätään vielä muut sotilastoimet, missä Suomi ja Saksa olivat yhteistyössä oli Neuvostoliitolla perusteltu syy pitää Suomea vihollisena, vaikka Suomi puolueettomuutta todistelikin.
Lisäksi uomen rauhanajan joukot oli siirretty sotavavalmiuteen 10.6 ja liikekannallepano ("ylimääräiset harjoitukset") aloitettiin 17.6. Joukot olivat valmiudessa 22.6. Miksi näin, jos Suomi ei olisi ollut osa operaatio Barbarossaa ja ei olisi ollut aikeissa hyökätä?
Suomi julisti sodan 26.6. Pohjoisessa olevat Saksalaiset hyökkäsivät Suomen maaperältä 29.6 Neuvostoliiton alueelle. Suomi aloitti hyökkäyksen 10.7.
Historiahan kertoo että Stalin meni kesäkuun loppupuolella sokkiin ja katosi näkösältä pariksi viikoksi. Mistä siis tuli 25.6. käsky hyökätä Suomeen? Luultavasti Stalinilla oli muita murheita tuolloin ja melkoisesti suurempia? Vai olisiko niin että oli olemassa doktriini jota noudatettiin Leningradin sotilaspiirissä kun muitakaan käskyjä ei Kremlistä kuulunut? Tämä selittäisi aika mukavasti sen tavallaan epäloogisen NL:n hyökkäyksen Suomeen hetkellä jolla sillä olisi ollut melko lailla tärkeämpääkin tekemistä Puolan ja Ukrainan rajoilla.
Niin.
Siis Stalin odotti opposition muodostumista,sen likvidoitakseen.
Toisaalla suomalaiset olivat voitonhuumassa,kykenisihän myötäsotija Suur-Saksa lyömään venäläiset aina Arkangel-Astrahan linjalle saakka.
Silloin pelaisivat suomalaiset isoilla pelimerkeillä.
Jospa tekisit eron sen suhteen mitä Suomi teki ja yritti tehdä, ja mitä jotkut hurmahenkiset maallikot kenties toivoivat.
Valtion- ja sodanjohto oli suorastaan ylirealistinen, harkitsevainen ja varovainen.
Se ei pelannut pelimerkeillä, vaan vastassa oli raaka todellisuus.
Sen oli otettava jatkuvasti huomioon rauhaa toivovat tahot, kuten työväenliike.
Se keskusteli jatkuvasti Britannian ja USA:n diplomaattien kanssa ja koki näiden painostuksen. USA:n osalta keskustelut jatkuivat lähes sodan loppuun asti.
Etenkin sodan loppupuolella se oli mm. omia etujaan varjelleen Ruotsin jatkuvan painostuksen kohteena.
Sen oli osattava rauhoitella Saksaa, jotta sai ostaa viljaa, polttoaineita ja aseita ja myydä omiatuotteitaan.
Se onnistui kaikessa tässä, samalla puolustaessaan maataan.
Joten, älä syytä kun et tiedä.
Todellisuudessa Neuvostoliitolla ei ollut mitään syytä mennä sotimaan Suomea vastaan. Stalinin tehtävänä oli pysyä sivussa sodasta niin kauan kuin mahdollista. Neuvostoliitto ehdotti Suomelle rajan siirtämistä kauemmaksi Leningradista rauhallisin keinoin, mihin Suomi, ollen kolmansien osapuolten vaikutuksen alaisena, ei suostunut. Miten sota syttyi on vielä iso kysymysmerkki. Tietysti lännen Venäjä-vastaisen historian näkökulmasta verinen diktaattori Stalin halusi vallata Suomen ja siksi hyökkäsi pienen ja viattoman Suomen kimppuun, Suomi taisteli sisukkaasti, mutta lopulta hävisi. Lännessä ei kuitenkaan osata vastata, miksi Suomea ei liitetty Neuvostoliittoon. Torjuntavoitto on todella naurettava fanipoikien selitys. Muistutan että Viro ja Latvia irtaantuivat Venäjästä laittomasti vuonna 1918, mutta miksi Stalin ei liittänyt Suomea Neuvostoliittoon vuonna 1944? Silloin kukaan ei enää voinut estää Stalinia tekemästä niin. Koska Stalinin ei ollut koskaan tarkoituskaan liittää Suomea Neuvostoliittoon. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen intressipiiri-käsite ei tarkoittanut lupaa Suomen valloittamiseen, vaan oikeutta vaatia strategisia tukikohtia sodan varalta.
Tää on suoraan Pirkkalan monisteesta. Onko monisteen alkuperäiseltä laatijalta?
" Todellisuudessa Neuvostoliitolla ei ollut mitään syytä mennä sotimaan Suomea vastaan. Stalinin tehtävänä oli pysyä sivussa sodasta niin kauan kuin mahdollista. "
Kerrotko minkä lähteen mukaan? Lainaa liitä. Onko lähteesi mahdollisesti Molotov.
Höh, et antanut vastausta kysymykseeni, mutta älä murehdi, en odottanutkaan mitään rakentavaa keskustelua. Jätit vain huomioimatta faktoja, jotka uhkaavat sinun pienen sisäisen fantasiakuplasi puhkeamista.
Kerrotko minkä lähteen mukaan oli syytä mennä sotimaan Suomen kanssa?
Stalinin oli syytä hyökätä ja pommittaa Suomea sillä olivathan suomalaiset antaneet puoli maata saksalaiselle sotahallinnolle mm. Lapin kokonaisuudessaan. Onnettomat luulivat siten saavansa talvisodassa menettäneensä alueet korkojen kera vielä takaisin. Heti Neuvostoliiton aloittaman pommituksen jälkeen alkoivat suomalaiset edetä Karjalassa yhdessä saksalaisten aseveljiensä kera vielä tietenkin. Jatkosodan loppu olikin sitten melko lailla surkea ajatellen. Stalinin urut opettivat viimeistään kesällä 1944 Mannerheimin sotajoukolle ihka oikeaa rauhan politiikkaa eikä ihan syytä suotta ollenkaan.
" Stalinin oli syytä hyökätä ja pommittaa Suomea sillä olivathan suomalaiset antaneet puoli maata saksalaiselle sotahallinnolle mm. Lapin kokonaisuudessaan. "
Niin ja samoin annoimme myös neuvostoliittolaiselle sotahallinolle Hangon. Paska juttu. Tällaisia pellejä nämä suomalaiset.
Stalin rakasti kaikkia suomalaisia ja taisteli siksi 1939-1944 antaakseen kaikille heille rauhan. Valitettavasti vain 86000 sai ikuisen rauhan.
Lisäksi vain beethoven säveltää Armas Äikiän sanoihin. Stalin Aurinkomme ja Toivomme - Nouse takaisin maan päälle.
Näin oli. Kuinka monelle virolaiselle Stalin järjestikään "rauhan"? Stalin rakasti virolisia yli kaiken. Hirmuhallitsija Stalin, oli yksi kaikkein aikojen suurimpia massamurhaajia mitä ihmiskuntamme on tuntee. Tällaisen ihmishirviön naapurina suomalaiset säästyivät kuitenkin virolaisten kohtalolta.
Säästyi koska kansakuntamme ihme kyllä koki yht
enäisyyttä ja kykeni pysäyttämään maahantunkeutujan.
Sen jälkeen luotiin hyvinvointi-Suomea,jota nyt tarmokkaasti alasajetaan.
Ensinnäkin, Stalin ei ollut mikään verinen hirmuhallitsija niinkuin jotkut aivopestyt typerykset täällä uskovat. Toisekseen, jos Stalin olisi halunnut vallata Suomen, hän olisi niin tehnyt. Torjuntavoitto on naurettava fanipoikien vitsi.
Puna-armeijan epäonnistuminen itkettää stallarijämiä edelleen
STALIN OLI IHANA HALINALLE. Mutta hänen viimeinen vihollisensa oli katalista katalin: Lääkärien salaliitto. Koko Neuvostoliiton lääkärit olivat liittyneet iljettävään salaliitton rakastettua johtajaa vastaan. Valitettavasti heitä ei ehditty teloittaa ennenkuin äijä kupsahti itse ja inisi surkeana omassa kusilammikossaan.
Kyllä,juur sillä hetkell kun Hietasen poika astus ulkomaill,alkoi rosvoretki.Ikäänkuin
jääkärihengen kyllästämä historiallinen joutsenlaulu jonka nuotti tuli pian tutuksi
moniailla sankarihaudoilla rosvoretken hintana.Moni poika kylmeni vain kenraa-
lin kunniahimon kustannuksella.Oli hyvä että Puna-Armeija laittoi lopulta sota-
väkemme pakolla ojennukseen tuosta hullutuksesta jonka osana olimme olleet
toisessa maailmansodassa.
Tottakai Suomi oli hyökkääjänä jatkosodassa.
Suomi luotti Saksan apuun ja paljon se sitä saikin.
Neuvostoliiton suurhyökkäksessä sodan viime metreillä Saksan ilmavoimilla oli merkittävä osuus Suomen rintamien selvietymiseen,en kuitenkaan vähättele Suomen tykistön merkittävää osuutta ja rintamamiesten osuutta.
Suomi haki vain oikeutta talvisodan epäreiluun tulokseen.
Kuka muuten on tuo avaajan kuvaama "yleinen väittäjä"? Yleisesti tunnettua kun on, että NL aloitti sotatoimet Suomea vastaan 1941. Sen sijaan se tuskin suunnitteli maamme valtaamista juuri kesäkuussa. Pikemminkin se aloitti sodan, jotta voisi toteuttaa tuon vanhan unelmansa jossain myöhemmässä vaiheessa, kuten tapahtuikin.
Jälleen kerran avaus, jossa "puolustaudutaan" täysin keksittyä väitettä vastaan.
-----Yleisesti tunnettua kun on, että NL aloitti sotatoimet Suomea vastaan 1941.----
Yleisesti tunnettua kun on, että Suomi aloitti sotatoimet Nliittoa vastaan 1941. Laivaston reittien miinottaminen sekä osallistuminen aktiivisena toimijana Saksan aloittamiin pommituksiin olivat sotatoimia vaikka kuinka inttäisit.
-----Pikemminkin se aloitti sodan, jotta voisi toteuttaa tuon vanhan unelmansa jossain myöhemmässä vaiheessa,-----
Ihan uskomaton keksintö tuo proosa. Ei sotia aloiteta ikäänkuin varastoon, että aletaan nyt niin josko sitten joskus myöhemmin aletaan tositoimiin. Sota aletaan silloin kun tavotteiden halutaan toteutuvan. Sinä ehkä maan johtajana voisit noinkin typerästi mutta täysijärkiset eivät tietenkään noin toimi. Neukulla oli aivan tarpeeksi tekemistä Wehrmachtin kanssa eikä heillä ollut mitään intressiä alkaa sotaa aivan vaan huvin vuoksi Suomen 450 000 miehisen armeijan kanssa.
Jutuistasi näkee, että kun faktaa ei ole niin aletaan keksiä mitä sontaa tahansa, suorastaan aivan älyttömyyksiä.
----- kuten tapahtuikin.----
Milloin neukku valtasi Suomen?
"Laivaston reittien miinottaminen sekä osallistuminen aktiivisena toimijana Saksan aloittamiin pommituksiin olivat sotatoimia"
Miinoitukset eivät olleet yleisesti tunnettuja vielä vuosikymmeniin. Niillä ei perusteltu Suomen pommittamista eikä Pariisin rauhansopimusta eikä ylipäänsä yhtään mitään, koska niistä ei tiedetty. Saksalaisten koneiden vierailu Suomen kentillä oli paljon vähäisempää kuin punatähtisten koneiden "vierailu" Viron kentillä 1939-40. Silti Viro ei ollut talvisodan osapuoli.
"Sinä ehkä maan johtajana voisit noinkin typerästi"
Olemme siis yhtä mieltä siitä, että neukku toimi typerästi pommittaessaan Suomen mukaan sotaan! Hienoa!
"Milloin neukku valtasi Suomen?"
kirjoitin "suunnitteli maamme valtaamista". En usko neukun suunnitelleen välitöntä valtausta kesäkuussa 1941 (siis juuri tuona ajankohtana), mutta se näyttää todistettavasti tehneen niin kolme vuotta myöhemmin. Suomen puolustajat estivät suunnitelman totetumisen.
Pommitukset olivat seurausta Suomen tekemisistä. Ei suurvallan kunnia kestä sitä, että pieni maa hyppii nenille seuraamuksitta. Neukku ei alkanut missään vaiheessa maahyökkäystä eikä rajan takana ollut suurarmeijaa valmiina suurhyökkäykseen. Se kertoo, että pommituksia ei oltu tarkoitettu Suomen valtaamiseen vaan olivat vain kosto.
Suomi tiesi odottaa kostoa ja suorastaan toivoikin sitä jotta neukku saataisiin kansalle valheellisesti osoitettua hyökkääjäksi. Neukku provosoitiin pommituksiin ja siinä onnistuttiin ihan kiitettävästi. Kansahan ei tiennyt totuutta.
Seurausta mistä tekemisistä? Pitääkö hengittämiseenkin pyytää lupa Moskovasta?
"Pommitukset olivat seurausta Suomen tekemisistä."
Juuri näin. Pommitukset myös suuntautuivat sotilaallisia hyökkäystukikohtia vastaan, eli satamat (miinoitusoperaatiot) ja lentokentät (Saksan pommituslennot). Niihinhän tukeutuivat juuri Neuvostoliittoon Suomen suunnalla hyökkäävät voimat: Saksan miinalaivat, Suomen sukellusveneet ja Saksan pommikoneet.
Oliko Heinolassa sukellusveneiden satama vai pommikoneiden lentokenttä?
Jos ei nyt ihan hengittämiseen niin ehkä kuitenkin olisi kannattanut kysyä lupa Punalaivaston reittien miinottamiseen sekä osallistumiseen Saksan tekmiin pommitushyökkäyksiin. Ja miksei myös siihen kun annettiin puoli Suomea Saksalle hyökkäysalustaksi, jotta Saksa voisi toteuttaa idässä aikomansa kansanmurhan.
Ehkä näihin olisi luvat saatu kun olisi kauniisti kysytty.
Juuh, todistitkin juuri ihan vastaansanomattomasti että Suomi voisi koska tahansa aloittaa itänaapurin laivareittien miinottamisen ja pommituslennot sinne syyllistymättä sodan aloittamiseen koska naapurin tukikohdat ovat hyökkäystukikohtia. Vapaata riistaa ovatkin.
Suomalaiset pommikoneet ylittivät rajan vasta heinäkuussa 1941. Miinoitukset eivät selvästikään koskeneet kovin vilkkaita reittejä, koska niistä ei tiedetty pariin vuosikymmeneen. Kumpikaan ei todista yhtään mitään. Paitsi tietysti ryssan todiste: Jos joku on ehkä tehnyt joskus jotain, niin ryssa saa tehdä mitä vain milloin vain.
"Suomi voisi koska tahansa aloittaa itänaapurin laivareittien miinottamisen ja pommituslennot sinne syyllistymättä sodan aloittamiseen koska naapurin tukikohdat ovat hyökkäystukikohtia"
Jos niistä on hyökätty, niin tottakai. Jos taas ei ole, niin tilanne eri. Eihän neukkukaan syyllistynyt mihinkään, etenkään sodanaloitukseen kesällä 1941, kun vastasi Suomen alueelta itseensä kohdistuneeseen hyökkäykseen.
"Miinoitukset eivät selvästikään koskeneet kovin vilkkaita reittejä, koska niistä ei tiedetty pariin vuosikymmeneen"
Tiedettiin kyllä, ja neukkuhan huomasi heti Suomesta käsin operoivat Saksan miinalaivat. Suomen suklareiden kuviot oli seurannassa myös. Miinoituksiin ajoi runsaasti vetäytymässä olevia laivoja ja mm. siviilejä kuoli tuhansittain, kun neukku siirsi väkeään Leningradiin Saksan hyökkäyksen alta.
Ja toisekseen: jos joku varastaa sinulta lompakon etkä itse huomaa sitä, niin eikö tämä varas ole muka syyllistynyt varkauteen?
Kuulehan nyt: Nämä miinoitukset olivat vastakkaisella suunnalla. Saksa teki ne sodan alkamisen jälkeen, eli vasta silloin kun sillä oli mahdollisuus tulla sisempään Suomenlahdelle.
Oli oikein että osalta Viron miehittäjä-kiduttajia katkesi matka.
Oli oikein että ms. Josef Stalin pössähti miinaan.
Oli surullista että pakolla Puna-Armeijaan otettuja virolaisiakin kuoli.
Siviilejä ei ollut mukana, koska kidutetut virolaiset ehdittiin murhata.
Eivät KGB:n virkailijat ja maanpettureina kansan kostoa paenneet miehittäjien apulaiset olleet siviilejä.
Stalinisti "kertoo yllä lompakkonsa varastamisesta (otan osaa), mutta ei muista että stalinistiperiaate on "minkä nuorena varastat, sen vanhana omistat".
Kyllä heitä jurppii kun Neuvostoliiton vastuu Jatkosodan aloittamisesta on tullut vakuuttavasti selväksi.
Stalinistireppanoita suututtaa aivan erityisesti se että Neuvostoliiton liittolaiselleen Saksalle myymää bensiiniä tankattiin kotimatkalleen lähteneisiin saksalaiskoneisiin Utissa 22.6.41 . Stalinin olisi pitänyt myydä Hitlerille sinkkiämpäreitä eikä bensiiniä.
Selityssepitelmiä piisaa. Yhdelle stalinistille sodan aloittaneet terroripommitus oli oikeutettu kosto saksalaisista Suomessa. Kas kun he eivät pommittaneet näitä, vaan suomalaissiviilejä - poikkeuksena oli toki vaarallinen linnoitus, Turun linna. Bolsuille satamakin on sotilaskohde, suomalaisille sensijaan siviilikohde.
Mahtoivatko heidän Ruotsin pommituksensa (Tukholman lähistö ja Länsipohja) olla kostoa saksalaiskuljetuksista ja aseistetun saksalaisdivisioonan läpikulusta?
(Vai oliko vaan Iso maa - isot toleranssit).
Toiselle stalinistille sukellusveneiden miinoituskäynti merellä 22.6. Viron alueen ulkopuolella, 300 kilometrin päässä Neuvostoliitosta oli syy, vaikka vähäistä miinoitusta ei edes havaittu ja siitä kuultiinkin vasta vuosia sodan jälkeen.
Neuvostoliitto itse oli jo tällöin miinoittanut raskaasti kansainvälisenkin vesialueen Suomenlahden loppupäässä. Lisäksi suomalaisaluksia uppoili välirauhan aikana kansainvälisillä vesillä sen Talvisodassa laskemiin miinoihin.
Stalinistireppanat, ei näistä kahdesta asiasta löydy oikeutusta Neuvostoliiton massiivisin terroripommituksin aloittamalle Jatkosodalle. Kyseessä oli Suvorovin sotaperiaatetta noudattanut Neuvostoliiton ennaltaehkäisevä isku, jonka tehtävä oli vaurioittaa vastustajan infrastruktuuria.
Neuvostoliitto tiesi, samoin Saksa tiesi, samoin Suomi tiesi, että ei ole kauan mahdollista pysyä lähialueella alkaneen suursodan ulkopuolella. Kannatti siis vaurioittaa Suomea niin paljon kuin mahdollista tekemällä yllätyshyökkäys.
Jos Suomessa ei olisi ollut saksalaisia, olisi Suomeen hyökätty idästä (NL) ja lännestä (Saksa). Onneksi Suomella oli valtioviisautta, joten näin ei käynyt.
Ompas täällä ryssännuolija oikein "parhaasta" päästä ja samalla tavalla kuin venäjällä yrittää kirjoittaa historiaa uusiksi!
Jos sulla on niin vastenmielistä asua täällä Suomessa muuta venäjälle, tai taidatpa jo asuakkin.
Seon tämä historian uusiksi kirjoittaminen muotiaa nyt venäjällä ja putin näyttää mallia
Kovat oli Mololla valloitushalut! Tämä kokous sisältöineen saatettiin Suomen tietoon!
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
SotaHerra kirjoitti 13.12.2015 15:39
"Sano nyt yksikin toiseen maailmansotaan osallistunut armeija, joka ei olisi myös siviilikohteita pommittanut?"
Miten olisi Suomi?
Suomi pommitti Neuvosto-karjalan kyliä ja kaupunkeja, joissa oli siviiliväestöä.
Eli Suomi ei sovi tähän kuvaan...
Voitko kertoa tarkemmin näistä pommituksista, kun ilmavoimien historia ei niitä mainitse. Siis Suomen ilmavoimien pommituslennoista siviilikohteisiin.
Ns. virallisista historioista voidaan jättää ja jätetäänkin pois asiaa aika paljon kutes ymmärtänet. Hyökkäysvaiheessa iskettiin tulivalmistelulla kyliin kyselemättä onko siellä sotilaitten seassa siviileitä vaiko ei. Se seikka voitiin nähdä vasta kun kylä oli vallattu ja ruumiit laskettu.
"Hyökkäysvaiheessa iskettiin tulivalmistelulla"
Siis tykistöllä ja rintamalla sotilaskohteisiin. Tätähän ei kysymykseni koskenut. Joten sinulla ei ole minkäänlaista näyttöä väitteesi tueksi.
-----Siis tykistöllä ja rintamalla sotilaskohteisiin.-----
Hyökkäysreitillä oleva miehitetty kylä on sotilaskohde. Miksi hyökkäysvaiheessa muutoin olisi tuhoutunut ja palanut niin paljon kyliä ellei niitä olisi ammutt.
Eli vieläkään ei kukaan pysty kertomaan niistä Suomen ilmavoimien suorittamista siviilikohteiden pommituksista. Sen sijaan yritetään tyrkyttää väärää termiä tykistön tulelle.
"en sijaan yritetään tyrkyttää väärää termiä tykistön tulelle."
Onko sillä jotain merkitystä kuoleeko siviili lentopommiin vai kranaattiin?
Ei kai kukaan täällä ole väittänyt, että Suomi olisi tehnyt samanlaisia pommituksia, kuin liittoutuneet, Saksa tai Neuvostoliitto. Syy siihen on se, että Suomella ei ollut resursseja tuollaisiin ilmapommituksiin.
Mutta kyllä, Suomalaiset pommittivat Neuvostoliiton kyliä ja kaupunkeja tykistö ja lentopommein. Näissä kohteissa tuli myös siviiliuhreja.
Sopii SotaHerran jo lopettaa valehtelunsa, kun ei ole esittää ensimmäistäkään todistetta Suomen muka tekemistä pommitus- tai tykistöhyökkäyksistä kyliin ja kaupunkeihin, joita NL ei olisi evakuoinut.
Hyökkäysvaiheen aikana tykistötuki hyökkäyksille kohdistui pelkästään rintaman vaikeasti valloitettaviin linnoitettuihin tukikohtiin. Niistä olivat siviilit kaukana. Pommitustuki oli ylipäätään harvinaista ja kohdistui samoin.
Vetäytymisvaiheen aikana 1944 Suomella oli ensimmäistä kertaa massiivista pommitus- ja tykistötukea, omaa ja aseveljen, mutta se kohdistui Puna-armeijan hyökkäysryhmityksiin. Ei ollut aikaa eikä aihetta kaupunkeja tai kyliä ammuskella.
Tiedämme kaikki, että petomaisia siviilien massapommittajia olivat USA, Britannia, Neuvostoliitto ja Saksa.
Jatkosodan aikana kuoli arviolta 4000-7000 Neuvostoliittolaista siviiliä.
Suomalaisten siviiliuhrien määrä oli noin 1100.
Missään ei toki ole tarkalleen eritelty, että mistä syystä siviilit ovat kuolleet, (paitsi keskitysleireillä kuolleet) mutta ei Suomi sellaista "herrasmiessotaa" käynyt, että kaikki siviilit kuolivat omia aikojaa, eivätkä sotatoimien seurauksena.
Toki siviiliuhrien määrä Suomen rintamilla oli vähäinen, johtuen lähinnä siitä, että miehitetyt alueet olivat harvaan asuttuja ja siviiliväestön määrä pieni.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Tämä sanomaketju koskee Jatkosodan alun tapahtumia, ei evakuoimatta jääneitä Itä-Karjalan asukkaita. Näiden elämää 1941-1944 on käsitelty sanomaketjussa : http://keskustelu.suomi24.fi/t/13977969/mikahan-sai-aikaan-sen-kun .
Vaikka sekin sanomaketju alkoi stalinistin väitteillä, selviää asia varsin hyvin asiallisten vastaajien antamien tietojen avulla. Lukua yksistään NL:n ilma- ja muihin hyökkäyksiin kuolleista suomalaisista ei voi verrata ylipäätään johonkin kuolleiden itä-karjalaisten lukuun. Viitteesi ei myöskään käsittele näitä kumpaakaan asiaa.
Pysytelkäämme eri sanomaketjuissa ketjun aiheen puitteissa.
Merkki-erkki keksii perättömän väitteen ja kumoaa sitten keksimänsä väitteen. Tyypillistä bolsu propagandaa
Sivistystasosi on neandertaliakin alempana kun et tiedä että bolsupropaganda on yhdyssana.
HAHAHHAAHAH!!! Siinä taas nähdään vähälahjaisen punikin taso. Ensinnäkin, kehtaa jostakin kirjoitusvirheestä käydä osailemaan, varsinkin kun kukaan tuskin kadottaa virheentekijän pointtia asiassa. Mutta, pässi yrittää päteä oikeinkirjoituksella, vaikka ei itse saa yhtä lausetta oikein. Ai helevata, mikä nuija. Kysys joltakin viisaalta, mikähän meni pieleen, kun ei sulla itselläsi paukut varmaan riitä :)
Me valkoiset osaisimme kaikki varmaan vastata, ollaan nääs kouluja käyty, mutta mä en viitsi. Olet sen verran tyhmä ja vastenmielinen.
Rauhotus nyt. Menit aika helpon näköisesti trollin ansaan, nimittäin tuo oli ihan selvästi trollaustarkoituksessa kirjoitettu viesti. Trolli onnistui saamaan sinut vihastumaan ja ylireagoimaan. Trolli sai sinut näyttämään naurettavalta hölmöltä.
No ei varmasti tehnyt tarkoituksella. Tuo sakki ei pärjää ikinä tiedoissa, sitten yrittävät päteä muulla tavalla. Veikkaan, että etsii harvasta porukasta kuumeisesti jotakin vähän sivistyneempää, jotta saisi tietää, mikä meni vikaan, taas kerran.
https://www.facebook.com/events/592095517596053/ tuonne liittymään?
Jos teitä mämä asiat näin paljon kiinnostaa niin, selvittäkää se miten Suomalaiset olivat keskittäneet joukko-osantonsa kesäkuussa v41. Ja mihin suuntaan ne eteni jatkosodan alussa. Eli, oliko kyseessä puolustuksellinen-vai hyökkäystarkoitusta varten tehdyt suunnitelmat. Kirjallisuutta aiheesta löytyy paljon. Minulla on sellainen käsitys asiasta että, Saksa käytti vaikutusvaltaansa ja sai Suomen mukaan sotaansa. Se että kuka aloittaa sodan on niin monitahoinen kysymys ettei sille koskaan tulla vastausta löytämään.
Kaikista tutkimuskirjoista joissa tätä asiaa on käsitelty löytyy yksiselitteisesti tieto :
1/ 22.6.41 rajalla oli vain suojajoukkoja puolustusryhmityksessä.
2/ Liikekannallepano kutsuttiin vasta 17.-16.6.41. Kutsutut olivat tällöin kotiseuduillaan ja siviilitöissään, joista he vasta tällöin vapautuivat.
3/ Ehkä 19.6.41 ensimmäiset kutsutut lähtivät kutsuntapaikkoihinsa ja sieltä varustelun jälkeen idän suunnalla oleviin joukko-osastojen järjestelypaikkoihin.
4/ Rintamalle joukko-osastot ryhmittyivät vasta heinäkuun alun vaiheilla, eivätkä nämä silloinkaan olleet aluksi hyökkäys-, vaan puolustusryhmityksessä.
5/ Hyökkäyssuunnitelmia alettiin tehdä vasta Neuvostoliiton aloitettua sodan 25.6.41 . Ensimmäisenä hyökkäsi Karjalan armeija 10.7.41 Laatokan pohjoisnurkan suuntaan vapauttamaan Talvisodassa ryöstettyä aluetta (Käkisalmi, Sortavala).
6/ Saksa oli Lapissa rintaman edustalla hyökkäysryhmityksessä, mutta noudatti Suomen antamaa määräystä. Se ryhtyi siis sotatoimiin vasta luvan saatuaan, sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli 25.6.41 jo aloittanut sodan.
Sodan aloittaja oli yksiselitteisesti Neuvostoliitto ympäri Suomen suuria taloudellisia vahinkoja ja ihmismenetyksiä aiheuttamillaan pommituksilla.
Neuvostoliitto, Saksa ja Suomi kaikki tiesivät, että Suomen ei ole mahdollista pitkään pysyä siitä Mustalle merelle asti ulottuneen suursodan ulkopuolella.
Suomi kuitenkin tätä yritti eikä Saksa estänyt (ei hyökännyt Suomesta), mutta Neuvostoliitto ei sallinut.
Se halusi hyökkäyksellään 25.-30.6.41 aiheuttaa suuria vauriota Suomen elintoiminnoille. Sitten se joutui viemään pääosan Suomeen hyökkäystä varten varatuista, ja juuri siksi säästyneistä koneistaan etelään Saksaa vastaan.
Jos Suomessa ei olisi ollut saksalaisia joukkoja, olisivat sekä Neuvostoliitto, että Saksa hyökänneet Suomeen 22.6.41.
Neuvostoliitto olisi hyökännyt ainakin Karjalan kannaksella, Petsamossa ja Ahvenanmaalle. Saksa olisi hyökännyt todennäköisimmin Ahvenanmaalle, Petsamoon, Hankoon ja Koivistolle.
Etelä-Suomi olisi kärsinyt rajusti mm. siviilikohteiden pommituksista.
Kiitos Suomen valtioviisauden, säästyimme kaikelta tältä tuholta, jokseenkin varmalta nälänhädältä ja laajojen alueiden miehitykseltä.
Uudistusmielisenkin kannattaisi lukea niitä historian kirjoja ja käyttää ymmärrstään ennen sanomien kirjoittelua.
Kiitoksia tästä konmnmentoinnista. Oli tärkeää tietää. Mitä taustalähteitä olette käytäneet. Huom. Edellisen mukaan. Liikekannallepano oli annettu 17-18,6-41 ja Saksa aloitti sodan 22,6-41 Se miksi Suomessa annettin liikekannallepano määräys tässä vaiheessa jää avoimeksi. Se missä vaiheessa Saksalaiset ylittivät välirauhan-aikaisenrajan, kun se oli jo sijoittanut joukko-osastoja niin että ne olivat pohjoisella-alueella missä rajalinjausta ei ollut vahvistettu. Kannatta myös tarkastaa ajankohta. missä vaiheessa Suomalaiset ylittivät vanhanrajan. PS. Miltä rintamalohkolta Venäläiset aloittivat hyökkäykset Suomenpuolelle. Yst.terv. Kommentoijille.
Kirjoja on niin useita ettei niitä kannata luetella, mutta kyllä Mauno Jokipiin Jatkosodan synty on ilman muuta arvokkain, eikä se ole vanhentunutkaan.
Sensijaan esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen kärsii hajanaisuudesta ja epätäsmällisyydestä.
Liikekannallepanomääräkset (ylimääräisiin harjoituksiin) lähetettiin aseisiin kutsutuille valtaosin 17.-18.6.41 koska tällöin valtion- ja sodanjohto sai Saksalta tietovarmistuksen näiden sodan (Barbarossan) alkamisesta 22.6.41 .
25.6.41 alkoi siis Jatkosota, mutta Suomi ja Neuvostoliitto eivät tehneet aluksi maajoukoilla kuin vähäisiä valmistelevia toimia.
Neuvostoliitto ei hyökännyt maalla tämän jälkeenkään, koska se joutui melkein heti viemään suuren osan maajoukoistaan etelään saksalaishyökkäystä vastaan.
Pohjoisessa saksalaiset olivat tiedustelleet raja-aluetta mm. lennoilla Norjan tukikohdistaan ja tähystyksellä jo jonkin aikaa. Tiedustelu syvemmälle puuttui, mikä aiheutti näille karvaan yllätyksen ja hyökkäyksen pysähtymisen kohta rajavyöhykkeen ohituksen jälkeen.
Kiitos "Totuuta on kunnioittettava" Lähinnä tämän johtosta. kirjoitin että "Kuka aloittaa sodan on niin moninuotoinen kysymys ettei sille koskaan tulla vastausta löytämään" Ilmeistä kuitenkin on se että, Suomella ei ollut paljon vaihtoehtoja joilla olisi voinut sotaan joutumisen välttää.
Suomen vaihtoehdot.
1. Puolueeton. Tässä tapauksessa Saksa olisi joka tapauksessa tavalla tai toisella pyrkinyt käyttämään Suomen maaperää hyökkäykseen. Tähän Neuvostoliitto olisi reagoinut. Miten sitten jatkossa olisi käynyt, olisko Saksa tai Neuvostoliitto miehittänyt Suomen. Ja jos olisi, oliko Suomi saanut pitää itsenäisyyden sodan päätyttyä, niin kuin esim. Norja ja Tanska?
2. Liittoutuminen Neuvostoliiton kanssa. Ei kovin houkutteleva vaihtoehto Talvisodan jälkeen.
3. Liittoutuminen Saksan kanssa. (toteutui). Tämä sopi molemmille. Saksa sai yhtenäisen rintaman itärintaman Mustalta Mereltä--Jäämerelle ja tähän päälle vielä 600000 Suomalaista "ylimääräistä" sotilasta sitomaan Neuvostojoukkoja. Suomi sai madollisuuden vallata Talvisodassa menetetyt alueet takaisin.
-----Suomi sai madollisuuden vallata Talvisodassa menetetyt alueet takaisin.----
Niin, ei siis vain niitä vaan aikalailla lisää noiden alueiden päälle. Suomen valtauksista ylivoimaisesti suurin osa koostui alueista, jotka eivät olleet koskaan olleet Suomen (Ruotsin) aluetta. Tämä unohtui kirjoittajalta.
Tälläkään löpinällä ei ole mitään tekemistä ketjun aiheen kanssa. Mutta kiitos, kun purkauduit, terveydeksi!