Hallitus on korottamassa jälleen sakkoja, joista suurin osa määrätään liikenteestä. Korotusta perustellaan valtion tulojen varmistamisella, ei liikenneturvallisuudella, paheksuu Autoliitto.
Jatkossa esimerkiksi pahoinpitelystä voi saada pienemmän sakon kuin 16 km/h ylinopeudesta.
Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jonka mukaan päivä-, rike- ja yhteisösakkoja ollaan korottamassa huomattavasti. Rikesakkoja korotettiin edellisen kerran 1. syyskuuta alkaen. Uusimman esityksen mukaan suurin liikennerikkomuksesta määrättävä rikesakko nousisi 345 euroon eli kolminkertaiseksi syyskuuta edeltävästä ajasta.
Samalla päiväsakkoja ollaan alinta luokkaa lukuun ottamatta kaksinkertaistamassa. Alin päiväsakko nousisi kuudesta eurosta yhdeksään euroon. Yli kaksi kolmasosaa kaikista päiväsakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista ja rikesakoista yli 96 prosenttialiikennerikkomuksista.
Sakkojen korotuksen taustalla ovat puhtaasti valtiontaloudelliset syyt, sillä esitysluonnoksenkin mukaan ”liikenneturvallisuus on viime vuosina parantunut, eikä rikollisuustilanteen kehitys sinällään viittaa tarpeeseen korottaa rikesakkoja.” Autoliiton mielestä sakotusjärjestelmän irrottaminen kriminaalipoliittisesta järjestelmästä ja kytkeminen osaksi finanssipolitiikkaa ei kuulu oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin.
Jatkossa esimerkiksi pahoinpitelystä voi saada pienemmän sakon kuin 16 km/h ylinopeudesta.
Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jonka mukaan päivä-, rike- ja yhteisösakkoja ollaan korottamassa huomattavasti. Rikesakkoja korotettiin edellisen kerran 1. syyskuuta alkaen. Uusimman esityksen mukaan suurin liikennerikkomuksesta määrättävä rikesakko nousisi 345 euroon eli kolminkertaiseksi syyskuuta edeltävästä ajasta.
Samalla päiväsakkoja ollaan alinta luokkaa lukuun ottamatta kaksinkertaistamassa. Alin päiväsakko nousisi kuudesta eurosta yhdeksään euroon. Yli kaksi kolmasosaa kaikista päiväsakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista ja rikesakoista yli 96 prosenttialiikennerikkomuksista.
Sakkojen korotuksen taustalla ovat puhtaasti valtiontaloudelliset syyt, sillä esitysluonnoksenkin mukaan ”liikenneturvallisuus on viime vuosina parantunut, eikä rikollisuustilanteen kehitys sinällään viittaa tarpeeseen korottaa rikesakkoja.” Autoliiton mielestä sakotusjärjestelmän irrottaminen kriminaalipoliittisesta järjestelmästä ja kytkeminen osaksi finanssipolitiikkaa ei kuulu oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä ylinopeusuuvateilla on varaa maksaa, korottaisivat vaan kunnolla. Myös valvontaa pitäisi tehostaa reilusti, nyttenhän sitä ei ole käytännössä lainkaan.
Sakosta tulee vain yksi verotuksen muoto, kyllähän nyt jokaisesta voidaan keksiä jokin virhe ja rike millä sakkoa perustellaan...
Eihän sääntöjä ja lakia muutenkin noudattavalle synny mitään ongelmaa eikä näin myöskään ylimääräisiä kuluja.
Ajellaan vaan entistä varmemmin sitä a-l-i-n-o-p-e-u-t-t-a = ei ongelmia.
Roikkukoot kiireiset perskärpäset siellä takapuskurissa kuula punaisena.
Se tekee hyvää noille minä-minä-minä-ihmisille.
Ja Sipin sosialistihallituksen ŠSS kollektivisointiohjelma jatkuu nyt vuorossa parkkisakot
Parkkisakon valituksen hinnaksi tulee 250 €
Heh... Todella mielenkiintoista, semminkin kun poliisi on VELVOITETTU sakottamaan.
Sakotus on parin viime vuoden kuluessa kehittynyt täysin mielivaltaiseksi, poliisista on tullut valtionvarainministeriön rahastaja.
Mm. peltipollut sakottavat laillisia nopeuksia ajavia...
Itse ajan järkähtämättä mittarinopeuksia vaikka tiedän nopeusmittarin näyttävän 3-14 km/h liikaa.
Se on mielenkiintoinen "oikeusvaltio" tämä suomi. Valituksen käsittely tehdään satoja euroja maksavaksi, jotta ei valitettaisi.
Asiahan on ollut noin jo pitkään esim. yksityistiekunnan päätöksistä valitettaessa. Valituksen käsittely maksaa niin paljon, että jo sen toivotaan ilmeisesti estävän "demokraattisista päätöksistä" valittamisen.
Liikenteestä tulee taloudellista arpapeliä, kun valvontaa vähennetään, mutta rangaistuksia kovennetaan. Nopeiten pääsee perille se kuka uskaltaa ajaa riskillä ylinopeutta peltipoliisien välissä, roikkua puskurissa kuin takiainen, painaa punaista päin risteyksistä läpi ja niin edelleen.
Me muut ajamme kiltisti sääntöjen mukaan, koska emme halua ottaa turhia riskejä - emme taloudellisia emmekä onnettomuusriskejä - ja katsomme kiukkuisena vierestä, kun joku toinen uhmaa vähäistä valvontaa ja rikkoo yhteisiä pelisääntöjä oman edun takia.
Valvontaa, varsinkin vanhaa kunnon ajotapavalvontaa, pitäisi lisätä reilusti eikä suinkaan vähentää, mutta silti maasta on poistumassa 900 poliisin virkaa.
Voi vitun luiskaotsat!!!!!!!