Venäjän valtakoneisto tarvitsee kriisiä pysyäkseen vallassa, analysoivat suomalaistutkijat.
Pääministeri Dmitri Medvedev, presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov ja presidentti Vladimir Putin hymyilivät Kremlissä joulukuun alussa ennen Putinin vuosittaista puhetta.
Venäjän nykyinen hallintojärjestelmä tarvitsee kriisejä säilyttääkseen suosionsa.
Näin kirjoittavat Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijat Veera Laine, Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari torstaina julkaistussa analyysissään.
Analyysi pohjaa Alena Ledenevan määrittelemään "sistemaan", venäläiseen järjestelmään, jossa valtaa käyttävät virallisten poliittisten instituutioiden sijaan epäviralliset verkostot.
Järjestelmä on presidenttiä voimakkaampi: "sistema" asettaa rajoitteensa jopa Vladimir Putinille.
Silti Putin on nykyjärjestelmän kannalta elintärkeä tekijä. Kansan toiveet henkilöityvät Putiniin, jonka nähdään toimivan politiikan "yläpuolella", tutkijat kirjoittavat.
Putin ei uhraudu
Putinin valtakauden alkutaival, etenkin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväli, oli nopean talouskasvun aikaa. Nyt Venäjä kärvistelee kuitenkin talousahdingossa, jota lännen pakotteet ja öljyn halpa hinta ruokkivat.
- Suunta on merkittävä, eikä vain koska talouskasvu on ollut yksi hallinnon tärkeimmistä legitimiteetin lähteistä, tutkijat kirjoittavat.
Pidemmällä tähtäimellä pakotteita ja öljyä merkittävämpi uhka on talousjärjestelmän kyvyttömyys uusiutua.
Asiantuntijoiden mukaan markkinat toimivat Venäjällä hyvin heikosti, eikä valtion merkittävä rooli asiaa aikanaan auta. Taloudellisten uudistusten väheksyminen rajoittaa vaihtoehtoja entisestään.
Tutkijoiden mukaan Venäjä tyytyy lähinnä rämpimään eteenpäin mukautumalla talouskriisiin, jonka loppua ei näy.
- Juuri tässä kohtaa hallinnon riippuvuus Putinin henkilökohtaisesta suosiosta tekee siitä niin haavoittuvaisen.
Uudistuksia voitaisiin asiantuntijoiden mukaan ajaa läpi vain, jos presidentti itse edistäisi kivuliaimpia toimia, koska muihin instituutioihin kansa ei luota. Mitä todennäköisimmin näin ei kuitenkaan käy.
- Meillä on vuosikymmenen edestä todisteita siitä, ettei Putin ole halukas uhraamaan suosiotaan, tutkijat kirjoittavat.
"Kriisivaihde"
Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Syyriaan syyskuun lopulta lähtien. Pommituksia on perusteltu Isisin Venäjään kohdistamalla uhalla.
Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Syyriaan syyskuun lopulta lähtien. Pommituksia on perusteltu Isisin Venäjään kohdistamalla uhalla. (AP)
Putinin suosion takeena ollut talous sakkaa, ja useat vastoinkäymiset ovat rokottaneet hallintoa.
Siksi käyttöön on UPI:n tutkijoiden mukaan otettu "kriisivaihde". Se laitettiin silmään, kun Putin palasi presidentiksi vuonna 2012.
Kriisimoodi edellyttää ulkoista uhkaa. Siksi valtakoneisto maalaa tutkijoiden mukaan Venäjän ulkoisen aggression uhriksi, "piiritetyksi linnoitukseksi".
- Koska maan johto ei kykene tarjoamaan kansalaisille parempaa elintasoa, sen legitimiteetin tärkeimmäksi perusteeksi on muodostunut kansalaisten suojeleminen ulkoisilta uhkilta.
- Venäjän hallinto on siis kriisissä, mutta se myös käyttää kriisiä oikeuttamaan ja turvaamaan oman valtansa, asiantuntijat kirjoittavat.
Kriisitietoisuus mahdollistaa poikkeustoimet, joiden turvin kansa patistetaan valtakoneiston taakse.
- Sisäpolitiikassa kriisitila on tarkoittanut "sisäistä mobilisaatiota", tutkijat esittävät.
Käytännössä se on tarkoittanut aktiivista viholliskuvien luomista, patriotismin lietsomista, eristäytymistä muusta maailmasta sekä tiedonvälityksen kontrollointia. Vain valtaapitävät saavat määritellä hyväksytyn isänmaallisuuden, kriitikot ovat "viidennen kolonnan" tai "ulkomaisten agenttien" edustajia.
Voimatoimet esimerkiksi Krimillä ja Syyriassa on puolestaan pyöritelty moraalisesti oikeutetuiksi puolustustaisteluiksi.
"Ongelmat pahenevat"
Kansan toiveet ovat tutkijoiden mukaan henkilöityneet Putiniin, joka liitelee "politiikan yläpuolella". (AP)
Asiantuntijoiden mukaan kriisi ei ole vain ohimenevä vaihe, vaan nyky-Venäjän pysyvämpi piirre.
Lyhyellä tähtäimellä "kriisivaihteen" käyttäminen on onnistunut, eikä Putinin johtama koneisto osoita akuutteja kaatumisen merkkejä.
Yhtenä syynä on se, ettei "politiikan yläpuolella" liitelevälle Putinille ole varteenotettavaa seuraajakandidaattia. Poliittiset vaihtoehdot on tukahdutettu tehokkaasti, ja muu eliitti - ennen kaikkea vaikutusvaltainen turvallisuuskoneista - näyttää toistaiseksi seisovan Putinin tukena.
- Järjestelmän rakenteellisia ongelmia ei kuitenkaan saada ratkaistua, ja ne vain pahenevat asteittain, tutkijat analysoivat.
Analyysin mukaan maan johto tuskin silti muuttaa suuntaa. Valtakoneisto on priorisoinut oman selviytymisensä.
Kansa kärsiköön!
Pääministeri Dmitri Medvedev, presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov ja presidentti Vladimir Putin hymyilivät Kremlissä joulukuun alussa ennen Putinin vuosittaista puhetta.
Venäjän nykyinen hallintojärjestelmä tarvitsee kriisejä säilyttääkseen suosionsa.
Näin kirjoittavat Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijat Veera Laine, Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari torstaina julkaistussa analyysissään.
Analyysi pohjaa Alena Ledenevan määrittelemään "sistemaan", venäläiseen järjestelmään, jossa valtaa käyttävät virallisten poliittisten instituutioiden sijaan epäviralliset verkostot.
Järjestelmä on presidenttiä voimakkaampi: "sistema" asettaa rajoitteensa jopa Vladimir Putinille.
Silti Putin on nykyjärjestelmän kannalta elintärkeä tekijä. Kansan toiveet henkilöityvät Putiniin, jonka nähdään toimivan politiikan "yläpuolella", tutkijat kirjoittavat.
Putin ei uhraudu
Putinin valtakauden alkutaival, etenkin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväli, oli nopean talouskasvun aikaa. Nyt Venäjä kärvistelee kuitenkin talousahdingossa, jota lännen pakotteet ja öljyn halpa hinta ruokkivat.
- Suunta on merkittävä, eikä vain koska talouskasvu on ollut yksi hallinnon tärkeimmistä legitimiteetin lähteistä, tutkijat kirjoittavat.
Pidemmällä tähtäimellä pakotteita ja öljyä merkittävämpi uhka on talousjärjestelmän kyvyttömyys uusiutua.
Asiantuntijoiden mukaan markkinat toimivat Venäjällä hyvin heikosti, eikä valtion merkittävä rooli asiaa aikanaan auta. Taloudellisten uudistusten väheksyminen rajoittaa vaihtoehtoja entisestään.
Tutkijoiden mukaan Venäjä tyytyy lähinnä rämpimään eteenpäin mukautumalla talouskriisiin, jonka loppua ei näy.
- Juuri tässä kohtaa hallinnon riippuvuus Putinin henkilökohtaisesta suosiosta tekee siitä niin haavoittuvaisen.
Uudistuksia voitaisiin asiantuntijoiden mukaan ajaa läpi vain, jos presidentti itse edistäisi kivuliaimpia toimia, koska muihin instituutioihin kansa ei luota. Mitä todennäköisimmin näin ei kuitenkaan käy.
- Meillä on vuosikymmenen edestä todisteita siitä, ettei Putin ole halukas uhraamaan suosiotaan, tutkijat kirjoittavat.
"Kriisivaihde"
Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Syyriaan syyskuun lopulta lähtien. Pommituksia on perusteltu Isisin Venäjään kohdistamalla uhalla.
Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Syyriaan syyskuun lopulta lähtien. Pommituksia on perusteltu Isisin Venäjään kohdistamalla uhalla. (AP)
Putinin suosion takeena ollut talous sakkaa, ja useat vastoinkäymiset ovat rokottaneet hallintoa.
Siksi käyttöön on UPI:n tutkijoiden mukaan otettu "kriisivaihde". Se laitettiin silmään, kun Putin palasi presidentiksi vuonna 2012.
Kriisimoodi edellyttää ulkoista uhkaa. Siksi valtakoneisto maalaa tutkijoiden mukaan Venäjän ulkoisen aggression uhriksi, "piiritetyksi linnoitukseksi".
- Koska maan johto ei kykene tarjoamaan kansalaisille parempaa elintasoa, sen legitimiteetin tärkeimmäksi perusteeksi on muodostunut kansalaisten suojeleminen ulkoisilta uhkilta.
- Venäjän hallinto on siis kriisissä, mutta se myös käyttää kriisiä oikeuttamaan ja turvaamaan oman valtansa, asiantuntijat kirjoittavat.
Kriisitietoisuus mahdollistaa poikkeustoimet, joiden turvin kansa patistetaan valtakoneiston taakse.
- Sisäpolitiikassa kriisitila on tarkoittanut "sisäistä mobilisaatiota", tutkijat esittävät.
Käytännössä se on tarkoittanut aktiivista viholliskuvien luomista, patriotismin lietsomista, eristäytymistä muusta maailmasta sekä tiedonvälityksen kontrollointia. Vain valtaapitävät saavat määritellä hyväksytyn isänmaallisuuden, kriitikot ovat "viidennen kolonnan" tai "ulkomaisten agenttien" edustajia.
Voimatoimet esimerkiksi Krimillä ja Syyriassa on puolestaan pyöritelty moraalisesti oikeutetuiksi puolustustaisteluiksi.
"Ongelmat pahenevat"
Kansan toiveet ovat tutkijoiden mukaan henkilöityneet Putiniin, joka liitelee "politiikan yläpuolella". (AP)
Asiantuntijoiden mukaan kriisi ei ole vain ohimenevä vaihe, vaan nyky-Venäjän pysyvämpi piirre.
Lyhyellä tähtäimellä "kriisivaihteen" käyttäminen on onnistunut, eikä Putinin johtama koneisto osoita akuutteja kaatumisen merkkejä.
Yhtenä syynä on se, ettei "politiikan yläpuolella" liitelevälle Putinille ole varteenotettavaa seuraajakandidaattia. Poliittiset vaihtoehdot on tukahdutettu tehokkaasti, ja muu eliitti - ennen kaikkea vaikutusvaltainen turvallisuuskoneista - näyttää toistaiseksi seisovan Putinin tukena.
- Järjestelmän rakenteellisia ongelmia ei kuitenkaan saada ratkaistua, ja ne vain pahenevat asteittain, tutkijat analysoivat.
Analyysin mukaan maan johto tuskin silti muuttaa suuntaa. Valtakoneisto on priorisoinut oman selviytymisensä.
Kansa kärsiköön!
Vastaukset 23
Vanhimmat
on tottunut kärsimään.
Saa nähdä, kauanko se kestää Putinin diktatuuria.
Kannatus on 80% huitteilla, Persuilla kymmenes osa siitä.
eli rikkaat oligarkit rikastuvat lisää. Kansa köyhtyy. Maksun aika koittaa.
Se on vain kapitalismia, Venäjällähän se on niin väärin, mutta muualla ok.
No, vuoden päästä Venäjältä loppuu rahat.
Lainaa ei saa ja valtion työntekijät jäävät ilman palkkaa ja eläkeläiset ilman eläkettä.
Sitten maa hajoaa ja putlerin laulut on laulettu. Putler kerää matkaansa valtiolta ryöstämänsä miljardit ja anoo turvapaikkaa vaikkapa Pohjois-Koreasta. Kukaan muu ei taida pikkuputleria nurkkiinsa huolia.
Imbesilli ryssä :)
Venäjä ryhtyy elämään sitten jenkkilän malliin.
Venäjällä loppuu rahat samana päivänä kuin Yhdysvalloilla velat.
Aivan samaa tapahtuu parasta aikaa Suomessa.
äläpäs itä trolli valehtele. Huolehdi vain siitä putlerin toiminnasta
olevan maailman rikkaimpia miehiä.
Miten lienee, mutta rahaa palaa.
Ja kansa maksaa.
kurjistavat Venäjän tavallista kansaa. Oligarkeilla ei ole ongelmia. Useimmilla on kahden maan passi.
Purnaajat paiskataan kuitenkin linnaan. Joten on oltava hiljaa.
Linnaan tai sitten auto hiljentää kohdallaa ja saat muutaman Makarovin laukauksen selkääsi!
Konstit on monet Puten maassa!
Putini palkka pyörii 100 000euron huiteissa per vuosi.
Miten siis on mahdollista että Putinilla on jopa 175 miljardin omaisuus? Jokin tuossa ei nyt täsmää ja venäjän verottajallakin taitaa olla valikoiva ja harittava katse.
Jos vaikka aloittaisivat Hodorkovskilta ryöstetyn omaisuuden selvittelyn siitä kenelle nämä omaisuudet päätyivät niin ryöstö ja puhallus olisi selvitetty.
Suomessa kyseinen herra Putin lukisi vankilassa tiilenpäitä.
Forbes päätyi 'noin' arvoon 70 miljardia Dollaria haarukan ollessa 50 - 80 miljardia Dollaria jotka Putin on varastanut lähinnä valtiolliselta öljy-yhtiöltä.
Natomaissahan toimii täysi kommunismi. Yksikään ihminen ei saa siellä omistaa yli miljoonan arvosta omaisuutta. Ylimääräinen leikataan pois ja annetaan valtiolle tai jaetaan köyhille. Natomaissa ei ole köyhiä sillä viides artikla sanoo jos jollakin kansalaisella on liian vähän varallisuutta toimeentuloon, tulee muiden kansalaisten auttaa tätä.
Putinin Puolustus ministeri omistaa miljardia omaisuutta. Valtion pääsyyttäjä pelkkä kreikan hotellin hinta useita miljoonia. Ja niin edelleen. Mikä ihmettä että virkavalta Venäjällä rikkaampia kuin huippu yrittäjät?
Aloitus kertoo suoraan amerikan tilasta. Kiitos jälleen natotrollin. Kun hänen venäjävastaiset julistuksensa kääntää amerikan suuntaan, tulee totuus esiin.
Pelkkä Kreikassa venäjän pääsyytäjän palatsi maksa yli kymmenen miljoonaa $
Venäläiset köyhät trollit puolusta venäjän eliitti viimeisin leivän palan asti.
Putinin tytär. Kyllä rahaa riittää.
Insertti kuulostaa Yhdysvaltoihin sopivaksi.
https://sensuroituahistoriaa.wordpress.com/tag/franklin-delano-roosevelt/
Mitäs se kapitalismin kadehtija taas nurkassa kiemurrellen ja valittaen ulvoo, kapitalismi on kapitalismia myös Venäjällä. Tuu hakee leippä.