Hallituksen pakkolakien lausuntokierros päättyi
Lausunnoissa esitettiin mm. arvonlisäveron nostoa
Alvin nostolla voitaisiin korvata osa pakkolaeista
Arvonlisäveron korottaminen vaihtoehtona hallituksen pakkolaeille on noussut jälleen esiin hallituksen kilpailukykylakipakettiin liittyvissä lausunnoissa. Niin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kuin taloustieteilijätkin tarjoavat alvin korotusta korvaavaksi keinoksi kiistellyille pakkolaeille. Hallitus ei ehdotuksille lämpene.
Hallituksen esitys kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eli niin sanotuista pakkolaeista on lausuntokierroksella tuonut jälleen julkisuuteen vaihtoehtona arvonlisäveron noston. Alvin nosto toisi siis valtion kassaan sen verran lisärahaa, että sillä voitaisiin rahoittaa työnantajamaksujen alentaminen ja korvata ainakin osa pakkolakien toimista.
Yleinen arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia, mutta joillakin tavaroilla ja palveluilla on alennettu verokanta, 14 tai 10 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla toteaa toimitusjohtaja Vesa Vihriälän allekirjoittamassa lausunnossa suoraan, että hallituksen tulisi vielä harkita mahdollisuutta korvata ainakin osa lakipaketin ehdotuksista ns. fiskaalisen devalvaation toimin. Tällä Vihriälä tarkoittaa työnantajamaksujen alentamista ja sen rahoittamista arvonlisäveroa korottamalla tai työntekijöiden vastaavaa maksua nostamalla.
Etlan Vihriälän mukaan näin vähennettäisiin ainakin juridista epävarmuutta ja mahdollisesti myös palkkamaltin jatkumiseen liittyvää epävarmuutta. Toimet voitaisiin saattaa voimaan jo ensi vuoden aikana.
Vatt tyrmää työllisyyslaskelmat
Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt lausuu, että kustannuskilpailukykyyn olisi mahdollisuus vaikuttaa myös suoraviivaisemmin. Yksi vaihtoehto on Vattin mukaan työvoimakustannusten alentaminen verorakennetta muuttamalla.
Vatt korostaa, että joidenkin tutkimusten mukaan fiskaalisella devalvaatiolla olisi mahdollista jäljitellä perinteistä devalvaatiota eli valuutan ulkoisen arvon alentamista.
Muutoin Vattin lausunto on karua luettavaa hallitukselle, sen verran kovasanaisesti valtion oma tutkimuslaitos tyrmää pakkolakeihin liittyvät vaikutuslaskelmat. Vatt epäilee erityisesti hallituksen esitysten työllisyysvaikutuksia ja huomauttaa, ettei esimerkiksi sotu-maksujen alennuksella ole aiemmin havaittu minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia.
Hallitus laskee, että lakiesitysten toimet lisäisivat yksityisen sektorin työllisyyttä 38 000 henkilöllä.
Vatt kyseenalaistaa myös yhteyden työajan ja työllisyyden välillä. Kun hallitus rahoittaa yritysten sotu-maksujen alentamista pidentämällä julkisen sektorin työaikaa, on oletuksena, että työajan pidentäminen alentaa puolestaan työvoimatarvetta 15 000 henkilötyövuodella. Vattin mukaan kyseessä on vain mekaaninen oletus, jota kansainväliset tutkimukset eivät tue.
Korkman ja Pohjola alvin noston kannalla
Aalto-yliopiston lausunnon ovat allekirjoittaneet arvostetut taloustieteen professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola. Hekin korostavat, että hallituksen esitystä edullisempana voisi pitää arvonlisäveron kiristämistä yhdistettynä työnantajan sosiaalimaksujen alentamiseen.
Jotta alvin nosto ei syventäisi taantumaa, pitäisi työnantajamaksujen alennus toteuttaa välittömästi ja alv-korotus vasta vuosi myöhemmin. Vaihtoehtoisesti professorien mukaan voitaisiin työeläkemaksujen painopistettä siirtää työnantajalta palkansaajalle.
Pulmia hallituksen esityksissä on paljon. Esimerkiksi lomarahan alentaminen on professorien mielestä pulmallinen toimenpide, koska lomaraha voidaan nähdä osana osapuolten sopimusta työn korvauksesta. Jos lomarahoista siis säädetään lailla, niin miksi ei suoraan palkoista, kysyvät Korkman ja Pohjola.
Professorit korostavat, että vaihtoehtoiseen pakettiin ei liity sopimuspolitiikkaa koskevia periaatteellisia ongelmia – kuten hallituksen lakiesityksiin.
Hallitus varoo alvin nostoa
Hallituslähteistä pakkolaki-lausuntoja ei haluta vielä yksityiskohtaisesti kommentoida. Virallisesti todetaan, että hallitus tutustuu pyydettyihin lausuntoihin huolellisesti, koska aina on olemassa erilaisia vaihtoehtoja toimille.
Pääministeri Juha Sipilän avustajakunnasta korostetaan kuitenkin, ettei myöskään alvin nostaminen ole ongelmatonta. Hankaluudet liittyvät tällöin kotimaiseen kysyntään, jota ei haluta vaarantaa.
Hallituksessa alvin nosto on ollut keskustelujen aiheena aiemminkin, mutta ”kokonaisrakenteen kannalta siihen ei ole päädytty aikaisemminkaan”, kerrotaan. Jonkinlainen ongelma on myös hallitusohjelman selkeä kirjaus, että kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse.
Lausunnoissa esitettiin mm. arvonlisäveron nostoa
Alvin nostolla voitaisiin korvata osa pakkolaeista
Arvonlisäveron korottaminen vaihtoehtona hallituksen pakkolaeille on noussut jälleen esiin hallituksen kilpailukykylakipakettiin liittyvissä lausunnoissa. Niin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kuin taloustieteilijätkin tarjoavat alvin korotusta korvaavaksi keinoksi kiistellyille pakkolaeille. Hallitus ei ehdotuksille lämpene.
Hallituksen esitys kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eli niin sanotuista pakkolaeista on lausuntokierroksella tuonut jälleen julkisuuteen vaihtoehtona arvonlisäveron noston. Alvin nosto toisi siis valtion kassaan sen verran lisärahaa, että sillä voitaisiin rahoittaa työnantajamaksujen alentaminen ja korvata ainakin osa pakkolakien toimista.
Yleinen arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia, mutta joillakin tavaroilla ja palveluilla on alennettu verokanta, 14 tai 10 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla toteaa toimitusjohtaja Vesa Vihriälän allekirjoittamassa lausunnossa suoraan, että hallituksen tulisi vielä harkita mahdollisuutta korvata ainakin osa lakipaketin ehdotuksista ns. fiskaalisen devalvaation toimin. Tällä Vihriälä tarkoittaa työnantajamaksujen alentamista ja sen rahoittamista arvonlisäveroa korottamalla tai työntekijöiden vastaavaa maksua nostamalla.
Etlan Vihriälän mukaan näin vähennettäisiin ainakin juridista epävarmuutta ja mahdollisesti myös palkkamaltin jatkumiseen liittyvää epävarmuutta. Toimet voitaisiin saattaa voimaan jo ensi vuoden aikana.
Vatt tyrmää työllisyyslaskelmat
Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt lausuu, että kustannuskilpailukykyyn olisi mahdollisuus vaikuttaa myös suoraviivaisemmin. Yksi vaihtoehto on Vattin mukaan työvoimakustannusten alentaminen verorakennetta muuttamalla.
Vatt korostaa, että joidenkin tutkimusten mukaan fiskaalisella devalvaatiolla olisi mahdollista jäljitellä perinteistä devalvaatiota eli valuutan ulkoisen arvon alentamista.
Muutoin Vattin lausunto on karua luettavaa hallitukselle, sen verran kovasanaisesti valtion oma tutkimuslaitos tyrmää pakkolakeihin liittyvät vaikutuslaskelmat. Vatt epäilee erityisesti hallituksen esitysten työllisyysvaikutuksia ja huomauttaa, ettei esimerkiksi sotu-maksujen alennuksella ole aiemmin havaittu minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia.
Hallitus laskee, että lakiesitysten toimet lisäisivat yksityisen sektorin työllisyyttä 38 000 henkilöllä.
Vatt kyseenalaistaa myös yhteyden työajan ja työllisyyden välillä. Kun hallitus rahoittaa yritysten sotu-maksujen alentamista pidentämällä julkisen sektorin työaikaa, on oletuksena, että työajan pidentäminen alentaa puolestaan työvoimatarvetta 15 000 henkilötyövuodella. Vattin mukaan kyseessä on vain mekaaninen oletus, jota kansainväliset tutkimukset eivät tue.
Korkman ja Pohjola alvin noston kannalla
Aalto-yliopiston lausunnon ovat allekirjoittaneet arvostetut taloustieteen professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola. Hekin korostavat, että hallituksen esitystä edullisempana voisi pitää arvonlisäveron kiristämistä yhdistettynä työnantajan sosiaalimaksujen alentamiseen.
Jotta alvin nosto ei syventäisi taantumaa, pitäisi työnantajamaksujen alennus toteuttaa välittömästi ja alv-korotus vasta vuosi myöhemmin. Vaihtoehtoisesti professorien mukaan voitaisiin työeläkemaksujen painopistettä siirtää työnantajalta palkansaajalle.
Pulmia hallituksen esityksissä on paljon. Esimerkiksi lomarahan alentaminen on professorien mielestä pulmallinen toimenpide, koska lomaraha voidaan nähdä osana osapuolten sopimusta työn korvauksesta. Jos lomarahoista siis säädetään lailla, niin miksi ei suoraan palkoista, kysyvät Korkman ja Pohjola.
Professorit korostavat, että vaihtoehtoiseen pakettiin ei liity sopimuspolitiikkaa koskevia periaatteellisia ongelmia – kuten hallituksen lakiesityksiin.
Hallitus varoo alvin nostoa
Hallituslähteistä pakkolaki-lausuntoja ei haluta vielä yksityiskohtaisesti kommentoida. Virallisesti todetaan, että hallitus tutustuu pyydettyihin lausuntoihin huolellisesti, koska aina on olemassa erilaisia vaihtoehtoja toimille.
Pääministeri Juha Sipilän avustajakunnasta korostetaan kuitenkin, ettei myöskään alvin nostaminen ole ongelmatonta. Hankaluudet liittyvät tällöin kotimaiseen kysyntään, jota ei haluta vaarantaa.
Hallituksessa alvin nosto on ollut keskustelujen aiheena aiemminkin, mutta ”kokonaisrakenteen kannalta siihen ei ole päädytty aikaisemminkaan”, kerrotaan. Jonkinlainen ongelma on myös hallitusohjelman selkeä kirjaus, että kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Näin kaikki ovat mukana taloustalkoissa jopa Turvapaikanhakija ja Pakolainen maksaa itse ruokansa ostaessaan ALV https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero
Arvonlisävero EU-maissa 2015 (%) Suomi Yleinen 24% Alennettu 10 ja 14 %.
Kun ruoasta otettasiin myös yleinen 24 % maksaisi jokainen turvapaikanhakijakin 24 % eli 1/4 = 75 € ( 312 €/kk) rahasta takaisin.
Paljonko ruoana arvonlisäveroon menee on jokaisen oma valinta ei kaikkia rahojaan ole pakko syödä. Ravintola- ja työpaikkaruokailu vosi olla yhä 10 % koska siinä työllistetään.
.
Niin ja toimeentulotuen ruokaosasta 48 %/485 € korotus olisi vain +23,28 €/kk ja senkin voisi valita pienentämällä ruokakulujaan keräämällä marjoja sieniä ja pulloja ja tölkkeijä.
Turvapaikanhakiojoilta jo saataisiin 27 miljoonaa vuodessa takaisin, tehkööt itse ruokansa, VOK piha/ulkokeittiöt, jos ei muuta ole. On tekemistä vähenee rikollisuus ja väkivalta joka on toimettomuuden syy sanoo SUVAKKI.
Niin 700 000 köyhän lisäALV tuottona jäisi alle 20 miljoonaan.
Kokonaisuus 47 miljoonaa
http://yle.fi/uutiset/turvapaikanhakijat_maksavat_valtiolle_lahes_miljardin_ensi_vuonna/8487839
Ensi vuonna kuluja yli 800 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoista ja myönteisen päätöksen saaneista.
Arvion mukaan vastaanottokeskuksiin kuluu ensi vuonna 292 miljoonaa euroa.
Turvapaikanhakijoiden tukiin kuluu 90 miljoonaa euroa.
Oikeusministeriössä on varauduttu siihen, että osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavista valittaa asiasta hallinto-oikeuteen.
Viranomaiset arvioivat, että noin joka kolmas hakija jää pysyvästi maahan.
ALV:n korotus taas aiheuttaa reiluja tarpeita palkankorotus tarpeisiin?
Tota eikö meidän pitänyt yrittää parantaa kilpailukykyä?
Tehdä sellanen (tuottavuusloikka)
Köyhät ei osallistuis pätkän vertaa kasvattamaan ALV:n verotuloja?
Köyhält menee nytkin kaikki KAIKKI rahat ruokaan / välttämättömään?
Eli köyhät joutuis vaan tuleen vähemmällä toimeen?
Kaupalle jäis vähemmän katetta? = kauppa irtisanois työntekijöitänsä = köyhät lisääntyis (valtion vero tulot ei)
Koitas nyt selvittää ihan itsellesi MIKÄ ON ALV.
ALV:n korotus taas aiheuttaa reiluja tarpeita palkankorotus tarpeisiin?
Tota eikö meidän pitänyt yrittää parantaa kilpailukykyä?
Tehdä sellanen (tuottavuusloikka)
???????????????????????????????
ei alv tulo nostanut palkkoje ei nostamisen tarvitse niitä nostaa ei ole olemassa mitää nettona käteen määrättyä tuloa.
"ei alv tulo nostanut palkkoje ei nostamisen tarvitse niitä nostaa ei ole olemassa mitää nettona käteen määrättyä tuloa."
Koitas selittää toi AY-järjestöille pitäskö niiden jäsenillä olla vähemmän varaa ostaa juustoo? JOS juuston hinta kohoaa ALV:n korotuksen takii palkat kohoo?
AY:ssä osataan laskee 1 1=2 ja sit tarvitaan viellä pikkasen kasvuvaraa
Pakko rahoittaa SOTARIKOLLISET ja muut.
Koko alv kannan nostaminen samaan tasoon on varma keino laittaa 85 % kansata maksamaan menoja.
No kun ei ole Kaikkien vero?
Jos köyhällä jää 300 euroo ostamiseen niin se ei ALV:ii korottamalla isommaks muutu? (vähemmäl pitää toimeen tulla?)
Kaikki rahat menee Lidliin? ALV vero isompi lidlille jää vähemmän katetta?
Lidli pistää duunareit ALV:n verran pihalle? Lidlille jää sama KATE